Hyppää pääsisältöön

Vantaalla on jotain sellaista, mitä et löydä mistään muualta! The Beetle -elokuva tutkii maailmaa hyönteisnäkökulmasta

Halavasepikkä lähikuvassa
Ihme-teos 2018: The Beetle. Kuvassa pääosan esittäjä halavasepikkä. Halavasepikkä lähikuvassa Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme Henrik Håkansson,The Beetle,Halavasepikkä,Taide-elokuva,Ihme-festivaali

Ihme-festivaalin vuoden 2018 teos The Beetle antaa äänen uhanalaiselle halavasepikälle, jota esiintyy ainoastaan Vantaan Mätäojan alueella.
Henrik Håkanssonin elokuva on katsottavissa maailmanlaajuisesti Yle Areenassa vuoden ajan.

The Beetle on elokuva maapallostamme hyönteisnäkökulmasta. Havainnoimmalla yhtä harvinaista kovakuoriaista taiteilija Henrik Håkansson haluaa ilmaista jotain laajemmasta ilmiöstä: siitä, miten hyönteiset ja ihmiset jakavat yhteisen ympäristön, ja miten hauras tämä yhteinen maailmamme on.

Lähdin selvittämään, mitä tämä pieni kuoriainen voi kertoa meille."
Henrik Håkansson nojaa puista kaidetta vasten, takana kosteikko, koivuja, kokokuva.
Kuvataiteilija Henrik Håkansson. Henrik Håkansson nojaa puista kaidetta vasten, takana kosteikko, koivuja, kokokuva. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, MariMur Henrik Håkansson,Halavasepikkä,Ihme

Ruotsalainen kuvataiteilija Henrik Håkansson on jo pidempää käsitellyt taiteessaan ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Ihminen muokkaa ympäristöään omien tarpeittensa mukaisiksi. Olemme kuitenkin kaikki riippuvaisia toisistamme. Huoli hyönteisten massakadon vaikutuksista ruuan tuotantoon on viimein herättämässä myös ihmiskunnan.

Elokuvan ääniraitaan kannattaa kiinnittää huomiota. Elektronisen musiikin uranuurtaja Mika Vainio (1963–2018) oli Håkanssonin hyvä ystävä. Vainion oli tarkoitus säveltää musiikkia elokuvaan, mutta säveltäjän menehtymisen takia aie ei toteutunut. Håkansson valitsi teoksen musiikiksi tallenteen Vainion konsertista Sonár-festivaalilta vuonna 2015.

Henrik Håkanssonin ohjaama The Beetle on kymmenennen Ihme-festivaalin Ihme-teos. Se saa maailmanensi-iltansa Yle Areenassa perjantaina 25.5. klo 16.30 yhtä aikaa kuin Ihme-festivaalilla Helsingissä. Sen jälkeen elokuva on globaalisti katsottavissa Areenassa vuoden ajan. Ensiesitys televisiossa on Teemalla sunnuntaina 27.5. klo 12.

Halavasepikkä. Kuva Henrik Håkanssonin taide-elokuvasta The Beetle.
Halavasepikkä lentää. Halavasepikkä. Kuva Henrik Håkanssonin taide-elokuvasta The Beetle. Halavasepikkä,kovakuoriaiset,elokuvat,Taide-elokuva,Henrik Håkansson,Ihme-festivaali

Ihme-festivaali kymmenettä kertaa

Oletko törmännyt Ihme-teokseen? Sellainen on voinut tulla vastaan niin kauppakeskuksessa, kirjastossa kuin raitiovaunussakin. Nykytaiteen tuominen keskelle ihmisten arkea ja erilaisten yleisöjen tavoittaminen on Pro Arte -säätiön tärkeimpiä tavoitteita. Yleisö kutsutaan osallistumaan teosten valmistamiseen, tai he ovat jopa osa sitä. Pääsymaksuja ei ole.

Ihme-festivaalin takana oleva yksityisin varoin perustettu Pro Arte -säätiö haluaa edistää kuvataiteen asemaa ja näkyvyyttä. Säätiö kutsuu vuosittain yhden kansainvälisen taiteilijan tai taiteilijaryhmän toteuttamaan teoksen julkiseen tilaan. Festivaalilla on lisäksi luentoja, elokuvia ja työpajoja sekä keskustelua.

Ihme-festivaali järjestetään toukokuussa 2018 kymmenennen kerran. Yle osallistuu juhlintaan julkaisemalla tämänvuotisen teoksen Yle Areenassa kaikkien katsottavaksi.

Kuvataiteilija Antony Gormley ohjasi yhteistötaideteoksen syntyä Ihme-festivaalilla 2009..ho.
Antony Gormley ohjasi yhteisötaideteoksen syntyä savesta vuonna 2009. Kuvataiteilija Antony Gormley ohjasi yhteistötaideteoksen syntyä Ihme-festivaalilla 2009..ho. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen Antony Gormley,kuvataiteilija,Savi,yhteisötaide,Ihme-festivaali

Festivaalin historiaa pääsee tutkimaan myös Ylen vuonna 2009 tuottamassa seurantareportaasissa Suomalaiset savessa. Siinä seurataan Ihme-festivaalin ensimmäisen yhteisötaideprojektin valmistumista. Teos oli kuvataiteilija Anthony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho.

Gormleyn teoksessa kohtasivat julkinen ja yksityinen tila, savi ja paikalliset ihmiset. Teos rohkaisi pohtimaan uusia vastauksia kysymyksiin ketkä taidetta tekevät, miten ja kenelle taidetta tehdään. Kuka tahansa saattoi osallistua savenmuovaustalkoisiin ja toteuttaa omia veistosideoitaan. Gormley itse seurasi ihastuneena kollektiivisen teoksen kehittymistä puuttumatta osallistujien taiteellisiin ratkaisuihin.

Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho -teos, eli paljon savesta muovattuja veistoksia suuressa kuplahallissa.
Ihme 2009: Savi ja kollektiivinen keho. Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho -teos, eli paljon savesta muovattuja veistoksia suuressa kuplahallissa. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme / Kai Widell Kaisaniemi,Antony Gormley,yhteisötaide,kuvataide,Ihme-festivaali

Yle teki yhteistyötä Ihmeen kanssa myös vuonna 2010. Sen vuoden Ihme-teos oli kuvataiteilija Susan Philipszin Helsingin rautatieaseman keskushalliin suunnittelema ääni-installaatio Kun päivä laskee. Taiteilija esitti ilman säestystä Jean Sibeliuksen Sydämeni laulun, joka on sävelletty Aleksis Kiven samannimiseen runoon. Teoksen saattoi kuulla myös Yle Teema -kanavalla hyvänyönmusiikkina ohjelmien päättymisen jälkeen.

Vuonna 2014 Yael Bartana käsitteli teoksessaan True Finn suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä. Kahdeksan taustoiltaan erilaista ihmistä asui yhden talvisen viikon ajan järven rannalla talossa, jossa yhteiselämää tallennettiin. Teos oli katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2014 loppuun asti.

Helsingin päärautatieasema
Ihme 2010: Kun päivä laskee. Helsingin päärautatieasema Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro Helsingin päärautatieasema,Susan Philipsz,Kun päivä laskee
Kansallispukuinen nainen metsässä
Ihme 2014: True Finn. Kansallispukuinen nainen metsässä Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme Yael Bartana,True Finn – Tosi suomalainen,Ihme-festivaali
Nainen pitää kädessään tukinuitossa käytettyä närelenkkiä (Tekniikan museo) kauppakeskus Kaaressa.
Ihme 2015: Saa koskea. Nainen pitää kädessään tukinuitossa käytettyä närelenkkiä (Tekniikan museo) kauppakeskus Kaaressa. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro Kauppakeskus Kaari,Saa koskea -teos
Juho Kanervo ja Brahenpuiston koulun oppilaita raitiovaunussa
Ihme 2016: Ratikkasoittajien kiertue. Juho Kanervo ja Brahenpuiston koulun oppilaita raitiovaunussa Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro sello,raitiovaunut,koululaiset,Juho Kanervo

Ihme-festivaalin kotisivu. Festivaali järjestetään Helsingissä 25.–26.5.2018.

Ihme Festival in English.


Reportaasi kaikkien aikojen ensimmäisen Ihme-teoksen synnystä vuodelta 2009.

  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Sormitietokone eli tabletti eli pädi eli tabu vaiko ehkä sittenkin lääpytin?

    Tabletista lätyskään

    Käsissäsi on pieni, kevyt tietokone ilman näppäimistöä. Millä tavalla sinä sitä kutsut? Et selvästi ainakaan sormitietokoneeksi, vaikka se nimi sille annettiin aikoinaan muun muassa Helsingin Sanomien nimikilpailussa. Etkä luultavasti myöskään surffilaudaksi kuten ruotsalaiset tekevät.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.