Hyppää pääsisältöön

Ismo Alanko teki taas herkkupalan - Elias Kaskinen ja Pepe Willberg arvioimassa

Kirsi Väänänen, Elias Kaskinen ja Pepe Willberg seisomassa
Kirsi Väänänen, Elias Kaskinen ja Pepe Willberg seisomassa Kuva: Yle Pepe Willberg,Elias Kaskinen,levylautakunta

Puntarointia musiikin paremmuudesta käytiin kesäpopin, pohjalaisen uhon ja kelttiläisen tunnelmoinnin välillä. Omia musiikillisia arvojaan avasivat Elias Kaskinen ja Pepe Willberg sekä musiikkitoimittaja Kirsi Väänänen

Tulos ja kommentit

1. Ismo Alanko: Ei oikeutta 27 pistettä

(Ismo Alanko)

Elias: Artisti menee rohkeasti soundeissa uuteen suuntaan. Tuollainen murrettu elektroninen biitti, jonka päällä laulu menee. Tekstissä hieno kuvaus tästä päivästä, onko oikeutta onneen. Olipa jännä sovitus, se c-osa suorastaan hämmensi. 9 p
Pepe: Kuuntelin tässä laulajan herkkupaloja, noita sadasosasekunnin kestäviä välähdyksiä, joista tunnistaa taitajan. Kaikin puolin mielenkiintoinen kappale. Siinä oli joka osa-alueella ammattilaiset asialla. 9 p
Kirsi: Vahvaa ja tinkimätöntä. Tässä on pureskeltavaa monelle kuuntelukerralle. Heti alusta pakotti tarkkaan kuunteluun. 9 p

1. Loreena McKennitt: A Hundered Wishes 27 pistettä

(Loreena McKennitt)

Elias: Mulle tämä oli aika viihtellistä, sellaista musikaalimaailmaa, jota en vaan tajua. Kappale oli sinällään kaunis, paljon yhdistetty elementtejä eri maailmoista. Laulajan tulkinta oli ilmeikästä, mutta jotenkin tällainen teatraalinen ilmaisu on minusta epäilyttävää. Särmää kaipasin. 8 p
Pepe: Olen täysin myyty tällaiselle naisäänelle, jo Mary Hopkinista lähtien. Ja tuo miksaus oli jotain ihan toisesta maailmasta. Olen sanaton! 10 p
Kirsi: Rauha laskeutui taloon tätä kuunnellessa. Hieno aikuisen naisen ääni. Vähän jotain pirskahdusta olisin kaivannut tuohon kovin seesteiseen ilmaisuun. Luontevaa melodian kuljetusta ja puhdasta laulua. 9 p

2. Kikka Laitinen: Sineen pudonneet 25 pistettä

(Kikka Laitinen)

Elias: Hyvinkin ehjä iskelmällinen kappale. Sovitus oli hyvin perinteinen, soundiin olisin kaivannut jotain uutta. Kitaristi otti tässä aika paljon roolia, kisasi jopa solistin kanssa. 8 p
Pepe: Hyvin 70-lukulainen tyylipuhdas biisi. Hienolla hammond-soundilla alkoi. Laulaja lauloi intensiivisesti. 9 p
Kirsi: Jotkut lauluntekijät onnistuvat säilyttämään hyväsydämisyyden ja rehellisyyden, se henkilö tulee tästä kappaleesta vahvasti läpi. Kaunis ajatus jäi tekstistä mieleen itämään. 8 p

2. Afromikko: Kultakutri mutruhuuli 25 pistettä

( Mikko Kananoja)

Elias: Rakastan tämän laulajan soundia ja hänen musiikkiaan. Sopii täydellisesti tähän vuodenaikaan. Tuotannossa isoa sovitusta. Tuli jopa mieleen Pepen Saimaa-projekti.... 9 p
Pepe: Matti Mikkola tuli mullekin sovituksesta mieleen. Kiva biisi, jossa vahvoja 60-luvun fiiliksiä. Se alun nouseva linja melodiassa aiheutti ongelman, että piti sitten mennä oktaavia ylemmäks. 8 p
Kirsi: Tää oli hauska ja artisti on sellanen ilonpilkahdus musiikkikentässä. Mulle tuli kivan lapsekas mieli tuosta kertosäkeestä. 8 p

3. Albin Lee Meldau: I need your love 23 pistettä

(Albin Lee Meldau, Theron Feemster)

Elias: Pidin tästä tosi paljon. Hienoa, kun se laulu meni välillä luontevasti särölle. Säkeistössä oli elektronisen tanssimusiikin kaava ja kertsi kuitenkin perinteinen. 9 p
Pepe: En pitänyt tästä lainkaan. En mistään. En solistin äänestä enkä sävellyksestä. 5 p
Kirsi: Minulta tällainen lauluääni saa heti polvet heikoksi. Ja ihan sama, millaista tekstiä laulaa, svengaa hyvin. Biisi vei fyysisesti mukanaan. 9 p

4. Elonkerjuu: Mä oon oikees 19 pistettä

(Lenni Paarma)

Elias: Biisissä tärkeä aihe, se avasi itsensä heti eka säkeistössä, eikä kyllä sitten enää syventynyt. Esitettiin kovalla powerilla, tuli täysillä päin pläsiä. Pohjanmaan murteen edessä tunnen pientä ulkopuolisuutta. 6 p
Pepe: Sinänsä rankka meininkin, keikoilla toimii varmaan kansanvillitsemislauluna. Nuorethan oppii biisien sanat ulkoa, joten jospa tästä jäisi mieleen tuo tärkeä sanoma. 7 p
Kirsi: Teemassa hyvin ajankohtainen nosto, mutta se iso asia jotenkin hukkui ja lätistyi tuohon hokemaan. Loppujen lopuksi enemmän kyllästytti kuin laittoi ajattelemaan. Mutta keikkabiisinä varmaan tehokas. 6 p

  • Syöpään sairastunut Tuomas Karemo sai tietoa vertaistuesta vasta puolentoista vuoden jälkeen – hänen mielestään apua pitää saada heti ja helposti

    Tieto ei tavoita kaikkia syöpäpotilaita sairaaloissa.

    Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Yksi heistä on Ylen toimittaja Tuomas Karemo. Hänen munuaissyöpäänsä on leikattu kahdesti puolentoista vuoden aikana. Vasta toisen leikkauksen jälkeen hänelle ensi kertaa kerrottiin mahdollisuudesta saada vertaistukea. Karemo ällistyi. Hänellä olisi ollut tarvetta purkaa pelkojaan ja lukuisa kysymyksiään saman kokeneen kanssa jo aiemmin. Syöpäyhdistyksen ja Syöpäkeskuksen edustajat ymmärtävät Karemon ihmettelyyn.

  • Kiinnostaako hevostasi uranvaihto? Helsingin Ratsupoliisiin etsitään yhdeksättä kaviollista lainvartijaa

    Uuden poliisihevosen hankinta on pitkä prosessi.

    Jos omistat 170-senttisen, noin 8–12-vuotiaan koulutetun ruunan, jolla on sopivan maltillisesti virkaintoa, sillä voisi olla nyt loistava tilaisuus vaihtaa ammattia. Sopimus on määräaikainen, noin kymmenen vuotta, ja sisältää koeajan. Työsuhde-etuihin kuuluu asunto, kaikki ateriat, työvaatteet ja kahden viikon kesälomamatka Haltialan pellolle. Liikuntakin hoituu työpäivän lomassa. Työ sijoittuu usein pyhäpäiville, ja työmatkojakin on luvassa.

  • 'Putosin kuin mummo sukkaan' - Heikki Salolle musiikki on parhaimmillaan paikka, jossa on hyvä olla

    Heikki Salo ja tangokuningas Jarno Kokko raadissa.

    Päivän poppia ja hulvatonta iloittelua kuunnellaan viikon levyuutuuksissa, joita arvioivat tuore tangokuningas Jarno Kokko ja lauluntekijä Heikki Salo sekä musiikkitoimittaja Pasi Hiihtola. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Hozier feat. Mavis Staples: Nina cried power 27 pistettä (Andrew Hozier-Byrne) Jarno: Tässä oli soulia ja sielua mukana.

  • Rohkeus on tehnyt Kaija Koosta tähden aina uudestaan

    56-vuotiaan artistin ura kestänyt liki 40 vuotta.

    Haastatteluviikolla Kaija Koo täytti 56 vuotta. Artistin musiikkiura alkoi Kaija Kokkolana v.1980 Steel City -yhtyeessä, ja Kaija Koona hän aikoo jälleen vallata ison lavan, Helsinki Areenan. – En olisi uskonut tällaisen olevan mahdollista. Olen noussut pelokkaasta haavanlehdestä vahvaksi esiintyjäksi, hän päivittelee. Kaija Koo kertoo suosionsa taustoista, sosiaalisten pelkojen voittamisesta ja rohkeudesta.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi