Hyppää pääsisältöön

Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

Hanna Brotherus
Koreografi Hanna Brotherus Hanna Brotherus Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus

Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Viisivuotiasta alkaen Hanna harrasti balettia kerran viikossa, ensin Tuusulassa ja sitten Helsingissä. Pääkaupunki oli hänelle outo ja uusi paikka, mutta tanssikoulun hän löysi hajun perusteella, sillä lapsuuden balettikoulu toimi kahvitehtaan läheisyydessä Kulttuuritalolla. Hannan vanhemmat olivat neuvoneet tytärtään, että heti kun hän haistaa kahvin hajun, hänen pitää painaa bussin nappia ja jäädä seuraavalla pysäkillä pois.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä
Kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta yhä vahvemmaksi. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

Kaipuu tanssin pari eli syvällä

Hannan tanssilliset lahjat havaittiin nuoruuden kynnyksellä Airi Säilän balettikoulussa. Hänelle suositeltiin siirtymistä Kansallisoopperan kouluun. Baletti ja tanssi olivat olleet hänelle itsestäänselvyyksiä heti ensimmäisestä balettitunnista alkaen.

Minulla on ollut paljon läheisyyttä ja lämpöä.

Vanhemmat eivät kuitenkaan vielä silloin olleet valmiita suostumaan tyttären ammatinvalintaan. He eivät hyväksyneet tanssin elämäntapaa, joka vaatii aikaa ja kurinalaisuutta. Vanhempien päätös oli Hannalle monta vuotta kipeä paikka. Tilalle tuli rytminen kilpavoimistelu ja muut harrastukset, mutta kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta. Myöhemmin itse vanhemmaksi tultuaan Hanna Brotherus on ymmärtänyt vanhempiensa huolen ja mielipiteen.

Leikkien johtajasta kouluttautui lopulta tanssitaiteilija

Hannan koti Tuusulassa oli lähellä Tuusulanjärven rantaa, joka on ollut niin monen suomalaisen taiteilijan kasvualusta. Kolmilapsisen perheen esikoisena Hanna toimi usein sisarusten leikkien johtajana. Pari vuotta nuoremman pikkusiskon, Lauran kanssa he elivät kaksosten kaltaista sisaruutta. Erilaisuudestaan huolimatta he olivat toistensa parhaimpia ystäviä.

Kauneuden etsiminen, mutta myös halu esiintyä on ollut minulla ihan pienestä asti.

Koulunsa Hanna Brotherus kävi Tuusulassa, mutta lukioksi valikoitui Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä. Lukiossa opettaja Jatta Siljola huomasi kuinka syvä oli Hannan kaipuu tanssitaiteen pariin ja tuki hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Opettajan tuki rohkaisi häntä pyrkimään Teatterikorkeakouluun tanssitaiteen laitokselle. Sieltä hän valmistui vuonna 1994 tanssitaiteen maisteriksi.

Tanssitaiteen lopputyötään tehdessään Hanna Brotherus tutustui tulevien lasten isään, muusikko Antti Ikonen, joka teki musiikin hänen lopputyöhönsä Teatterikorkeakoulussa. Neljä lasta syntyivät tiiviissä tahdissa ja kahden taiteilijan aikataulut olivat tiukasti rytmitettyjä ja arki organisoitua.

Äitiydessä haastavinta Hannalle oli lasten murrosikä. Neljän nuoren murrosikä haastoi myös koko perheen, kun kukin kasvoi omaksi persoonakseen.

Keho on minun ainoa kotini

Hanna Brotheruksen koki suuren järkytyksen kun sisar Laura kuoli nelikymppisenä syöpään. Sisaren sairaus ja kuolema opettivat isosiskolle väkevästi sen, että keho on ihmisen ainoa koti.

– Kuolema läpivalaisi elämän ja vei kiperien kysymysten äärelle. Tämän kaiken keskellä syntyi oma soolotanssiteos Hanna B, hän kertoo.

Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B
Hanna Brotherus leipoi leipää, kuten aina arkisin, myös Hanna B-soolotanssiteoksessa. Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Soolotanssiteos Hanna B syntyi, ei vain siskon kuoleman jälkeen, vaan myös avioeron keskelle. Suurista yhteisötanssiteoksista tunnetuksi tullut koreografi oli nyt yksin lavalla ja ilmaisi itseään tanssin, musiikin, laulun ja leipomisen kautta.

– Olin ammentanut itseni tyhjäksi rohkaistessa muita tanssimaan ja tulemaan näkyviksi. Nyt seisoin yksin lavalla ja tulin näkyväksi. Tajusin että jos en nyt uskalla tehdä tätä, niin minulla ei ole pokkaa jatkaa tätä työtä, painottaa Hanna Brotherus. Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Tanssi herättää kehossa muistot

Hanna Brotherus on tehnyt paljon yhteisöllisiä teoksia ei-ammattilaisten, esimerkiksi ikäihmisten kanssa ja siinä hän havaitsi kuinka suuret tunteet koteloituvat kehoon.

– Huomasin usein kun kysyin lapsuuden muistoja, että aina sodasta puhuttaessa tuli ensin nielaisu. Sitten vähitellen löysimme liikkeen kautta tunteille avaimen. Tämä muistutti minua taas siitä kuinka kannamme kehossamme muistoja, kuvailee Hanna Brotherus tanssiteosten syntyprosessia. Kipeät muistot pysyvät meissä, koteloituvat ja keho jäykistyy ja hakeutuu sellaiseen muotoon että se pystyy toimimaan.

Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään
Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä
Onnellisuus lisääntyy tanssin ja elämän myötä. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

– Tanssin avulla voidaan lisätä hyvinvointia. Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään, painottaa hymyilevä tanssitaiteilija.

Suomen Kansallisteatterissa esitetty soolotanssiteos Hanna B oli hänelle taiteilijana murros. Se antoi luvan elää omankokoista ja näköistä elämää. Myös armollisuus elämää ja itseään kohtaan lisääntyi. Lisäksi uusi rakkaus astui elämään muusikko Mikko Kuustosen kanssa.

– Elämän paradoksi on että kauneus ja kipu, suru ja ilo kulkevat rinnakkain, toteaa Hanna Brotherus.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa
Hanna Brotherus HannaB soolotanssiteoksessa Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.