Hyppää pääsisältöön

Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018
Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018 Kuva: Jarno Kuusinen / AOP abiturientit,Helsinki,penkkarit

Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa?

Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin. Tai siltä ainakin vaikuttaa.

Suomen kielen ensimmäiset kohtalonhetket olivat jo ennen sen syntymää

Kun tälle niemelle tuhansia vuosia sitten kulkeutui idästä kantakieltämme puhuvaa porukkaa, täällä asui jo valmiiksi ihmisiä. Näiden alkuasukkaiden puhumasta kielestä ja kulttuurista ei tiedetä juuri mitään. Vähäisiä jälkiä on jäänyt esimerkiksi paikannimiin.

Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849.
Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849. Kuva: I. K. Inha /Creative commons/Public Domain Kalevala,runonlaulajat (toimintaan liittyvä rooli),runonlaulu

Jostain syystä tulokkaiden puheenparsi oli elinvoimaisempaa, mistä seurasi, että alueella tapahtui niin kutsuttu kielenvaihto. Syitä voi vain arvailla. Ehkä uudisasukkaat toivat mukanaan uusia tapoja ja välineitä, jotka tartuttivat kielen. Joku tenho heidän kielessään on ollut.

Kantakielemme vakiintui ja kehittyi seuraavien vuosituhansien aikana suomen kieleksi. Jos olisi mennyt toisinpäin, täällä puhuttaisiin alkuperäisasukkaiden sittemmin kadonnutta kieltä. Tai sitten tämän valinnan seuraukset olisivat johtaneet umpikujaan, ja täällä puhuttaisiin jotain muuta lähialueella käytettyä kieltä.

De uraliska språkens geografiska utbredning.
De uraliska språkens geografiska utbredning. Kuva: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia kartat,uralilaiset kielet,kielet,suomalais-ugrilaiset kielet,saamen kieli

Sittemmin suomena tunnettu kieli kehittyi omaperäiseksi osaksi paikallista kulttuuria. Uusia sanoja syntyi tarpeen mukaan ja kieli palveli vuorovaikutusta juuri näissä olosuhteissa.

Mitä jos ainoa virallinen kielemme olisi ruotsi tai venäjä?

Suomi oli pitkään osa Ruotsin valtakuntaa. Pienissä eritäytyneissä yhteisöissä elävät suomalaiset puhuivat murteitaan, valtaeliitti ruotsia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi.

- Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä, kertoi Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi vuonna 2013 Ylen haastattelussa.

Kolumnisti Janne Saarikivi
Kolumnisti Janne Saarikivi Kuva: Joni Tammela / Yle kolumnistit,Janne Saarikivi

Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää, uusi emämaa halusi heikentää entisen vaikutusta kielipolitiikkaa hyväksi käyttäen. Venäjä valitsi strategiaksi suomen kielen suosimisen. Lyhytnäköistä, voisi jälkiviisas todeta. Mikä mahtaisi olla tilanne nyt, jos Suomea olisi alettu voimakkaammin venäläistää?

Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. Aleksanteri II määräsi vuonna 1863, että suomen kieli saa virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. Aleksanterin kieliasetus osoittautui merkittäväksi, koska se muutti käytännön kielitilannetta.

- Kieliasetus yhdessä suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisen kanssa nosti suomen kielen ikään kuin kehittyneeksi kieleksi, Saarikivi sanoo.

Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016.
Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016. Kuva: EPA/SERGEY ILNITSKY Tuuli Petäjä-Sirén,Rion olympialaiset 2016,olympialaiset,Rio de Janeiro (kaupunki),Suomi,neuvottelukunta,urheilijat,liput,Suomen lippu

Suomen kielen puhujia on tänään lähes viisi miljoonaa. Saarikiven mukaan suomen kieli kuuluu 50 vahvimman kielen joukkoon. Kun puhuttuja kieliä on arviolta 6000, on suomen kielen tilanne kohtalaisen hyvä, vaikka haasteitakin on.

Onko anglismi todellinen uhka?

Vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa on luonnollista ja kielet kehittyvän sen myötä. Sellaisten ilmiöiden kuin sosiaalisen median tai englanninkielisen kulttuurin vaikutus kieleen on vain hyväksyttävä. Sen sijaan asiantuntijat pitävät koulutuksen ja tieteen muuttumista yhä enenevissä määrin englanninkieliseksi todellisena uhkana suomen kielelle. Kehittyäkseen kielen tulee ulottua kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille.

Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa
Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa Kuva: Pasi Heikura Lari Kotilainen,Pasi Heikura

Aristoteleen kantapään haastateltavana on suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen, jolta vuonna 2016 ilmestyi teos Kielen elämää, suomen kieli eilisestä huomiseen.
Kotilainen kertoo uusimpien tutkimustietojen valossa kiinnostavalla tavalla suomen kielen vaiheista.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri