Hyppää pääsisältöön

Miksi miehet eivät lue kirjoja?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu
Lukupiirin toimittaja Jukka Kuosmanen kirjaa lukemassa - kuinkas muuten! toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu Kuva: Yle / Raili Tuikka kirjat,Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä?

Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot. Sieltä löysin muun muassa idean ja aineksia tämän viikon artikkeliin.

Ahdas käsitys miehisyydestä rajaa ulkopuolelle kaiken "akkamaisen", esimerkiksi humanismin, sivistyksen, kirjallisuuden ja runouden.

Viime vuosien Pisa-tutkimuksetkin vahvistavat, että poikien lukutaito on jäänyt jälkeen tyttöjen taidoista. Sukupuolittunut asenne näkyy myös siinä, että yli 90 prosenttia suomen kielen opiskelijoista on naisia. Miehet eivät enää hakeudu kielen ja kirjallisuuden pariin.

Äldre kvinna och en pojke i lågstadieåldern läser tillsammans.
Äldre kvinna och en pojke i lågstadieåldern läser tillsammans. Kuva: Mamopictures 2015 Barni,lukeminen,maternal grandmother,paternal grandmother,isovanhemmat,vanhemmat,lapsenlapset,opettajat,silmälasit,poika,nainen,kirjat,Vanheneminen,visual system,rakkaus,yhteisöt

Näin ei ole ollut pitkään. Suomen kielen kehittäjät ja sen kirjalliset käyttäjät olivat menneinä vuosisatoina voittopuolisesti miehiä. Vielä sota-aikaan rintamalla kirjoitettiin runoja ilman pelkoa leimautumisesta "akkamaiseksi". Outoa, että samaan aikaan kun miesten ja naisten tasa-arvo kohentuu, tämä hölmö asenne pitää pintansa.

En ung man sitter vid ett bord och läser en bok.
En ung man sitter vid ett bord och läser en bok. Kuva: Mostphotos kirjat,lukeminen,opiskelijat,miehet,nuoret aikuiset,kirjastot,parta
Mies, joka ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota!

Miksi miesten sitten pitäisi lukea? Saadakseen tietoa ja ilmaistakseen itseään. Koska lukemalla viisastuu, sivistyy ja oppii ymmärtämään erilaisia asioita ja todellisuuksia. Jos ei harjoita lukutaitoaan, voi olla vaikeata arvioida kriittisesti niitä tekstejä, joita ei voi välttää. Saattaa tulla helposti harhaanjohdetuksi.

Helsinki ilman natseja / mielenosoitus / marssi / hakaniemi / 06.12.2017
Helsinki ilman natseja / mielenosoitus / marssi / hakaniemi / 06.12.2017 Kuva: Jouni Immonen / Yle mielenosoitukset,marssi

Maailmankuvamme rakentuu tarinoiden varaan. Valta on sillä, joka pääsee muokkaamaan niitä tarinoita. Miessukupuolen enemmistön ei kannattaisi kääntää selkäänsä niin suurelle vaikutusmahdollisuudelle.

Helsingin Sanomien toimittaja ja kielenhuoltaja Ville Eloranta ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jaakko Leino selvittävät kirjassaan vähemmän tunnettuja tosiasioita suomen kielen historian varrelta. Aristoteleen kantapäässä voit kuulla esimerkkejä heidän murtamistaan myyteistä.

Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että jopa arkielämästä selviytyminen tuottaa vaikeuksia.

Lukukeskuksen vuonna 2017 järjestämässä Sanat haltuun -hankkeessa tavoitteena oli innostaa opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan.

Aleksis Salusjärvi
toimittaja, kriitikko Aleksis Salusjärvi Aleksis Salusjärvi Kuva: Yle /Jyrki Lyytikkä Aleksis Salusjärvi

Työpajojen vetäjät, toimittaja, kriitikko Aleksis Salusjärvi ja räpartisti Mikko Sarjanen havaitsivat, että vaikka harva poika lukee, kaikki kuuntelevat musiikkia. Päätettiin lähestyä lukutaitoa nuorten omia kiinnostuksen kohteita huomioiden. Toiminnallisissa työpajoissa ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijat saivat analysoitavikseen rap-lyriikkaa.

Bild på Notkea Rotta
Mikko Sarjanen on Atomirotta-yhtyeen keulahahmo Bild på Notkea Rotta Kuva: Notkea Rotta

Opiskelijoille tuttujen rap-lyriikoiden kautta päästiin keskustelemaan yleisellä tasolla tekstien rakenteesta, merkityksistä ja lukutaidon tärkeydestä. Rap-pajojen lisäksi pidettiin myös muutamia pajoja mediakritiikkiteemalla. Lööppien analysoiminen ja sosiaalisen median ilmiöistä keskusteleminen kiinnosti nuoria.

Toivottavasti hankkeen hyvät tulokset innostavat paitsi poikia tekstien ääreen, myös päättäjiä järjestämään lisää tällaisia koko yhteiskuntaa hyödyttäviä projekteja!

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

  • Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

    Soitin joka meillä on aina mukanamme.

    Maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Se on ihmisääni. Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisenlaiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt. Laulaminen on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa. Ihmisääni vaikuttaa. Avaruusromussa ihmisäänen lisäksi muun muassa sähkökitara ja kirkkourut. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri