Hyppää pääsisältöön

Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018
Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018 Kuva: Jarno Kuusinen / AOP abiturientit,Helsinki,penkkarit

Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa?

Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin. Tai siltä ainakin vaikuttaa.

Suomen kielen ensimmäiset kohtalonhetket olivat jo ennen sen syntymää

Kun tälle niemelle tuhansia vuosia sitten kulkeutui idästä kantakieltämme puhuvaa porukkaa, täällä asui jo valmiiksi ihmisiä. Näiden alkuasukkaiden puhumasta kielestä ja kulttuurista ei tiedetä juuri mitään. Vähäisiä jälkiä on jäänyt esimerkiksi paikannimiin.

Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849.
Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849. Kuva: I. K. Inha /Creative commons/Public Domain Kalevala,runonlaulajat (toimintaan liittyvä rooli),runonlaulu

Jostain syystä tulokkaiden puheenparsi oli elinvoimaisempaa, mistä seurasi, että alueella tapahtui niin kutsuttu kielenvaihto. Syitä voi vain arvailla. Ehkä uudisasukkaat toivat mukanaan uusia tapoja ja välineitä, jotka tartuttivat kielen. Joku tenho heidän kielessään on ollut.

Kantakielemme vakiintui ja kehittyi seuraavien vuosituhansien aikana suomen kieleksi. Jos olisi mennyt toisinpäin, täällä puhuttaisiin alkuperäisasukkaiden sittemmin kadonnutta kieltä. Tai sitten tämän valinnan seuraukset olisivat johtaneet umpikujaan, ja täällä puhuttaisiin jotain muuta lähialueella käytettyä kieltä.

De uraliska språkens geografiska utbredning.
De uraliska språkens geografiska utbredning. Kuva: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia kartat,uralilaiset kielet,kielet,suomalais-ugrilaiset kielet,saamen kieli

Sittemmin suomena tunnettu kieli kehittyi omaperäiseksi osaksi paikallista kulttuuria. Uusia sanoja syntyi tarpeen mukaan ja kieli palveli vuorovaikutusta juuri näissä olosuhteissa.

Mitä jos ainoa virallinen kielemme olisi ruotsi tai venäjä?

Suomi oli pitkään osa Ruotsin valtakuntaa. Pienissä eritäytyneissä yhteisöissä elävät suomalaiset puhuivat murteitaan, valtaeliitti ruotsia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi.

- Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä, kertoi Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi vuonna 2013 Ylen haastattelussa.

Kolumnisti Janne Saarikivi
Kolumnisti Janne Saarikivi Kuva: Joni Tammela / Yle kolumnistit,Janne Saarikivi

Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää, uusi emämaa halusi heikentää entisen vaikutusta kielipolitiikkaa hyväksi käyttäen. Venäjä valitsi strategiaksi suomen kielen suosimisen. Lyhytnäköistä, voisi jälkiviisas todeta. Mikä mahtaisi olla tilanne nyt, jos Suomea olisi alettu voimakkaammin venäläistää?

Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. Aleksanteri II määräsi vuonna 1863, että suomen kieli saa virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. Aleksanterin kieliasetus osoittautui merkittäväksi, koska se muutti käytännön kielitilannetta.

- Kieliasetus yhdessä suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisen kanssa nosti suomen kielen ikään kuin kehittyneeksi kieleksi, Saarikivi sanoo.

Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016.
Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016. Kuva: EPA/SERGEY ILNITSKY Tuuli Petäjä-Sirén,Rion olympialaiset 2016,olympialaiset,Rio de Janeiro (kaupunki),Suomi,neuvottelukunta,urheilijat,liput,Suomen lippu

Suomen kielen puhujia on tänään lähes viisi miljoonaa. Saarikiven mukaan suomen kieli kuuluu 50 vahvimman kielen joukkoon. Kun puhuttuja kieliä on arviolta 6000, on suomen kielen tilanne kohtalaisen hyvä, vaikka haasteitakin on.

Onko anglismi todellinen uhka?

Vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa on luonnollista ja kielet kehittyvän sen myötä. Sellaisten ilmiöiden kuin sosiaalisen median tai englanninkielisen kulttuurin vaikutus kieleen on vain hyväksyttävä. Sen sijaan asiantuntijat pitävät koulutuksen ja tieteen muuttumista yhä enenevissä määrin englanninkieliseksi todellisena uhkana suomen kielelle. Kehittyäkseen kielen tulee ulottua kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille.

Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa
Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa Kuva: Pasi Heikura Lari Kotilainen,Pasi Heikura

Aristoteleen kantapään haastateltavana on suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen, jolta vuonna 2016 ilmestyi teos Kielen elämää, suomen kieli eilisestä huomiseen.
Kotilainen kertoo uusimpien tutkimustietojen valossa kiinnostavalla tavalla suomen kielen vaiheista.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.