Hyppää pääsisältöön

Kännykkä on jyrännyt monta arjen esinettä – jäitkö kaipaamaan näistä jotakin?

Kollaasi, jossa vanha kamera, puhelin, ruusuja, kalenteri ja kellotaulu.
Kollaasi, jossa vanha kamera, puhelin, ruusuja, kalenteri ja kellotaulu. Kuva: YLE/Saara Paasikivi Puhelin,kamera

Kännykkä on vaikuttanut elämäämme monin eri tavoin. Helposti jää huomaamatta, että kännykkä muuttaa konkreettisesti myös ympäristöämme: kodeistamme on kadonnut tai katoamassa monia arkisia ja ennen tuikitärkeitä esineitä. Onko enää edes olemassa mitään painotuotetta, jota ei saisi digitaalisena? Ja kuka osaisi vielä lukeakaan paperista aikataulukirjaa?

Lankapuhelin on lähes sukupuuttoon kuolleista esineistä ilmeisin. Lankapuhelimia ei ole enää juuri missään eikä nuori sukupolvi niitä enää osaa käyttääkään - eikä ollenkaan ymmärrä, että ennen puhelimen soidessa ei tiennyt, kuka soittaa ja kenelle ja että puhelimeen puhuessa piti pysyä paikallaan ja vieläpä aina samassa paikassa.

Näppäiltävä lankapuhelin.
Näppäiltävä lankapuhelin. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen Lankapuhelimet

Kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen Turun yliopistosta muistuttaa kuitenkin historiallisesta perspektiivistä: jo lankapuhelimen tulo aikoinaan mullisti ihmisten elämän.

– Kun puhelin yleistyi 1800-luvun lopulla, niin se oli varakkaan väestön väline. Puhelin vapautti viestinviejän työstään. Oli iso muutos, että asioita saatiin hoidettua linjoja pitkin.

Jo lankapuhelin muutti kaupunkikuvaa

– Puhelin muutti todella paljon muutakin, lähes digitalisoitumiseen verrattavasti. Ruotsalainen L.M. Ericsson oli puhelinten kehittämisessä uranuurtaja, ja puhelinten myötä koko Tukholman kaupunkikuva muuttui aivan erinäköiseksi, kun talojen kattojen välille tuli valtavia lankaverkostoja ja niitä kannattelevia kattorakenteita. Olen nähnyt vanhoja postikortteja, joissa taivasta ei juuri näy sen lankojen verkon takaa.

Lankapuhelinten alkuaikoihin liittyivät Suomi-filmeistä tutut Sentraali-Santrat. – Myös näiden kyläyhteisöjen tietotoimistojen katoaminen oli aika radikaali muutos silloin, kun puhelinliikenne automatisoitui.

Puhelinmuistio, johon on kirjoitettu puhelinnumeroita.
Puhelinmuistio, johon on kirjoitettu puhelinnumeroita. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen muistikirjat

Kännykkä on tehnyt tarpeettomaksi myös puhelinkopit ja puhelinmuistiot. Entäpä puhelinluettelot? Kuka muistaa tiiliskivien kokoiset ja painoiset luettelopinot, joita pystyi käyttämään vaikkapa jakkarana? Niitäkään ei enää valmisteta ja niiden mukana unhoon ovat jääneet ennen niin tärkeät puhelinluetteloiden kartat ja keltaiset sivut.

Virtanen on kiinnostunut kaikesta puhelimiin liittyvästä. Hän keräilee itse vanhoja puhelimia, ja hän on perehtynyt myös puhelinlaitosten historiaan.

– Puhelinluetteloista oli löydettävissä tällaisia hauskoja palveluita, jotka tavallaan vastaavat nykypuhelimen sovelluksia, kuten esimerkiksi Neiti Aika, Päivän sana ja puhelinherätys. Lankapuhelimien viimeisiin aikoihin liittyivät myös puhelinkortit, joita jotkut keräilivätkin.

Kamera. Kameroita toki myydään edelleenkin, mutta harva keskivertokuvaaja enää kuljettaa matkoillaan tai muutenkaan mukanaan erillistä kameraa. Kuvia sen sijaan otetaan entistä enemmän: eri asia on, kuinka moni niistä säilyy jälkipolville, kun puhelimet katoavat ja rikkoutuvat ennen kuin kuvat ovat tallessa eikä perinteisiä valokuva-albumeita juuri enää ole.

Agfamatic 200 Sensor -filmikamera.
Agfamatic 200 Sensor -filmikamera. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen Filmikamera

Puhelimen kameralla otetaan talteen myös reseptit, skannataan tärkeät paperit, luetaan koodeja ja tunnistetaan vaikkapa kasveja.

Netti muutti kännykän monitoimilaitteeksi

Kännykän kautta pääsee tietysti nettiin ja lukemattomiin sovelluksiin ja palveluihin, jotka ennen vaativat omat esineensä.

Aikataulukirjat. Juna- tai bussiaikatauluja ei juurikaan enää saa paperiversioina. Kuka enää osaisi niitä edes lukea: pitää tietää päivä, kellonaika ja pysäkin nimi – ja muistaa lukea se pienellä präntillä painettu: "kahden peräkkäisen pyhäpäivän sattuessa vuoro ajetaan jälkimmäisenä".

Rannekello. Joskus muinoin rannekello oli arvostettu rippikoululahja. Vaan eipä ole enää: alle parikymppisistä ani harvalla on kello ranteessaan. Kännykän kello on kätevä, koska sitä ei tarvitse vetää eikä huolehtia kesä- ja talviajoista – kunhan virtaa riittää. Samoin tarpeettomaksi on käynyt herätyskello, joka kyllä sekin voi akun loppuessa osoittautua ikävän epäluotettavaksi. Epäluotettavaksi sen voi tehdä myös käyttäjä, joka vahingossa näpyttelee herätysajan tiistain sijasta torstaiksi.

Lämpömittari. Kun aamulla lähdet liikkeelle, tarkistatko lämpötilan kännykästä vai ikkunanpielen mittarista? Kännykkä kertoo paitsi vallitsevan niin myös tulevan lämpötilan, joskin mittauspaikka voi olla kaukana oikeasta olinpaikastasi.

Vanha Zürichin paperikartta.
Vanha Zürichin paperikartta. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen kartat

Kuka vielä käyttää paperikarttaa?

Kartat. Entiset interreilaajat muistavat, kuinka uuteen kaupunkiin saavuttaessa ensimmäinen hoidettava asia oli kartan hankkiminen. Kännykän mukana kulkevat digikartat tekevät tämänkin operaation tarpeettomaksi, ja samalla ne ovat muuttaneet tapaamme hahmottaa maailmaa. Moni kaipaa silti paperikarttaa, jonka avulla ympäristön voi hahmottaa laajemmin. Entäpä jos ei ole kenttää tai wifiä (eikä valmiiksi ladattuja karttoja) tai se akku on taas päässyt loppumaan? Ja onko Googlen karttakaan ihan luotettava?

Monen karttasovelluksen kylkiäisenä on myös kompassi suunnistusta helpottamassa, ja sen käyttö on äärimmäisen helppoa. Digitaalisen navigaation kääntöpuolena on suunnistustaidon rapautuminen: mitä jos mobiilipaikannus ei toimikaan tai se näyttää väärin?

Sekä matkustavaiset että esimerkiksi kulttuurin harrastajat saattavat kokea helpottavana sen, että ennen aina kateissa olevat pääsy- ja matkaliput löytyvät nykyään kännykästä. Tosin monella on kokemusta siitä, että liput voivat helposti hukkua myös kännykkään tai sitten on taas se akku lopussa ja kenttä kateissa juuri kriittisellä hetkellä. Kuvakaappaus lipusta voi päästää monesta pälkähästä!

Taskulamppu. Kun avain kotiovella putoaa lumihankeen, sen etsimiseksi ei tarvitse itkeä taskulampun perään (joka tietenkin on sen lukitun oven takana). Kännykän taskulamppu on yllättävissä tilanteissa hyvä hätäapu, vaikka sen varaan ei eräretkellä laskisikaan.

Taskupeili. Onko tukka hyvin? Onko ripsiväri levinnyt? Kännykän kääntökamera kertoo onko naamavärkissä kaikki kunnossa – ja jos ei ihan koko totuutta halua tietää, kannattaa säätää päälle sopivasti rypyt ja näppylät silottava filtteri.

National Panasonic C-kasettisoitin.
National Panasonic C-kasettisoitin. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen kasettinauhurit,C-kasetti

Mikä yhdistää lyijykynää ja c-kasettia?

Televisiot, radiot, levy- ja kasettisoittimet ynnä muut äänen- ja kuvantoistolaitteet ja kaikki niihin liittyvät härpäkkeet ovat ihan oma lukunsa, varsinkin jos kännykän rinnalle nostetaan isommat digilaitteet, tabletit ja tietokoneet. Yhä harvempi nuori hankkii erillisen television tai radion. Musiikki, elokuvat ja tv-ohjelmat ovat katsottavissa ja kuunneltavissa missä tahansa ja koska tahansa. C-kasetin ja lyijykynän yhteyden ymmärtävät vain yli kolmekymppiset, nuoremmille se on tuttu – yllätys, yllätys – vain nettimeemeistä.

Korvalappustereot mahdollistivat ensimmäistä kertaa musiikin kuuntelun esimerkiksi juoksulenkillä. Aluksi niihin sujautettiin kasetti (joka on kokemassa pientä renessanssia) ja sittemmin cd-levy, nyt kuunteluun tarvitaan vain kännykkään liitettävät korvanapit.

Lontoon matkaopaskirja.
Lontoon matkaopaskirja. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen matkailu

Lehdet, kirjat ja muut paperille painetut tuotteet – onko enää edes olemassa mitään painotuotetta, jota ei saisi digitaalisena? Kaunokirjallisuudesta voi nauttia sekä e-kirjoina että äänikirjoina, tietokirjoja kannetaan kassikaupoilla roskiksiin tai kirpputoreille ja netin matkaoppaat ja ruokareseptit kilpailevat vahvasti paperisten vaihtoehtojen kanssa.

Milloin viimeksi kirjoitit kirjeen käsin? Milloin ylipäätään viimeksi kirjoitit käsin jotain muuta kuin kauppalistaa? Kirjeen myötä katoavat muistot esivanhemmista mutta myös historian tutkimuksen tärkeä lähdeaineisto. Katoavaa kansanperinnettä alkavat olla myös postikortit, päiväkirjat, kalenterit ja muistikirjat.

Postikortteja matkoilta.
Postikortteja matkoilta. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen postikortit

Katoavat kirjat ja kirjahyllyt

Kun kodeista katoavat kirjat, äänilevyt ja televisiot, myös kirjahyllyt ovat menettämässä asemansa olohuoneen vakiokalusteena.

– Ennen olohuoneen sisustuksen määrittelivät sohvaryhmä, kirjahylly ja televisio. Tällainen kansanomainen sisustusmalli on nyt murtumassa.

Kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen näkee kirjahyllyn olleen muutakin kuin kirjojen säilytyspaikka.

– Kun katsoo vanhoja valokuvia tai sisustuslehtiä, niin kirjahyllyt ovat niissä eräänlaisia kotialttareita. Niissä ei välttämättä ole kauheasti kirjoja, mutta sen sijaan sukulaisten valokuvia, matkamuistoja ja pienoisviinapulloja.

Facta-tietosanakirjoja.
Facta-tietosanakirjoja. Kuva: Yle / Sari Veikkolainen tietosanakirjat


Esteettiset ja eettis-ekologiset arvot puntarissa

Kännykän kätevyyttä kyseenalaistaa tuskin kukaan ja esineet ovat vain esineitä, mutta niihin voi liittyä paljon tunnearvoa. Moni on teipannut päiväkirjaansa leffalipun, johon liittyy muisto tärkeän ihmisen kanssa nähdystä elokuvasta. Kolikon kilahdus puhelinkopissa toi ystävät ja perheen hetkeksi lähelle aikana, jolloin ei ollut skypejä eikä whatsappeja. Kaikkea ei kuitenkaan Virtasen mielestä ole menetetty.

– Näin esinetutkijan näkökulmasta esineillä on myös esteettinen arvo. Vanha puhelinhan esimerkiksi on ihan kaunis kapistus. Aika harva vielä koristaa kotiaan vanhalla televisiolla, mutta lankapuhelimet ovat jo ihan yleinen sisustustavara. Bakeliittipuhelimista ja varsinkin puisista seinäpuhelimista on tullut huonekaluja, koska niissä on sellainen nostalginen sävy.

Aikaisemmat sukupolvet haalivat koteihinsa lapsuudesta muistuttavia rukinlapoja, kirnuja ja keritsimiä. Onko tässä nyt kyse samanlaisesta menneen maailman haikailusta?

– Totta, joka sukupolvella on ehkä omat nostalgiansa. Tosin onhan esimerkiksi vanhemmissa puhelimissa hienoa käsityötä, koristemaalaukset ja messinkityötä. Ja kokonaan oma lukunsa on nykyisten kännyköiden eettis-ekologinen puoli: jo älykännyköiden näyttöön tarvitaan raaka-aineiksi valtavasti harvinaisia maametalleja, joiden tuotanto-olosuhteet Aasiassa ja Afrikassa ovat epäinhimilliset. Näistä asioista ei oikein kukaan halua puhua, eivät valmistajat eikä käyttäjät.

Onko muita arjen esineitä, joita kännykkä on osittain tai kokonaan korvannut? Oletko jäänyt kaipaamaan jotain niistä? Kerro muistosi tai mielipiteesi alla olevassa kommenttikentässä!

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?