Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten painajaiset ovat lisääntyneet ja kohta niistä tiedetään paljon enemmän

vuode
vuode unitutkimus

Tutkimusten mukaan kutakuinkin kaikki näkevät unia ja suurin osa unista on jollain tavalla kielteisiä. Suomalaisia unet ovat aina kiehtoneet, joten suomalaisesta uniperinteestä on paljon tietoa keskiajalta lähtien.

Juuri nyt suomalaisten painajaisunista suunnitellaan ennennäkemättömän laajaa tutkimusta.

Suomen väestön pahat unet 1400-2020 -tutkimushankkeessa on mukana niin sosiologeja, historiantutkijoita, folkloristeja kuin uskontotieteilijöitäkin, mutta myös esimerkiksi lääketieteilijöitä.

Parhaillaan rahoitusta keräävää hanketta johtaa Tampereen yliopiston Pohjoismaiden historian dosentti Marko Lamberg.

Tarkoituksena on tutkia niin suomen- ja ruotsinkielisten sekä romanivähemmistön kuin saamelaisten ja uusien maahanmuuttajaryhmien unia.

– Olisi hyödyllistä verrata Suomessa asuvien eri etnisten ryhmien painajaisia toisiinsa. Samalla selviäisi, mitä painajaisunet kertovat omasta ajastaan ja missä määrin painajaiskokemuksissa on alueellista ja kulttuurista vaihtelua Suomen sisällä.

Painajaiset ovat yleistyneet

Jotain painajaisista jo tiedetään.

Esimerkiksi se, että sotakokemus lisää pahoja unia.

Tutkijatohtori Nils Sandman Turun yliopistosta tutki suomalaisten painajaisia vuosina 1972-2012. Hän havaitsi, että vielä 1970-luvulla sotaveteraanit – ja varsinkin sotainvalidit – näkivät 2-3 kertaa enemmän painajaisia kuin muut miehet.

– Sen sijaan kun tutkitaan ihmisiä, joilla ei ole sotakokemuksia, vaikuttaa siltä että painajaisia näkevien ihmisten määrä on lisääntynyt 1980-luvulta 2010-luvulle, kertoo Sandman.

Ihmiset nukkuvat huonommin nyt kuin muutama vuosikymmen sitten.

Nykysuomalaiset siis näkevät enemmän pahoja unia kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Nykyisin noin neljä prosenttia aikuisista näkee painajaisia usein. Tutkijat pitävät pääsyynä ihmisten lyhentynyttä unta ja nukahtamista viihderuutulaitteiden ääreen.

– Myös unettomuusoireet ja unilääkkeiden käyttö ovat lisääntyneet. Vaikuttaa siltä, että ihmiset nukkuvat huonommin nyt kuin muutama vuosikymmen sitten. Satunnaistenkin painajaisten lisääntyminen kertoo psyykkisen kuormituksen lisääntymisestä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimus totesi, että naisista 25 prosenttia ja miehistä 20 prosenttia kärsii pitkäaikaisista uniongelmista.

vuode
vuode unitutkimus

Eroottisia vaaliunia Sauli Niinistöstä

Unilaboratoriossa on osoitettu, että kaikki näkevät unia. Tutkimukset kertovat myös, että suurin osa unista käsittelee erilaisia kielteisiä tunteita kuten pelkoa, vihaa tai pahoja aavistuksia.

Onneksi sekaan mahtuu hauskojakin unia. Vaalien aikaan ihmiset näkevät paljon unia ehdokkaista. Turun yliopiston professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøj keräsi ihmisten vaaliunia ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja.

Hän havaitsi, että monet vaaliunet ovat romanttisia, jopa eroottissävytteisiä.

– Oli esimerkiksi sellaisia unia, jotka liittyivät Sauli Niinistöön. Unessa saatettiin kulkea Niinistön kanssa käsi kädessä ja mennä yhdessä kahville. Niinistö saattoi myös toimia narikkamiehenä rockklubilla.

Unessa saatettiin kulkea Niinistön kanssa käsi kädessä ja mennä yhdessä kahville.

Pekka Haavisto taas poukkoili unissa vanhalla kuplavolkkarilla tai ei päässyt tulemaan kokoukseen, koska hänet oli sidottu solmioilla tuoliin kiinni.

Kaivola-Bregenhøjin mukaan vaaliuniin ei yleensä liity painostavaa tunnelmaa ja ne loppuvat, kun vaalit ovat ohi.

Unien tarkkaa syntymekanismia ei vieläkään tunneta

Vaikka neurotiede on edistynyt unennäön hermostollisen perustan tutkimuksessa, ei unien tarkkaa syntymekanismia vieläkään tunneta.

– Unet ovat monimutkaisia tajunnallisia kokemuksia, joten unennäön hermostollinen perustakin lienee todennäköisesti aivan yhtä monimutkainen kuin valvetajunnankin mekanismi, arvelee erikoistutkija, dosentti Katja Valli Turun yliopistosta.

Nukkuva ihminen
Nukkuva ihminen Kuva: Yle/ Arja Lento nukkuminen,Unihalvaus,painajainen

Vallin mukaan pitäisikin pohtia paitsi sitä miten unet syntyvät myös sitä miksi aivot ylipäänsä tuottavat unia.

Vallin tutkimusryhmä on kehittänyt erilaisia evolutiivisia simulaatioteorioita, joiden mukaan unien tehtävä on simuloida tiettyjä valvehavaintomaailman piirteitä.

Eli opettaa meille tärkeitä tosielämän taitoja.

Nämä taidot ovat evoluutiossa auttaneet ihmisen selviytymistä ja jälkeläisten tuottamista.

Yksi teorioista on uhkasimulaatioteoria. Sen mukaan unissa harjoitellaan toistuvasti erilaisten uhkien havainnointia ja kohtaamista. Toistuva harjoittelu auttaa toimimaan tehokkaammin, jos samanlainen uhka tulee vastaan valveilla.

Sosiaalisen simulaatioteorian mukaan harjoittelemme unissa erityisesti sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.

Islantilaiset ja suomalaiset ovat Pohjolan unimyönteisimmät kansat

Nordiska institutet för folkdiktning (NIF) rahoitti 1986-1990 projektia, jossa oli tutkija jokaisesta Pohjoismaasta. Projektin tarkoituksena oli tutkia pohjoismaista
kansanomaista unentulkintaa ja –kerrontaa sekä unikirjoja.

Islantilaiset ja suomalaiset innolla mukana. Vaikeampaa oli muissa maissa.

Varsinkin Ruotsissa oli todellisia vaikeuksia levittää unikyselyä. Siellä ei sen paremmin lehdistö kuin radiokaan halunnut halunnut levittää pohjoismaisen ryhmän kyselylistaa, tai olla muutenkaan aiheen kanssa missään tekemisissä.

Johtuuko se siitä, että he ovat rationaaleja germaaneja?

– Kyllä, naurahtaa Annikki Kaivola-Bregenhøj.

– Unet ovat perinteisesti olleet tärkeitä islantilaisille. Se saattaa johtua heidän hienosta saagaperinteestään, johon on kirjattu monia tärkeitä unia.

Islantilaiset ja suomalaiset ovatkin Pohjoismaiden unimyönteisimmät kansat.

Islantilaisilla on saagansa, Suomessa taas on ikiaikainen kansanuskon perinne, jonka yksi elinvoimainen osa on unentulkintaperinne.

suomen vanhin unikirja
suomen vanhin unikirja unikirjat

Suomalaisten unia on kerätty aina 1800-luvulta saakka ja unet ovat tärkeä osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoa.

Unikirjat ovat aakkostettuja hakemistoja, joissa unen pääkohteelle annetaan tulkinta.

Monet unisymbolit, kuten hampaan menetys unessa, ovat kansainvälisiä. Vanhin säilynyt suomalainen unikirja on vuodelta 1857. Sitä säilytetään Kansanrunousarkistossa.

– Ihmiset on todella lukeneet paljon unikirjoja ja niitä on Kansalliskirjastossa tallessa satoja. Ne ovat olleet ihmisille tärkeitä, sanoo Kaivola-Bregenhøj.

Unien parissa vuosikausia työskennellyt psykologi Irma Heiskanen on sanonut, että unet antavat arvokasta tietoa sielunelämästämme.

- Unet ovat pieniä ihmeitä, jotka auttavat ihmisiä pohtimaan, mitä juuri nyt on elämässä meneillään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua