Hyppää pääsisältöön

Biodynaamisen maanviljelijän Markku Kuhan mielestä onnen voi löytää puhtaan ravinnon kautta

Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha
Biodynaaminen viljelijä Markku Kuha Kuva: Kuva Sandra Järvenpää maanviljelijä,biodynaaminen viljely,markku kuha

Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha on puhtaan ja onnellisen ravinnon puolestapuhuja. Hän uskoo, että positiiviset tunteet siirtyvät ihmiseen kasveista, maidosta ja lihasta. Kuhan mielestä ihmiset ovat unohtaneet luonnon merkityksen ja sen terveyttä edistävän vaikutuksen.

Ranualla on maatila, jossa elää unelma paremmasta maailmasta. Biodynaaminen maanviljelijä Markku Kuha uskoo, että ihmiset alkavat arvostaa luontoa ja luonnollista ravintoa yhä enemmän.

– Nyt on vihdoin herätty huomaamaan, mitä se ravinto on. Aikaisemmin on ajateltu, että se on vain sitä, mitä kaupan hyllyltä löytyy. Mutta se on kaikkea muutakin, esimerkiksi tunteita, Kuha sanoo.

Kuha on iloinen, että ravintokeskusteluun on otettu nyt mukaan myös maanviljelijät. Aikaisemmin heitä on kohdeltu vain orjina, joiden tehtävä on tuottaa.

Lapsuus kannusti tavoittelemaan aitoutta

Lapsuudesta asti luonto ja maanviljely ovat olleet osa Markku Kuhan elämää. Vanhemmat ostivat Kuhan pitäjästä maatilan, johon rakennettiin vuonna 1977 suurnavetta. Kun muut hakeutuivat peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, Kuha jäi kotitilalle tekemään 15 tunnin työpäiviä.

Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa

Pian maatalouden tulevaisuus alkoi kuitenkin valjeta nuorelle miehelle. Tila kasvoi kasvamistaan ja tehokkuudesta tuli itseisarvo.

– Isä taisi purkaa sotatraumojaan työhön, ja aina täytyi vain kasvattaa toimintaa. Vesistöt alkoivat rehevöitymään, karja sairasteli eivätkä maito ja liha enää kelvanneet omalle perheellekään. Siitä tuli turhautunut olo.

Markku Kuha päätti toimia toisin ja kouluttautui luomuviljelijäksi. Hänen mielestään elintarvikkeiden tulisi olla kuluttajan terveyttä ja onnellisuutta edistäviä, ei niitä heikentäviä. Laatu on myös tuottajan vastuulla.

– Oli mahtavaa saada lapsuuden heinikot takaisin, 150 senttiä pitkät timoteit. Nähdä taas leppäkertut lentelemässä ja sammakot loikkimassa.

Lapsuuden luontokokemukset ovat saaneet Markku Kuhan etsimään aitoutta. Niiden myötä hänelle on myös kehittynyt kriittinen suhtautuminen yhteiskunnan nykytilaan ja sen toimintatapoihin. Maaseutua ajetaan entistä ahtaammalle ja tukipolitiikka ohjaa viljelyä väärään suuntaan, pois aidosta ja alkuperäisestä. Häneen mielestään tuet voisi kokonaan lopettaa.

Puhdasta ruokaa omasta maasta

Jo monta vuotta Markku Kuha on elänyt oman tilansa antimista.

– Tämänkin päivän padassa oli possua, perunaa, porkkanaa, valkosipulia, sipulia, oman maan chiliä, maustekasveja ja lähdekaivon vettä. Vain suola tuli muualta.

Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla.

Vaikka jo miltei kaikki ravinto löytyy omasta takaa, tavoitteita on vielä saavuttamatta. Kuha haluaisi pystyä tuottamaan myös esimerkiksi oman alusvaatekerrastonsa. Nyt omasta lampaanvillasta syntyy pipoja, lapasia ja töppösiä.

Lapsuuden perintönä Kuhalle on jäänyt myös valtavan laaja kasvitietous. Etenkin täti oli innokas kasvien kerääjä, ja Kuha oppi häneltä paljon.

– Uskon, että ennen ihmiset ruokkivat onnellisuutta myös yrteillä ja kasveilla. Sitten tuli kristinusko, kasvitietous tuhottiin ja pillerilääketiede tuli tilalle. Onneksi tässäkin asiassa on nyt herätty ymmärtämään, kuinka arvokas luonto meillä kaikkine lääkkeineen on.

Käsi kädessä luonnon kiertokulun kanssa

Pelkkä ekologinen maatalous ei Kuhalle riittänyt vaan hän halusi lisää haasteita. Vuosien myötä kuvaan astuikin biodynaaminen viljely. Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, maan luonnonmukaiseen lannoittamiseen, taivaankappaleiden liikkeisiin sekä viljelijän henkilökohtaiseen luontosuhteeseen.

– Biodynaamisen viljelyn avulla tuotteesta tulee niin tasapainoinen, ettei siitä käytännössä puutu mitään. Se on sellainen maailma, missä ei edes tarvitse miettiä mitä syö.

Luonnon kiertokulun läsnäolo näkyy myös tilan jokapäiväisissä toimissa. Vaikka eläimet ovat Markku Kuhalle rakkaita, ne päätyvät syötäväksi. Se mikä eläimestä ei kelpaa ihmiselle syötäväksi, menee tilan koirille ja kissoille. Eläinten lopettaminen ei ole Kuhalle mieluista, mutta siihen on lapsesta asti kasvanut.

– Minähän hukkuisin eläimiin, jos kaikki säästettäisiin. Pian olisin taas se suurtilallinen, joka pähkäilee, mistä kaikille riittäisi ravintoa.

Some sai rytmin sekaisin

Viime aikoina kiertokulkua häiritsemään on ilmestynyt uusi tulokas, nimittäin sosiaalinen media. Markku Kuha kokee, että on jäänyt nettimaailmaan pahasti koukkuun. Tänä vuonna jäi ensimmäistä kertaa mateenpyyntikin väliin.

– Ehkä ensi vuonna teen madekeittoa entistä enemmän. Jos nyt olen somessa niin sitten vuoden päästä tähän aikaan tarjoan lemmenkeittoa monelle muullekin. Olen taas se ekologisen ravinnon laittaja.

SANDRA JÄRVENPÄÄ

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.