Hyppää pääsisältöön

Vantaalla on jotain sellaista, mitä et löydä mistään muualta! The Beetle -elokuva tutkii maailmaa hyönteisnäkökulmasta

Halavasepikkä lähikuvassa
Ihme-teos 2018: The Beetle. Kuvassa pääosan esittäjä halavasepikkä. Halavasepikkä lähikuvassa Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme Henrik Håkansson,The Beetle,Halavasepikkä,Taide-elokuva,Ihme-festivaali

Ihme-festivaalin vuoden 2018 teos The Beetle antaa äänen uhanalaiselle halavasepikälle, jota esiintyy ainoastaan Vantaan Mätäojan alueella.
Henrik Håkanssonin elokuva on katsottavissa maailmanlaajuisesti Yle Areenassa vuoden ajan.

The Beetle on elokuva maapallostamme hyönteisnäkökulmasta. Havainnoimmalla yhtä harvinaista kovakuoriaista taiteilija Henrik Håkansson haluaa ilmaista jotain laajemmasta ilmiöstä: siitä, miten hyönteiset ja ihmiset jakavat yhteisen ympäristön, ja miten hauras tämä yhteinen maailmamme on.

Lähdin selvittämään, mitä tämä pieni kuoriainen voi kertoa meille."
Henrik Håkansson nojaa puista kaidetta vasten, takana kosteikko, koivuja, kokokuva.
Kuvataiteilija Henrik Håkansson. Henrik Håkansson nojaa puista kaidetta vasten, takana kosteikko, koivuja, kokokuva. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, MariMur Henrik Håkansson,Halavasepikkä,Ihme

Ruotsalainen kuvataiteilija Henrik Håkansson on jo pidempää käsitellyt taiteessaan ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Ihminen muokkaa ympäristöään omien tarpeittensa mukaisiksi. Olemme kuitenkin kaikki riippuvaisia toisistamme. Huoli hyönteisten massakadon vaikutuksista ruuan tuotantoon on viimein herättämässä myös ihmiskunnan.

Elokuvan ääniraitaan kannattaa kiinnittää huomiota. Elektronisen musiikin uranuurtaja Mika Vainio (1963–2018) oli Håkanssonin hyvä ystävä. Vainion oli tarkoitus säveltää musiikkia elokuvaan, mutta säveltäjän menehtymisen takia aie ei toteutunut. Håkansson valitsi teoksen musiikiksi tallenteen Vainion konsertista Sonár-festivaalilta vuonna 2015.

Henrik Håkanssonin ohjaama The Beetle on kymmenennen Ihme-festivaalin Ihme-teos. Se saa maailmanensi-iltansa Yle Areenassa perjantaina 25.5. klo 16.30 yhtä aikaa kuin Ihme-festivaalilla Helsingissä. Sen jälkeen elokuva on globaalisti katsottavissa Areenassa vuoden ajan. Ensiesitys televisiossa on Teemalla sunnuntaina 27.5. klo 12.

Halavasepikkä. Kuva Henrik Håkanssonin taide-elokuvasta The Beetle.
Halavasepikkä lentää. Halavasepikkä. Kuva Henrik Håkanssonin taide-elokuvasta The Beetle. Halavasepikkä,kovakuoriaiset,elokuvat,Taide-elokuva,Henrik Håkansson,Ihme-festivaali

Ihme-festivaali kymmenettä kertaa

Oletko törmännyt Ihme-teokseen? Sellainen on voinut tulla vastaan niin kauppakeskuksessa, kirjastossa kuin raitiovaunussakin. Nykytaiteen tuominen keskelle ihmisten arkea ja erilaisten yleisöjen tavoittaminen on Pro Arte -säätiön tärkeimpiä tavoitteita. Yleisö kutsutaan osallistumaan teosten valmistamiseen, tai he ovat jopa osa sitä. Pääsymaksuja ei ole.

Ihme-festivaalin takana oleva yksityisin varoin perustettu Pro Arte -säätiö haluaa edistää kuvataiteen asemaa ja näkyvyyttä. Säätiö kutsuu vuosittain yhden kansainvälisen taiteilijan tai taiteilijaryhmän toteuttamaan teoksen julkiseen tilaan. Festivaalilla on lisäksi luentoja, elokuvia ja työpajoja sekä keskustelua.

Ihme-festivaali järjestetään toukokuussa 2018 kymmenennen kerran. Yle osallistuu juhlintaan julkaisemalla tämänvuotisen teoksen Yle Areenassa kaikkien katsottavaksi.

Kuvataiteilija Antony Gormley ohjasi yhteistötaideteoksen syntyä Ihme-festivaalilla 2009..ho.
Antony Gormley ohjasi yhteisötaideteoksen syntyä savesta vuonna 2009. Kuvataiteilija Antony Gormley ohjasi yhteistötaideteoksen syntyä Ihme-festivaalilla 2009..ho. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen Antony Gormley,kuvataiteilija,Savi,yhteisötaide,Ihme-festivaali

Festivaalin historiaa pääsee tutkimaan myös Ylen vuonna 2009 tuottamassa seurantareportaasissa Suomalaiset savessa. Siinä seurataan Ihme-festivaalin ensimmäisen yhteisötaideprojektin valmistumista. Teos oli kuvataiteilija Anthony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho.

Gormleyn teoksessa kohtasivat julkinen ja yksityinen tila, savi ja paikalliset ihmiset. Teos rohkaisi pohtimaan uusia vastauksia kysymyksiin ketkä taidetta tekevät, miten ja kenelle taidetta tehdään. Kuka tahansa saattoi osallistua savenmuovaustalkoisiin ja toteuttaa omia veistosideoitaan. Gormley itse seurasi ihastuneena kollektiivisen teoksen kehittymistä puuttumatta osallistujien taiteellisiin ratkaisuihin.

Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho -teos, eli paljon savesta muovattuja veistoksia suuressa kuplahallissa.
Ihme 2009: Savi ja kollektiivinen keho. Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho -teos, eli paljon savesta muovattuja veistoksia suuressa kuplahallissa. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme / Kai Widell Kaisaniemi,Antony Gormley,yhteisötaide,kuvataide,Ihme-festivaali

Yle teki yhteistyötä Ihmeen kanssa myös vuonna 2010. Sen vuoden Ihme-teos oli kuvataiteilija Susan Philipszin Helsingin rautatieaseman keskushalliin suunnittelema ääni-installaatio Kun päivä laskee. Taiteilija esitti ilman säestystä Jean Sibeliuksen Sydämeni laulun, joka on sävelletty Aleksis Kiven samannimiseen runoon. Teoksen saattoi kuulla myös Yle Teema -kanavalla hyvänyönmusiikkina ohjelmien päättymisen jälkeen.

Vuonna 2014 Yael Bartana käsitteli teoksessaan True Finn suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä. Kahdeksan taustoiltaan erilaista ihmistä asui yhden talvisen viikon ajan järven rannalla talossa, jossa yhteiselämää tallennettiin. Teos oli katsottavissa Yle Areenassa vuoden 2014 loppuun asti.

Helsingin päärautatieasema
Ihme 2010: Kun päivä laskee. Helsingin päärautatieasema Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro Helsingin päärautatieasema,Susan Philipsz,Kun päivä laskee
Kansallispukuinen nainen metsässä
Ihme 2014: True Finn. Kansallispukuinen nainen metsässä Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme Yael Bartana,True Finn – Tosi suomalainen,Ihme-festivaali
Nainen pitää kädessään tukinuitossa käytettyä närelenkkiä (Tekniikan museo) kauppakeskus Kaaressa.
Ihme 2015: Saa koskea. Nainen pitää kädessään tukinuitossa käytettyä närelenkkiä (Tekniikan museo) kauppakeskus Kaaressa. Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro Kauppakeskus Kaari,Saa koskea -teos
Juho Kanervo ja Brahenpuiston koulun oppilaita raitiovaunussa
Ihme 2016: Ratikkasoittajien kiertue. Juho Kanervo ja Brahenpuiston koulun oppilaita raitiovaunussa Kuva: Nykytaidefestivaali Ihme, Veikko Somerpuro sello,raitiovaunut,koululaiset,Juho Kanervo

Ihme-festivaalin kotisivu. Festivaali järjestetään Helsingissä 25.–26.5.2018.

Ihme Festival in English.


Reportaasi kaikkien aikojen ensimmäisen Ihme-teoksen synnystä vuodelta 2009.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri