Hyppää pääsisältöön

Biodynaamisen maanviljelijän Markku Kuhan mielestä onnen voi löytää puhtaan ravinnon kautta

Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha
Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha Kuva: Kuva Sandra Järvenpää maanviljelijä,biodynaaminen viljely,markku kuha

Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha on puhtaan ja onnellisen ravinnon puolestapuhuja. Hän uskoo, että positiiviset tunteet siirtyvät ihmiseen kasveista, maidosta ja lihasta. Kuhan mielestä ihmiset ovat unohtaneet luonnon merkityksen ja sen terveyttä edistävän vaikutuksen.

Ranualla on maatila, jossa elää unelma paremmasta maailmasta. Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha uskoo, että ihmiset alkavat arvostaa luontoa ja luonnollista ravintoa yhä enemmän.

– Nyt on vihdoin herätty huomaamaan, mitä se ravinto on. Aikaisemmin on ajateltu, että se on vain sitä, mitä kaupan hyllyltä löytyy. Mutta se on kaikkea muutakin, esimerkiksi tunteita, Kuha sanoo.

Kuha on iloinen, että ravintokeskusteluun on otettu nyt mukaan myös maanviljelijät. Aikaisemmin heitä on kohdeltu vain orjina, joiden tehtävä on tuottaa.

Lapsuus kannusti tavoittelemaan aitoutta

Lapsuudesta asti luonto ja maanviljely ovat olleet osa Markku Kuhan elämää. Vanhemmat ostivat Kuhan pitäjästä maatilan, johon rakennettiin vuonna 1977 suurnavetta. Kun muut hakeutuivat peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, Kuha jäi kotitilalle tekemään 15 tunnin työpäiviä.

Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa

Pian maatalouden tulevaisuus alkoi kuitenkin valjeta nuorelle miehelle. Tila kasvoi kasvamistaan ja tehokkuudesta tuli itseisarvo.

– Isä taisi purkaa sotatraumojaan työhön, ja aina täytyi vain kasvattaa toimintaa. Vesistöt alkoivat rehevöitymään, karja sairasteli eivätkä maito ja liha enää kelvanneet omalle perheellekään. Siitä tuli turhautunut olo.

Markku Kuha päätti toimia toisin ja kouluttautui luomuviljelijäksi. Hänen mielestään elintarvikkeiden tulisi olla kuluttajan terveyttä ja onnellisuutta edistäviä, ei niitä heikentäviä. Laatu on myös tuottajan vastuulla.

– Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa.

Lapsuuden luontokokemukset ovat saaneet Markku Kuhan etsimään aitoutta. Niiden myötä hänelle on myös kehittynyt kriittinen suhtautuminen yhteiskunnan nykytilaan ja sen toimintatapoihin. Maaseutua ajetaan entistä ahtaammalle ja tukipolitiikka ohjaa viljelyä väärään suuntaan, pois aidosta ja alkuperäisestä. Häneen mielestään tuet voisi kokonaan lopettaa.

Puhdasta ruokaa omasta maasta

Jo monta vuotta Markku Kuha on elänyt oman tilansa antimista.

– Tämänkin päivän padassa oli possua, perunaa, porkkanaa, valkosipulia, sipulia, oman maan chiliä, maustekasveja ja lähdekaivon vettä. Vain suola tuli muualta.

Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla.

Vaikka jo miltei kaikki ravinto löytyy omasta takaa, tavoitteita on vielä saavuttamatta. Kuha haluaisi pystyä tuottamaan myös esimerkiksi oman alusvaatekerrastonsa. Nyt omasta lampaanvillasta syntyy pipoja, lapasia ja töppösiä.

Lapsuuden perintönä Kuhalle on jäänyt myös valtavan laaja kasvitietous. Etenkin täti oli innokas kasvien kerääjä, ja Kuha oppi häneltä paljon.

– Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla. Sitten tuli kristinusko, kasvitietous tuhottiin ja pillerilääketiede tuli tilalle. Onneksi tässäkin asiassa on nyt herätty ymmärtämään, kuinka arvokas luonto meillä kaikkine lääkkeineen on.

Käsi kädessä luonnon kiertokulun kanssa

Pelkkä ekologinen maatalous ei Kuhalle riittänyt vaan hän halusi lisää haasteita. Vuosien myötä kuvaan astuikin biodynaaminen viljely. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, maan luonnonmukaiseen lannoittamiseen, taivaankappaleiden liikkeisiin sekä viljelijän henkilökohtaiseen luontosuhteeseen.

– Biodynaamisen viljelyn avulla tuotteesta tulee niin tasapainoinen, ettei siitä käytännössä puutu mitään. Se on sellainen maailma, missä ei edes tarvitse miettiä mitä syö.

Luonnon kiertokulun läsnäolo näkyy myös tilan jokapäiväisissä toimissa. Vaikka eläimet ovat Markku Kuhalle rakkaita, ne päätyvät syötäväksi. Se mikä eläimestä ei kelpaa ihmiselle syötäväksi, menee tilan koirille ja kissoille. Eläinten lopettaminen ei ole Kuhalle mieluista, mutta siihen on lapsesta asti kasvanut.

– Minähän hukkuisin eläimiin, jos kaikki säästettäisiin. Pian olisin taas se suurtilallinen, joka pähkäilee, mistä kaikille riittäisi ravintoa.

Some sai rytmin sekaisin

Viime aikoina kiertokulkua häiritsemään on ilmestynyt uusi tulokas, nimittäin sosiaalinen media. Markku Kuha kokee, että on jäänyt nettimaailmaan pahasti koukkuun. Tänä vuonna jäi ensimmäistä kertaa mateenpyyntikin väliin.

– Ehkä ensi vuonna teen madekeittoa entistä enemmän. Jos nyt olen somessa niin sitten vuoden päästä tähän aikaan tarjoan lemmenkeittoa monelle muullekin. Olen taas se ekologisen ravinnon laittaja.

SANDRA JÄRVENPÄÄ

  • Keskustele täällä priorisoinnista!

    Osaatko sanoa ei?

    Miksi aina on niin kiire? Miksi ei-tärkeät asiat elämässä vievät liikaa aikaa niiltä oikeasti tärkeiltä asioilta? Miksi on niin vaikeaa tiputtaa elämästään turhaa sälää? Olisiko aika tehdä elämänmuutos, jonka ytimessä on oppia käyttämään vuorokauden tunnit olennaisiin asioihin? Siis oppia tekemään oikeita päätöksiä. Teemme päivittäin huomaamattamme lukemattomia päätöksiä.

  • Keskustele priorisoinnista

    Miten hallitset aikaasi?

    Osaatko sanoa ei? Hajotatko itseäsi liian moneen suuntaan? Kuormitutko arjessasi, kun aika ei ole riittää kaikkeen? Osaatko priorisoida tekemisiäsi?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä