Tina Cavén
Yle
Asiantuntijoiden mukaan 90% maailman kielistä saattaa kadota seuraavan sadan vuoden aikana. Onko suomi 600 eloon jäävän kielen juokossa?
Keitä olisimme, jos emme puhuisi suomea? Mietittekö koskaan mikä on kielen vaikutus kulttuuriin? Kulttuuri synnyttää kielen, mutta kieli vastavuoroisesti vaikuttaa ajatteluumme. Historia näyttää aina etenevän johdonmukaisesti kun sitä tarkastelee taaksepäin. Tai siltä ainakin vaikuttaa.
Suomen kielen ensimmäiset kohtalonhetket olivat jo ennen sen syntymää
Kun tälle niemelle tuhansia vuosia sitten kulkeutui idästä kantakieltämme puhuvaa porukkaa, täällä asui jo valmiiksi ihmisiä. Näiden alkuasukkaiden puhumasta kielestä ja kulttuurista ei tiedetä juuri mitään. Vähäisiä jälkiä on jäänyt esimerkiksi paikannimiin.
Jostain syystä tulokkaiden puheenparsi oli elinvoimaisempaa, mistä seurasi, että alueella tapahtui niin kutsuttu kielenvaihto. Syitä voi vain arvailla. Ehkä uudisasukkaat toivat mukanaan uusia tapoja ja välineitä, jotka tartuttivat kielen. Joku tenho heidän kielessään on ollut.
Kantakielemme vakiintui ja kehittyi seuraavien vuosituhansien aikana suomen kieleksi. Jos olisi mennyt toisinpäin, täällä puhuttaisiin alkuperäisasukkaiden sittemmin kadonnutta kieltä. Tai sitten tämän valinnan seuraukset olisivat johtaneet umpikujaan, ja täällä puhuttaisiin jotain muuta lähialueella käytettyä kieltä.
Sittemmin suomena tunnettu kieli kehittyi omaperäiseksi osaksi paikallista kulttuuria. Uusia sanoja syntyi tarpeen mukaan ja kieli palveli vuorovaikutusta juuri näissä olosuhteissa.
Mitä jos ainoa virallinen kielemme olisi ruotsi tai venäjä?
Suomi oli pitkään osa Ruotsin valtakuntaa. Pienissä eritäytyneissä yhteisöissä elävät suomalaiset puhuivat murteitaan, valtaeliitti ruotsia. Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, on mahdollista, ettei suomen kieltä enää puhuttaisi.
- Voisi ajatella, että olisimme siirtyneet puhumaan ruotsin kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika paljon sellaisillakin alueilla, joissa ei tällä hetkellä ole ollenkaan ruotsinkielistä väestöä, kertoi Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi vuonna 2013 Ylen haastattelussa.
Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää, uusi emämaa halusi heikentää entisen vaikutusta kielipolitiikkaa hyväksi käyttäen. Venäjä valitsi strategiaksi suomen kielen suosimisen. Lyhytnäköistä, voisi jälkiviisas todeta. Mikä mahtaisi olla tilanne nyt, jos Suomea olisi alettu voimakkaammin venäläistää?
Suomen kielelle kävi lopulta hyvin. Aleksanteri II määräsi vuonna 1863, että suomen kieli saa virallisen kielen aseman ruotsin kielen rinnalla. Aleksanterin kieliasetus osoittautui merkittäväksi, koska se muutti käytännön kielitilannetta.
- Kieliasetus yhdessä suomenkielisen opettajaseminaarin perustamisen kanssa nosti suomen kielen ikään kuin kehittyneeksi kieleksi, Saarikivi sanoo.
Suomen kielen puhujia on tänään lähes viisi miljoonaa. Saarikiven mukaan suomen kieli kuuluu 50 vahvimman kielen joukkoon. Kun puhuttuja kieliä on arviolta 6000, on suomen kielen tilanne kohtalaisen hyvä, vaikka haasteitakin on.
Onko anglismi todellinen uhka?
Vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa on luonnollista ja kielet kehittyvän sen myötä. Sellaisten ilmiöiden kuin sosiaalisen median tai englanninkielisen kulttuurin vaikutus kieleen on vain hyväksyttävä. Sen sijaan asiantuntijat pitävät koulutuksen ja tieteen muuttumista yhä enenevissä määrin englanninkieliseksi todellisena uhkana suomen kielelle. Kehittyäkseen kielen tulee ulottua kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueille.
Aristoteleen kantapään haastateltavana on suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen, jolta vuonna 2016 ilmestyi teos Kielen elämää, suomen kieli eilisestä huomiseen.
Kotilainen kertoo uusimpien tutkimustietojen valossa kiinnostavalla tavalla suomen kielen vaiheista.
