Hyppää pääsisältöön

Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

Hanna Brotherus
Koreografi Hanna Brotherus Hanna Brotherus Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus

Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Viisivuotiasta alkaen Hanna harrasti balettia kerran viikossa, ensin Tuusulassa ja sitten Helsingissä. Pääkaupunki oli hänelle outo ja uusi paikka, mutta tanssikoulun hän löysi hajun perusteella, sillä lapsuuden balettikoulu toimi kahvitehtaan läheisyydessä Kulttuuritalolla. Hannan vanhemmat olivat neuvoneet tytärtään, että heti kun hän haistaa kahvin hajun, hänen pitää painaa bussin nappia ja jäädä seuraavalla pysäkillä pois.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä
Kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta yhä vahvemmaksi. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

Kaipuu tanssin pari eli syvällä

Hannan tanssilliset lahjat havaittiin nuoruuden kynnyksellä Airi Säilän balettikoulussa. Hänelle suositeltiin siirtymistä Kansallisoopperan kouluun. Baletti ja tanssi olivat olleet hänelle itsestäänselvyyksiä heti ensimmäisestä balettitunnista alkaen.

Minulla on ollut paljon läheisyyttä ja lämpöä.

Vanhemmat eivät kuitenkaan vielä silloin olleet valmiita suostumaan tyttären ammatinvalintaan. He eivät hyväksyneet tanssin elämäntapaa, joka vaatii aikaa ja kurinalaisuutta. Vanhempien päätös oli Hannalle monta vuotta kipeä paikka. Tilalle tuli rytminen kilpavoimistelu ja muut harrastukset, mutta kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta. Myöhemmin itse vanhemmaksi tultuaan Hanna Brotherus on ymmärtänyt vanhempiensa huolen ja mielipiteen.

Leikkien johtajasta kouluttautui lopulta tanssitaiteilija

Hannan koti Tuusulassa oli lähellä Tuusulanjärven rantaa, joka on ollut niin monen suomalaisen taiteilijan kasvualusta. Kolmilapsisen perheen esikoisena Hanna toimi usein sisarusten leikkien johtajana. Pari vuotta nuoremman pikkusiskon, Lauran kanssa he elivät kaksosten kaltaista sisaruutta. Erilaisuudestaan huolimatta he olivat toistensa parhaimpia ystäviä.

Kauneuden etsiminen, mutta myös halu esiintyä on ollut minulla ihan pienestä asti.

Koulunsa Hanna Brotherus kävi Tuusulassa, mutta lukioksi valikoitui Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä. Lukiossa opettaja Jatta Siljola huomasi kuinka syvä oli Hannan kaipuu tanssitaiteen pariin ja tuki hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Opettajan tuki rohkaisi häntä pyrkimään Teatterikorkeakouluun tanssitaiteen laitokselle. Sieltä hän valmistui vuonna 1994 tanssitaiteen maisteriksi.

Tanssitaiteen lopputyötään tehdessään Hanna Brotherus tutustui tulevien lasten isään, muusikko Antti Ikonen, joka teki musiikin hänen lopputyöhönsä Teatterikorkeakoulussa. Neljä lasta syntyivät tiiviissä tahdissa ja kahden taiteilijan aikataulut olivat tiukasti rytmitettyjä ja arki organisoitua.

Äitiydessä haastavinta Hannalle oli lasten murrosikä. Neljän nuoren murrosikä haastoi myös koko perheen, kun kukin kasvoi omaksi persoonakseen.

Keho on minun ainoa kotini

Hanna Brotheruksen koki suuren järkytyksen kun sisar Laura kuoli nelikymppisenä syöpään. Sisaren sairaus ja kuolema opettivat isosiskolle väkevästi sen, että keho on ihmisen ainoa koti.

– Kuolema läpivalaisi elämän ja vei kiperien kysymysten äärelle. Tämän kaiken keskellä syntyi oma soolotanssiteos Hanna B, hän kertoo.

Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B
Hanna Brotherus leipoi leipää, kuten aina arkisin, myös Hanna B-soolotanssiteoksessa. Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Soolotanssiteos Hanna B syntyi, ei vain siskon kuoleman jälkeen, vaan myös avioeron keskelle. Suurista yhteisötanssiteoksista tunnetuksi tullut koreografi oli nyt yksin lavalla ja ilmaisi itseään tanssin, musiikin, laulun ja leipomisen kautta.

– Olin ammentanut itseni tyhjäksi rohkaistessa muita tanssimaan ja tulemaan näkyviksi. Nyt seisoin yksin lavalla ja tulin näkyväksi. Tajusin että jos en nyt uskalla tehdä tätä, niin minulla ei ole pokkaa jatkaa tätä työtä, painottaa Hanna Brotherus. Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Tanssi herättää kehossa muistot

Hanna Brotherus on tehnyt paljon yhteisöllisiä teoksia ei-ammattilaisten, esimerkiksi ikäihmisten kanssa ja siinä hän havaitsi kuinka suuret tunteet koteloituvat kehoon.

– Huomasin usein kun kysyin lapsuuden muistoja, että aina sodasta puhuttaessa tuli ensin nielaisu. Sitten vähitellen löysimme liikkeen kautta tunteille avaimen. Tämä muistutti minua taas siitä kuinka kannamme kehossamme muistoja, kuvailee Hanna Brotherus tanssiteosten syntyprosessia. Kipeät muistot pysyvät meissä, koteloituvat ja keho jäykistyy ja hakeutuu sellaiseen muotoon että se pystyy toimimaan.

Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään
Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä
Onnellisuus lisääntyy tanssin ja elämän myötä. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

– Tanssin avulla voidaan lisätä hyvinvointia. Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään, painottaa hymyilevä tanssitaiteilija.

Suomen Kansallisteatterissa esitetty soolotanssiteos Hanna B oli hänelle taiteilijana murros. Se antoi luvan elää omankokoista ja näköistä elämää. Myös armollisuus elämää ja itseään kohtaan lisääntyi. Lisäksi uusi rakkaus astui elämään muusikko Mikko Kuustosen kanssa.

– Elämän paradoksi on että kauneus ja kipu, suru ja ilo kulkevat rinnakkain, toteaa Hanna Brotherus.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa
Hanna Brotherus HannaB soolotanssiteoksessa Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.