Laila Tarpila
Yle
Toukokuun 19. päivänä laulajatar Alma Kuula lähettää Viipurista lyhyen, järkyttävän sähkeen Toivon veljelle Arvo Kuulalle Vaasaan: "Toivo kuoli lauantai-iltana." #musiikinkevät1918
Vappupäivänä 1. toukokuuta Viipurin Seurahuoneella sattuneen ampumatapauksen jälkeen Alma Kuula oli istunut vakavasti haavoittuneen miehensä Toivo Kuulan sairasvuoteen äärellä Viipurin lääninsairaalassa.
Lääninsairaalan tohtorit Granberg ja Numers olivat tehneet kaikkensa potilaan eteen. Ensimmäisen yhdeksän vuorokauden aikana hänellä ei ollut kuumetta, eikä siten tulehdusta.
Toivo oli palannut tajuihinsa ja päivien edetessä oli välillä näyttänyt siltä, että tilanne olisi kääntynyt parempaan päin. Välillä hän oli istunut vuoteen laidalla, juonut lasista ja puhunut järkeviä.
Lopulta kuume oli noussut, puhe oli mennyt hourailuiksi.
Toivo kuuli Alman laulavan, välillä hän johti itse, puhui saksaa, hän puhui pikku Sinikasta, sisaruksistaan ja monista muista läheisistään. Hän kohtasi Sibeliuksen ja puhui kuinka oli yrittänyt opettaa Suojeluskuntien marssiaan.
Loppu oli tullut lauantaina 18. toukokuuta 1918.
Toivon isä Matti Kuula oli ehtinyt Viipuriin ennen pojan kuolemaa ja oli puhunut tälle. Maallikkosaarnaajaisälle oli tärkeää puhua kuolevalle myös hengellisistä asioista ja rukoilla.
Viimeisenä iltapäivänään Toivo Kuula oli noussut istumaan sängyssään ja katsellut levottomana ympärilleen.
- Ammi oma, asiaa asiaa! hän oli sanonut, ja osoittanut kieltään tarkoittaen ettei ollut jaksanut puhua.
Hän oli valittanut ääneen, hengitys oli käynyt lyhyeksi ja katkonaiseksi. Hoitajat olivat antaneet morfiiniruiskeen.
Illan kuluessa Ammi oli nähnyt Toivon tajunnan sammuvan vähitellen, hän oli rukoillut ja pitänyt Toivoa kädestä.
- Ammi, oli Toivo sanonut hiljaa klo 21.25.
Sitten hän oli vielä hengähtänyt kaksi kertaa.
Seuraa Alma ja Toivo Kuulan elämää sisällissodan kuukausina 1918 Säiniöllä ja Viipurissa.
Lähteet
Elmgren-Heinonen, Tuomi: Toivo Kuula. WSOY. Porvoo 1938.
Kansalliskirjasto. Toivo Kuulan arkisto.
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan, Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Porvoo 2008.
Kuula-Marttinen, Sinikka (toim): Alma Kuula. Virta venhettä vie. Päiväkirja vuosilta 1901-1919. WSOY. Porvoo 1968.
Linkit
Wikiwand Säiniö - Yläsäiniö
Yle Elävä arkisto Alma Kuula laulaa: Tuijotin tulehen kauan
Yle Elävä arkisto Muistoja säveltäjä Toivo Kuulasta
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
