Hyppää pääsisältöön

Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

Hanna Brotherus
Koreografi Hanna Brotherus Hanna Brotherus Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus

Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Viisivuotiasta alkaen Hanna harrasti balettia kerran viikossa, ensin Tuusulassa ja sitten Helsingissä. Pääkaupunki oli hänelle outo ja uusi paikka, mutta tanssikoulun hän löysi hajun perusteella, sillä lapsuuden balettikoulu toimi kahvitehtaan läheisyydessä Kulttuuritalolla. Hannan vanhemmat olivat neuvoneet tytärtään, että heti kun hän haistaa kahvin hajun, hänen pitää painaa bussin nappia ja jäädä seuraavalla pysäkillä pois.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä
Kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta yhä vahvemmaksi. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla mietteliäänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

Kaipuu tanssin pari eli syvällä

Hannan tanssilliset lahjat havaittiin nuoruuden kynnyksellä Airi Säilän balettikoulussa. Hänelle suositeltiin siirtymistä Kansallisoopperan kouluun. Baletti ja tanssi olivat olleet hänelle itsestäänselvyyksiä heti ensimmäisestä balettitunnista alkaen.

Minulla on ollut paljon läheisyyttä ja lämpöä.

Vanhemmat eivät kuitenkaan vielä silloin olleet valmiita suostumaan tyttären ammatinvalintaan. He eivät hyväksyneet tanssin elämäntapaa, joka vaatii aikaa ja kurinalaisuutta. Vanhempien päätös oli Hannalle monta vuotta kipeä paikka. Tilalle tuli rytminen kilpavoimistelu ja muut harrastukset, mutta kaipuu tanssin pariin ja rakkaus tanssitaiteeseen kasvoi vuosi vuodelta. Myöhemmin itse vanhemmaksi tultuaan Hanna Brotherus on ymmärtänyt vanhempiensa huolen ja mielipiteen.

Leikkien johtajasta kouluttautui lopulta tanssitaiteilija

Hannan koti Tuusulassa oli lähellä Tuusulanjärven rantaa, joka on ollut niin monen suomalaisen taiteilijan kasvualusta. Kolmilapsisen perheen esikoisena Hanna toimi usein sisarusten leikkien johtajana. Pari vuotta nuoremman pikkusiskon, Lauran kanssa he elivät kaksosten kaltaista sisaruutta. Erilaisuudestaan huolimatta he olivat toistensa parhaimpia ystäviä.

Kauneuden etsiminen, mutta myös halu esiintyä on ollut minulla ihan pienestä asti.

Koulunsa Hanna Brotherus kävi Tuusulassa, mutta lukioksi valikoitui Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä. Lukiossa opettaja Jatta Siljola huomasi kuinka syvä oli Hannan kaipuu tanssitaiteen pariin ja tuki hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Opettajan tuki rohkaisi häntä pyrkimään Teatterikorkeakouluun tanssitaiteen laitokselle. Sieltä hän valmistui vuonna 1994 tanssitaiteen maisteriksi.

Tanssitaiteen lopputyötään tehdessään Hanna Brotherus tutustui tulevien lasten isään, muusikko Antti Ikonen, joka teki musiikin hänen lopputyöhönsä Teatterikorkeakoulussa. Neljä lasta syntyivät tiiviissä tahdissa ja kahden taiteilijan aikataulut olivat tiukasti rytmitettyjä ja arki organisoitua.

Äitiydessä haastavinta Hannalle oli lasten murrosikä. Neljän nuoren murrosikä haastoi myös koko perheen, kun kukin kasvoi omaksi persoonakseen.

Keho on minun ainoa kotini

Hanna Brotheruksen koki suuren järkytyksen kun sisar Laura kuoli nelikymppisenä syöpään. Sisaren sairaus ja kuolema opettivat isosiskolle väkevästi sen, että keho on ihmisen ainoa koti.

– Kuolema läpivalaisi elämän ja vei kiperien kysymysten äärelle. Tämän kaiken keskellä syntyi oma soolotanssiteos Hanna B, hän kertoo.

Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B
Hanna Brotherus leipoi leipää, kuten aina arkisin, myös Hanna B-soolotanssiteoksessa. Hanna Brotherus leipoo lavalla tanssiteoksessa Hanna B Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa
Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Soolotanssiteos Hanna B syntyi, ei vain siskon kuoleman jälkeen, vaan myös avioeron keskelle. Suurista yhteisötanssiteoksista tunnetuksi tullut koreografi oli nyt yksin lavalla ja ilmaisi itseään tanssin, musiikin, laulun ja leipomisen kautta.

– Olin ammentanut itseni tyhjäksi rohkaistessa muita tanssimaan ja tulemaan näkyviksi. Nyt seisoin yksin lavalla ja tulin näkyväksi. Tajusin että jos en nyt uskalla tehdä tätä, niin minulla ei ole pokkaa jatkaa tätä työtä, painottaa Hanna Brotherus. Oli astuttava itse lavalle, tultava näkyväksi ja sanottava mitä sanottavaa oli.

Tanssi herättää kehossa muistot

Hanna Brotherus on tehnyt paljon yhteisöllisiä teoksia ei-ammattilaisten, esimerkiksi ikäihmisten kanssa ja siinä hän havaitsi kuinka suuret tunteet koteloituvat kehoon.

– Huomasin usein kun kysyin lapsuuden muistoja, että aina sodasta puhuttaessa tuli ensin nielaisu. Sitten vähitellen löysimme liikkeen kautta tunteille avaimen. Tämä muistutti minua taas siitä kuinka kannamme kehossamme muistoja, kuvailee Hanna Brotherus tanssiteosten syntyprosessia. Kipeät muistot pysyvät meissä, koteloituvat ja keho jäykistyy ja hakeutuu sellaiseen muotoon että se pystyy toimimaan.

Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään
Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä
Onnellisuus lisääntyy tanssin ja elämän myötä. Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla hymyilevänä Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

– Tanssin avulla voidaan lisätä hyvinvointia. Tanssin avulla muistot pääsevät liikkeen kautta virtaamaan ja muistoa pystytään käsittelemään, painottaa hymyilevä tanssitaiteilija.

Suomen Kansallisteatterissa esitetty soolotanssiteos Hanna B oli hänelle taiteilijana murros. Se antoi luvan elää omankokoista ja näköistä elämää. Myös armollisuus elämää ja itseään kohtaan lisääntyi. Lisäksi uusi rakkaus astui elämään muusikko Mikko Kuustosen kanssa.

– Elämän paradoksi on että kauneus ja kipu, suru ja ilo kulkevat rinnakkain, toteaa Hanna Brotherus.

Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa
Hanna Brotherus HannaB soolotanssiteoksessa Hanna Brotherus Hanna B soolotanssiteoksessa lattialla konttaamassa Kuva: Nico Backström Hanna Brotherus,Kuusi kuvaa

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.