Hyppää pääsisältöön

Biodynaamisen maanviljelijän Markku Kuhan mielestä onnen voi löytää puhtaan ravinnon kautta

Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha
Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha Kuva: Kuva Sandra Järvenpää maanviljelijä,biodynaaminen viljely,markku kuha

Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha on puhtaan ja onnellisen ravinnon puolestapuhuja. Hän uskoo, että positiiviset tunteet siirtyvät ihmiseen kasveista, maidosta ja lihasta. Kuhan mielestä ihmiset ovat unohtaneet luonnon merkityksen ja sen terveyttä edistävän vaikutuksen.

Ranualla on maatila, jossa elää unelma paremmasta maailmasta. Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha uskoo, että ihmiset alkavat arvostaa luontoa ja luonnollista ravintoa yhä enemmän.

– Nyt on vihdoin herätty huomaamaan, mitä se ravinto on. Aikaisemmin on ajateltu, että se on vain sitä, mitä kaupan hyllyltä löytyy. Mutta se on kaikkea muutakin, esimerkiksi tunteita, Kuha sanoo.

Kuha on iloinen, että ravintokeskusteluun on otettu nyt mukaan myös maanviljelijät. Aikaisemmin heitä on kohdeltu vain orjina, joiden tehtävä on tuottaa.

Lapsuus kannusti tavoittelemaan aitoutta

Lapsuudesta asti luonto ja maanviljely ovat olleet osa Markku Kuhan elämää. Vanhemmat ostivat Kuhan pitäjästä maatilan, johon rakennettiin vuonna 1977 suurnavetta. Kun muut hakeutuivat peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, Kuha jäi kotitilalle tekemään 15 tunnin työpäiviä.

Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa

Pian maatalouden tulevaisuus alkoi kuitenkin valjeta nuorelle miehelle. Tila kasvoi kasvamistaan ja tehokkuudesta tuli itseisarvo.

– Isä taisi purkaa sotatraumojaan työhön, ja aina täytyi vain kasvattaa toimintaa. Vesistöt alkoivat rehevöitymään, karja sairasteli eivätkä maito ja liha enää kelvanneet omalle perheellekään. Siitä tuli turhautunut olo.

Markku Kuha päätti toimia toisin ja kouluttautui luomuviljelijäksi. Hänen mielestään elintarvikkeiden tulisi olla kuluttajan terveyttä ja onnellisuutta edistäviä, ei niitä heikentäviä. Laatu on myös tuottajan vastuulla.

– Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa.

Lapsuuden luontokokemukset ovat saaneet Markku Kuhan etsimään aitoutta. Niiden myötä hänelle on myös kehittynyt kriittinen suhtautuminen yhteiskunnan nykytilaan ja sen toimintatapoihin. Maaseutua ajetaan entistä ahtaammalle ja tukipolitiikka ohjaa viljelyä väärään suuntaan, pois aidosta ja alkuperäisestä. Häneen mielestään tuet voisi kokonaan lopettaa.

Puhdasta ruokaa omasta maasta

Jo monta vuotta Markku Kuha on elänyt oman tilansa antimista.

– Tämänkin päivän padassa oli possua, perunaa, porkkanaa, valkosipulia, sipulia, oman maan chiliä, maustekasveja ja lähdekaivon vettä. Vain suola tuli muualta.

Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla.

Vaikka jo miltei kaikki ravinto löytyy omasta takaa, tavoitteita on vielä saavuttamatta. Kuha haluaisi pystyä tuottamaan myös esimerkiksi oman alusvaatekerrastonsa. Nyt omasta lampaanvillasta syntyy pipoja, lapasia ja töppösiä.

Lapsuuden perintönä Kuhalle on jäänyt myös valtavan laaja kasvitietous. Etenkin täti oli innokas kasvien kerääjä, ja Kuha oppi häneltä paljon.

– Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla. Sitten tuli kristinusko, kasvitietous tuhottiin ja pillerilääketiede tuli tilalle. Onneksi tässäkin asiassa on nyt herätty ymmärtämään, kuinka arvokas luonto meillä kaikkine lääkkeineen on.

Käsi kädessä luonnon kiertokulun kanssa

Pelkkä ekologinen maatalous ei Kuhalle riittänyt vaan hän halusi lisää haasteita. Vuosien myötä kuvaan astuikin biodynaaminen viljely. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, maan luonnonmukaiseen lannoittamiseen, taivaankappaleiden liikkeisiin sekä viljelijän henkilökohtaiseen luontosuhteeseen.

– Biodynaamisen viljelyn avulla tuotteesta tulee niin tasapainoinen, ettei siitä käytännössä puutu mitään. Se on sellainen maailma, missä ei edes tarvitse miettiä mitä syö.

Luonnon kiertokulun läsnäolo näkyy myös tilan jokapäiväisissä toimissa. Vaikka eläimet ovat Markku Kuhalle rakkaita, ne päätyvät syötäväksi. Se mikä eläimestä ei kelpaa ihmiselle syötäväksi, menee tilan koirille ja kissoille. Eläinten lopettaminen ei ole Kuhalle mieluista, mutta siihen on lapsesta asti kasvanut.

– Minähän hukkuisin eläimiin, jos kaikki säästettäisiin. Pian olisin taas se suurtilallinen, joka pähkäilee, mistä kaikille riittäisi ravintoa.

Some sai rytmin sekaisin

Viime aikoina kiertokulkua häiritsemään on ilmestynyt uusi tulokas, nimittäin sosiaalinen media. Markku Kuha kokee, että on jäänyt nettimaailmaan pahasti koukkuun. Tänä vuonna jäi ensimmäistä kertaa mateenpyyntikin väliin.

– Ehkä ensi vuonna teen madekeittoa entistä enemmän. Jos nyt olen somessa niin sitten vuoden päästä tähän aikaan tarjoan lemmenkeittoa monelle muullekin. Olen taas se ekologisen ravinnon laittaja.

SANDRA JÄRVENPÄÄ

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.