Hyppää pääsisältöön

Mitä kieltä me puhuisimme, jos emme suomea?

Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018
Abiturienter i Helsingfors 15.2 2018 Kuva: Jarno Kuusinen / AOP abiturientit,Helsinki,penkkarit

Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa?

Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin. Tai siltä ainakin vaikuttaa.

Suomen kielen ensimmäiset kohtalonhetket olivat jo ennen sen syntymää

Kun tälle niemelle tuhansia vuosia sitten kulkeutui idästä kantakieltämme puhuvaa porukkaa, täällä asui jo valmiiksi ihmisiä. Näiden alkuasukkaiden puhumasta kielestä ja kulttuurista ei tiedetä juuri mitään. Vähäisiä jälkiä on jäänyt esimerkiksi paikannimiin.

Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849.
Bröderna Jamanen i Uhtua i Karelen sjunger traditionell runosång år 1849. Kuva: I. K. Inha /Creative commons/Public Domain Kalevala,runonlaulajat (toimintaan liittyvä rooli),runonlaulu

Jostain syystä tulokkaiden puheenparsi oli elinvoimaisempaa, mistä seurasi, että alueella tapahtui niin kutsuttu kielenvaihto. Syitä voi vain arvailla. Ehkä uudisasukkaat toivat mukanaan uusia tapoja ja välineitä, jotka tartuttivat kielen. Joku tenho heidän kielessään on ollut.

Kantakielemme vakiintui ja kehittyi seuraavien vuosituhansien aikana suomen kieleksi. Jos olisi mennyt toisinpäin, täällä puhuttaisiin alkuperäisasukkaiden sittemmin kadonnutta kieltä. Tai sitten tämän valinnan seuraukset olisivat johtaneet umpikujaan, ja täällä puhuttaisiin jotain muuta lähialueella käytettyä kieltä.

De uraliska språkens geografiska utbredning.
De uraliska språkens geografiska utbredning. Kuva: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia kartat,uralilaiset kielet,kielet,suomalais-ugrilaiset kielet,saamen kieli

Sittemmin suomena tunnettu kieli kehittyi omaperäiseksi osaksi paikallista kulttuuria. Uusia sanoja syntyi tarpeen mukaan ja kieli palveli vuorovaikutusta juuri näissä olosuhteissa.

Mitä jos ainoa virallinen kielemme olisi ruotsi tai venäjä?

Suomi oli pitkään osa Ruotsin valtakuntaa. Pienissä eritäytyneissä yhteisöissä elävät suomalaiset puhuivat murteitaan, valtaeliitti ruotsia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi.

- Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä, kertoi Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi vuonna 2013 Ylen haastattelussa.

Kolumnisti Janne Saarikivi
Kolumnisti Janne Saarikivi Kuva: Joni Tammela / Yle kolumnistit,Janne Saarikivi

Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää, uusi emämaa halusi heikentää entisen vaikutusta kielipolitiikkaa hyväksi käyttäen. Venäjä valitsi strategiaksi suomen kielen suosimisen. Lyhytnäköistä, voisi jälkiviisas todeta. Mikä mahtaisi olla tilanne nyt, jos Suomea olisi alettu voimakkaammin venäläistää?

Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. Aleksanteri II määräsi vuonna 1863, että suomen kieli saa virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. Aleksanterin kieliasetus osoittautui merkittäväksi, koska se muutti käytännön kielitilannetta.

- Kieliasetus yhdessä suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisen kanssa nosti suomen kielen ikään kuin kehittyneeksi kieleksi, Saarikivi sanoo.

Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016.
Tuuli Petäjä-Sirén bär Finlands flagga vid OS-invigningen i Rio 2016. Kuva: EPA/SERGEY ILNITSKY Tuuli Petäjä-Sirén,Rion olympialaiset 2016,olympialaiset,Rio de Janeiro (kaupunki),Suomi,neuvottelukunta,urheilijat,liput,Suomen lippu

Suomen kielen puhujia on tänään lähes viisi miljoonaa. Saarikiven mukaan suomen kieli kuuluu 50 vahvimman kielen joukkoon. Kun puhuttuja kieliä on arviolta 6000, on suomen kielen tilanne kohtalaisen hyvä, vaikka haasteitakin on.

Onko anglismi todellinen uhka?

Vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa on luonnollista ja kielet kehittyvän sen myötä. Sellaisten ilmiöiden kuin sosiaalisen median tai englanninkielisen kulttuurin vaikutus kieleen on vain hyväksyttävä. Sen sijaan asiantuntijat pitävät koulutuksen ja tieteen muuttumista yhä enenevissä määrin englanninkieliseksi todellisena uhkana suomen kielelle. Kehittyäkseen kielen tulee ulottua kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille.

Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa
Pasi Heikura ja Lari Kotilainen yhteiskuvassa Kuva: Pasi Heikura Lari Kotilainen,Pasi Heikura

Aristoteleen kantapään haastateltavana on suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen, jolta vuonna 2016 ilmestyi teos Kielen elämää, suomen kieli eilisestä huomiseen.
Kotilainen kertoo uusimpien tutkimustietojen valossa kiinnostavalla tavalla suomen kielen vaiheista.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri