Hyppää pääsisältöön

Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

Ykkösdokumentti: Ahkku - isoäiti kertoo Inga Näkkäläjärven elämänmakuisen tarinan. Inariin muuttanut 85-vuotias saamelaisnainen kertoo leppoisaan tyyliin elämästään, jossa korostuu jutaavana paimentolaisena oleminen.

Jutaaminen on suurporohoidon muoto, jossa poronhoitajat vaeltavat porolauman mukana pitkiäkin matkoja eläinten vuotuiskierron mukaan. Usein matkaaminen tapahtuu talvi- ja kesäkausien kierrossa.

Dokumentissa matkataan halki upeiden maisemien Norjasta Suomeen. Samalla käydään läpi Näkkäläjärven lukuisia asuinpaikkoja. Matkaa kuljetaan Kautokeinosta Pöyrisjärvelle, Lismasta Heikkilään ja siitä aina Inariin asti. Luvassa on komeita tuntureita, puhtaita järviä sekä sympaattisia mummoja.

Paikkoihin liittyy valtavasti muistoja. Niistä etsitään vanhoja asuntoja, laidunmaita ja löytyy maastosta jopa Anne-tädin vanha uuni. Teosta rytmittävät myös lukuisat arkistokuvat.

Airi Valkaman ohjauksen keskiössä on yhden vahvan naisen tarina. Olosuhteet ovat karuja ja poronpaimennus on aloitettu jo varhaisteininä. Koulua Näkkäläjärvi on käynyt yhteensä viisi viikkoa, aivan kuten silloin oli tapana.

Dokumentissa tutustutaan myös saamelaiskulttuuriin esimerkiksi rippijuhlien muodossa. Keskustelut käydään useimmiten saameksi.

Tarjolla on myös paljon kädentaitoja: välillä tehdään itse makkaroita, välillä vaatteita. Poroja Näkkäläjärvi kehuu monipuolisiksi. “Sehän vastaa nykyistä autoa, traktoria ja hevosta”, hän naurahtaa.

Inga Näkkäläjärvi ei tee itsestään numeroa. Vaatimaton nainen on tehnyt töitä koko elämänsä, sillä se nyt vain kuuluu asiaan. Poronhoidon lisäksi tupaa on hoidettu hyvin.

Inga Näkkäläjärvi Inarista, 85-vuotias saamelaisnainen, on elänyt nuoruutensa jutaavana saamelaisena, paimentolaisena.
Inga Näkkäläjärvi tunnettiin nimellä Inka-ahkku, saameksi Iŋgá-áhkku. Inga Näkkäläjärvi Inarista, 85-vuotias saamelaisnainen, on elänyt nuoruutensa jutaavana saamelaisena, paimentolaisena. Kuva: Yle saamelaiset,Poronhoito,Lappi
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto