Hyppää pääsisältöön

Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

Hanna Brotherus
Koreografi Hanna Brotherus Hanna Brotherus Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus

Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Viisivuotiasta alkaen Hanna harrasti balettia kerran viikossa, ensin Tuusulassa ja sitten Helsingissä. Pääkaupunki oli hänelle outo ja uusi paikka, mutta tanssikoulun hän löysi hajun perusteella, sillä lapsuuden balettikoulu toimi kahvitehtaan läheisyydessä Kulttuuritalolla. Hannan vanhemmat olivat neuvoneet tytärtään, että heti kun hän haistaa kahvin hajun, hänen pitää painaa bussin nappia ja jäädä seuraavalla pysäkillä pois.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä
Kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta yhä vahvemmaksi. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

Kaipuu tanssin pari eli syvällä

Hannan tanssilliset lahjat havaittiin nuoruuden kynnyksellä Airi Säilän balettikoulussa. Hänelle suositeltiin siirtymistä Kansallisoopperan kouluun. Baletti ja tanssi olivat olleet hänelle itsestäänselvyyksiä heti ensimmäisestä balettitunnista alkaen.

Minulla on ollut paljon läheisyyttä ja lämpöä.

Vanhemmat eivät kuitenkaan vielä silloin olleet valmiita suostumaan tyttären ammatinvalintaan. He eivät hyväksyneet tanssin elämäntapaa, joka vaatii aikaa ja kurinalaisuutta. Vanhempien päätös oli Hannalle monta vuotta kipeä paikka. Tilalle tuli rytminen kilpavoimistelu ja muut harrastukset, mutta kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta. Myöhemmin itse vanhemmaksi tultuaan Hanna Brotherus on ymmärtänyt vanhempiensa huolen ja mielipiteen.

Leikkien johtajasta kouluttautui lopulta tanssitaiteilija

Hannan koti Tuusulassa oli lähellä Tuusulanjärven rantaa, joka on ollut niin monen suomalaisen taiteilijan kasvualusta. Kolmilapsisen perheen esikoisena Hanna toimi usein sisarusten leikkien johtajana. Pari vuotta nuoremman pikkusiskon, Lauran kanssa he elivät kaksosten kaltaista sisaruutta. Erilaisuudestaan huolimatta he olivat toistensa parhaimpia ystäviä.

Kauneuden etsiminen, mutta myös halu esiintyä on ollut minulla ihan pienestä asti.

Koulunsa Hanna Brotherus kävi Tuusulassa, mutta lukioksi valikoitui Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä. Lukiossa opettaja Jatta Siljola huomasi kuinka syvä oli Hannan kaipuu tanssitaiteen pariin ja tuki hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Opettajan tuki rohkaisi häntä pyrkimään Teatterikorkeakouluun tanssitaiteen laitokselle. Sieltä hän valmistui vuonna 1994 tanssitaiteen maisteriksi.

Tanssitaiteen lopputyötään tehdessään Hanna Brotherus tutustui tulevien lasten isään, muusikko Antti Ikonen, joka teki musiikin hänen lopputyöhönsä Teatterikorkeakoulussa. Neljä lasta syntyivät tiiviissä tahdissa ja kahden taiteilijan aikataulut olivat tiukasti rytmitettyjä ja arki organisoitua.

Äitiydessä haastavinta Hannalle oli lasten murrosikä. Neljän nuoren murrosikä haastoi myös koko perheen, kun kukin kasvoi omaksi persoonakseen.

Keho on minun ainoa kotini

Hanna Brotheruksen koki suuren järkytyksen kun sisar Laura kuoli nelikymppisenä syöpään. Sisaren sairaus ja kuolema opettivat isosiskolle väkevästi sen, että keho on ihmisen ainoa koti.

– Kuolema läpivalaisi elämän ja vei kiperien kysymysten äärelle. Tämän kaiken keskellä syntyi oma soolotanssiteos Hanna B, hän kertoo.

Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B
Hanna Brotherus leipoi leipää, kuten aina arkisin, myös Hanna B-soolotanssiteoksessa. Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Soolotanssiteos Hanna B syntyi, ei vain siskon kuoleman jälkeen, vaan myös avioeron keskelle. Suurista yhteisötanssiteoksista tunnetuksi tullut koreografi oli nyt yksin lavalla ja ilmaisi itseään tanssin, musiikin, laulun ja leipomisen kautta.

– Olin ammentanut itseni tyhjäksi rohkaistessa muita tanssimaan ja tulemaan näkyviksi. Nyt seisoin yksin lavalla ja tulin näkyväksi. Tajusin että jos en nyt uskalla tehdä tätä, niin minulla ei ole pokkaa jatkaa tätä työtä, painottaa Hanna Brotherus. Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Tanssi herättää kehossa muistot

Hanna Brotherus on tehnyt paljon yhteisöllisiä teoksia ei-ammattilaisten, esimerkiksi ikäihmisten kanssa ja siinä hän havaitsi kuinka suuret tunteet koteloituvat kehoon.

– Huomasin usein kun kysyin lapsuuden muistoja, että aina sodasta puhuttaessa tuli ensin nielaisu. Sitten vähitellen löysimme liikkeen kautta tunteille avaimen. Tämä muistutti minua taas siitä kuinka kannamme kehossamme muistoja, kuvailee Hanna Brotherus tanssiteosten syntyprosessia. Kipeät muistot pysyvät meissä, koteloituvat ja keho jäykistyy ja hakeutuu sellaiseen muotoon että se pystyy toimimaan.

Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään
Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä
Onnellisuus lisääntyy tanssin ja elämän myötä. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

– Tanssin avulla voidaan lisätä hyvinvointia. Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään, painottaa hymyilevä tanssitaiteilija.

Suomen Kansallisteatterissa esitetty soolotanssiteos Hanna B oli hänelle taiteilijana murros. Se antoi luvan elää omankokoista ja näköistä elämää. Myös armollisuus elämää ja itseään kohtaan lisääntyi. Lisäksi uusi rakkaus astui elämään muusikko Mikko Kuustosen kanssa.

– Elämän paradoksi on että kauneus ja kipu, suru ja ilo kulkevat rinnakkain, toteaa Hanna Brotherus.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa
Hanna Brotherus HannaB soolotanssiteoksessa Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.