Hyppää pääsisältöön

Biodynaamisen maanviljelijän Markku Kuhan mielestä onnen voi löytää puhtaan ravinnon kautta

Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha
Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha Kuva: Kuva Sandra Järvenpää maanviljelijä,biodynaaminen viljely,markku kuha

Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha on puhtaan ja onnellisen ravinnon puolestapuhuja. Hän uskoo, että positiiviset tunteet siirtyvät ihmiseen kasveista, maidosta ja lihasta. Kuhan mielestä ihmiset ovat unohtaneet luonnon merkityksen ja sen terveyttä edistävän vaikutuksen.

Ranualla on maatila, jossa elää unelma paremmasta maailmasta. Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha uskoo, että ihmiset alkavat arvostaa luontoa ja luonnollista ravintoa yhä enemmän.

– Nyt on vihdoin herätty huomaamaan, mitä se ravinto on. Aikaisemmin on ajateltu, että se on vain sitä, mitä kaupan hyllyltä löytyy. Mutta se on kaikkea muutakin, esimerkiksi tunteita, Kuha sanoo.

Kuha on iloinen, että ravintokeskusteluun on otettu nyt mukaan myös maanviljelijät. Aikaisemmin heitä on kohdeltu vain orjina, joiden tehtävä on tuottaa.

Lapsuus kannusti tavoittelemaan aitoutta

Lapsuudesta asti luonto ja maanviljely ovat olleet osa Markku Kuhan elämää. Vanhemmat ostivat Kuhan pitäjästä maatilan, johon rakennettiin vuonna 1977 suurnavetta. Kun muut hakeutuivat peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, Kuha jäi kotitilalle tekemään 15 tunnin työpäiviä.

Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa

Pian maatalouden tulevaisuus alkoi kuitenkin valjeta nuorelle miehelle. Tila kasvoi kasvamistaan ja tehokkuudesta tuli itseisarvo.

– Isä taisi purkaa sotatraumojaan työhön, ja aina täytyi vain kasvattaa toimintaa. Vesistöt alkoivat rehevöitymään, karja sairasteli eivätkä maito ja liha enää kelvanneet omalle perheellekään. Siitä tuli turhautunut olo.

Markku Kuha päätti toimia toisin ja kouluttautui luomuviljelijäksi. Hänen mielestään elintarvikkeiden tulisi olla kuluttajan terveyttä ja onnellisuutta edistäviä, ei niitä heikentäviä. Laatu on myös tuottajan vastuulla.

– Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa.

Lapsuuden luontokokemukset ovat saaneet Markku Kuhan etsimään aitoutta. Niiden myötä hänelle on myös kehittynyt kriittinen suhtautuminen yhteiskunnan nykytilaan ja sen toimintatapoihin. Maaseutua ajetaan entistä ahtaammalle ja tukipolitiikka ohjaa viljelyä väärään suuntaan, pois aidosta ja alkuperäisestä. Häneen mielestään tuet voisi kokonaan lopettaa.

Puhdasta ruokaa omasta maasta

Jo monta vuotta Markku Kuha on elänyt oman tilansa antimista.

– Tämänkin päivän padassa oli possua, perunaa, porkkanaa, valkosipulia, sipulia, oman maan chiliä, maustekasveja ja lähdekaivon vettä. Vain suola tuli muualta.

Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla.

Vaikka jo miltei kaikki ravinto löytyy omasta takaa, tavoitteita on vielä saavuttamatta. Kuha haluaisi pystyä tuottamaan myös esimerkiksi oman alusvaatekerrastonsa. Nyt omasta lampaanvillasta syntyy pipoja, lapasia ja töppösiä.

Lapsuuden perintönä Kuhalle on jäänyt myös valtavan laaja kasvitietous. Etenkin täti oli innokas kasvien kerääjä, ja Kuha oppi häneltä paljon.

– Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla. Sitten tuli kristinusko, kasvitietous tuhottiin ja pillerilääketiede tuli tilalle. Onneksi tässäkin asiassa on nyt herätty ymmärtämään, kuinka arvokas luonto meillä kaikkine lääkkeineen on.

Käsi kädessä luonnon kiertokulun kanssa

Pelkkä ekologinen maatalous ei Kuhalle riittänyt vaan hän halusi lisää haasteita. Vuosien myötä kuvaan astuikin biodynaaminen viljely. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, maan luonnonmukaiseen lannoittamiseen, taivaankappaleiden liikkeisiin sekä viljelijän henkilökohtaiseen luontosuhteeseen.

– Biodynaamisen viljelyn avulla tuotteesta tulee niin tasapainoinen, ettei siitä käytännössä puutu mitään. Se on sellainen maailma, missä ei edes tarvitse miettiä mitä syö.

Luonnon kiertokulun läsnäolo näkyy myös tilan jokapäiväisissä toimissa. Vaikka eläimet ovat Markku Kuhalle rakkaita, ne päätyvät syötäväksi. Se mikä eläimestä ei kelpaa ihmiselle syötäväksi, menee tilan koirille ja kissoille. Eläinten lopettaminen ei ole Kuhalle mieluista, mutta siihen on lapsesta asti kasvanut.

– Minähän hukkuisin eläimiin, jos kaikki säästettäisiin. Pian olisin taas se suurtilallinen, joka pähkäilee, mistä kaikille riittäisi ravintoa.

Some sai rytmin sekaisin

Viime aikoina kiertokulkua häiritsemään on ilmestynyt uusi tulokas, nimittäin sosiaalinen media. Markku Kuha kokee, että on jäänyt nettimaailmaan pahasti koukkuun. Tänä vuonna jäi ensimmäistä kertaa mateenpyyntikin väliin.

– Ehkä ensi vuonna teen madekeittoa entistä enemmän. Jos nyt olen somessa niin sitten vuoden päästä tähän aikaan tarjoan lemmenkeittoa monelle muullekin. Olen taas se ekologisen ravinnon laittaja.

SANDRA JÄRVENPÄÄ

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.

  • Keskustele täällä metsäteollisuudesta!

    Metsäteollisuus poliittisena voimana

    Sata vuotta sitten joulukuussa 1918 perustettiin Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ajamaan metsäteollisuuden asiaa. Tarjolla oli propagandaa ja vaalirahaa. Millainen poliittinen vaikuttaja metsäteollisuus on ollut viimeisen sadan vuoden aikana? Vieraana on asiaa tutkinut filosofian tohtori Sakari Siltala.