Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

hylätty huoltoasema, öinen kuva
hylätty huoltoasema, öinen kuva Kuva: Indigo / Monuments of the Concrete Era hylätyt rakennukset

Avaruusromun syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta uutta suomalaista musiikkia ja visuaalisen kokonaisuuden Monuments of the Concrete Era - Betonisen aikakauden muistomerkit on toteuttanut VJ Indigo. Se näytetään Yle Teema Fem - kanavalla lauantaina 4.8.2018 klo 23.25 ja uusintana tiistaina 7.8.2018 klo 23.00.

Aika. Meille se näyttäytyy muutoksena. Aika on sitä, että asioita tapahtuu. Aika on sitä, että asiat muuttuvat. Ne alkavat, syntyvät, elävät ja kasvavat. Ne kuluvat, ruostuvat ja kuolevat.

Aika vaikuttaa kaikkeen, sen me voimme nähdä ja kuulla. Mutta miksi aika vaikuttaa virtaavan vain yhteen suuntaan?

Jos alumiininen juomatölkki putoaa metsään, se saattaa olla siellä vielä tuhannen vuoden kuluttua. Järveen heitetty muovipullo voi kellua vedessä satoja vuosia. Maahan heitetty muovipussi ei häviä sadassakaan vuodessa. Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.

Me hylkäämme asioita ja esineitä. Me jätämme tavaroita taaksemme. Me menemme eteenpäin. Tai kierrämme kehää.

hylätty ruostunut laiva
hylätty ruostunut laiva Kuva: Indigo / Monuments of the Concrete Era laivat

Monissa kulttuureissa on ajateltu, että aika kiertää kehää. Tapahtumat toistuvat. Kaikki alkaa alusta ja kaikki päättyy. Tulee maailmapalo tai vedenpaisumus. Kaikki loppuu ja alkaa taas alusta. Maailma syntyy tuhkasta.

Kulutus, tuotanto, kasvu, kiire. Tuntuuko siltä, ettei tärkeimpiä asioita koskaan ehdi tehdä? Että aina on jotakin, joka ei ole niin tärkeää, mutta kiireellisempää? Jotakin joka on tehtävä ensin. Ja niin kaikki tärkeät, kiireettömät asiat jäävät tekemättä. Pian niitä ei enää ole.

Tekniikka kehittyy, vanhan tilalle tulee uutta. Ja uuden tilalle vielä uudempaa. Ja niin edelleen. Aika kuluu. Se liikkuu vain yhteen suuntaan. Me unohdamme asioita. Me hylkäämme tavaroita. Jätämme niitä taaksemme.

Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille?

hylätty kerrostalo
hylätty kerrostalo Kuva: Indigo / Monuments of the Concrete Era Kerrostalo

Kertovatko ne meille tarinaa eilisestä, joka joskus oli huominen? Vai tarinaa huomisesta, joka pian on eilinen? Ne kertovat meille ajasta. Ajasta joka kuluu ja kulkee. Ajasta joka ruostuttaa ja rapauttaa.

3.6.2018 tulee kuluneeksi 28 vuotta ensimmäisestä Avaruusromun lähetyksestä. Se oli kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina vuonna 1990, Yleisradion silloisella Radiomafia-kanavalla. Paljon on ruostunut ja rapautunut sen jälkeen, mutta mikä tärkeämpää, paljon on myös vettä virrannut ja syntynyt uutta. Paljon uutta musiikkia, muun muassa.

Tässä kuvallisessa versiossa betonisen aikakauden muistomerkit, hylätyt paikat ja esineet käyvät vuoropuhelua ennenkuulumattoman suomalaisen elektronisen musiikin kanssa.

Ohjelmassa kuullaan musiikkia kymmeneltä suomalaiselta musiikintekijältä: Tuomo Väänänen, Kuupuu, Rasmus Hedlund , ToimiTytti feat. Jimi Tenor, Olga Palomäki, Latmos, Tsembla, Timo Kaukolampi, Hannu Ikola ja Minea.

Aika kuluu. Entä jos pysähdymme? Jos seisahdumme ja katselemme ympärillemme, näemme kaiken unohtuneen. Näemme hylätyt paikat ja tavarat. Ne kertovat meille, että on olemassa muutakin kuin nykyhetki.

Useimmat ylellisyydet ja monet niin sanotut elämän mukavuudet eivät ole yksinomaan tarpeettomia, vaan suorastaan esteitä ihmiskunnan kehitykselle.
Henry David Thoreau vuonna 1854 kirjassaan Walden - Elämää metsässä.

Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Lopulta atomeiksi, kuten kaikki maailmankaikkeudessa. Tähtitieteilijät ennustavat, että kun kaikki tähdet ovat sammuneet, kun niiden energia on kulunut loppuun, maailmankaikkeuden kaikki atomit muuttuvat joko raudaksi tai valoksi.

Maailmaan virtaa kaiken aikaa jotakin uutta, kirjoitti Henry David Thoreau. Hän sanoi, että elämä meissä on kuin joessa virtaava vesi.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.