Hyppää pääsisältöön

Tunteet: ilman niitä elämä ei tunnu miltään - vihakin on tarpeellista

Ihmisen ylävartalon digihenkinen graafinen kuva levitettyine käsivarsineen, keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra
Ihmisen ylävartalon digihenkinen graafinen kuva levitettyine käsivarsineen, keskellä ympyrässä lukee Tiedeykkönen Extra Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle Tiedeykkönen Extra

Mistä tunteet kumpuavat, miten ne ilmenevät, missä ne tuntuvat, mikä on niiden merkitys ja kuinka niitä voi säädellä - ja milloin tunteiden säätely on tarpeen? Voivatko negatiiviset tunteet tuottaa hyvää ja positiiviset tunteet olla vahingollisia? Tiedeykkösen neliosaisessa podcast-sarjassa käsitellään tunnetaitoja. Psykologi Katja Myllyviita kertoo neljästä perustunteesta: vihasta, pelosta, ilosta ja surusta. Kehon tunnekartta näyttää, missä päin kehoa ja millä tavoin tunteet tuntuvat.

Ohjelmat voi kuunnella allaolevien linkkien kautta suoraan Yle Areenasta tai ne voi tallentaa podcastina omalle laitteelle.
Ohjelmasarjan on toimittanut Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen. Tuotanto Yle Asia / Tiede ja terveys.

Viha

Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaimmillaan ne tuovat lisävirtaa tekemiseen, antavat pontta sanoille ja auttavat saavuttamaan tavoitteita.

Tunteet: Vihan avulla saavutetaan tavoitteita (kesto 26 min)

Pelko

Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivisesti. Kun pelko on ylimitoitettua tai jää päälle, voi se muuttua ahdistukseksi. Kuinka siis säädellä pelkoa?

Tunteet: Pelko auttaa pelastumaan (20 min)

Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty vihan tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla.
Vihan tunne aktivoi voimakkaasti kehon yläosia, varsinkin sydämen seutua, käsiä ja kasvoja. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty vihan tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto viha,Bodily maps of emotions.,kehon tunnekartta
Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty pelon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla.
Pelon tunne aktivoi päätä, ylä- ja keskivartaloa, käsiä ja jalkojakin hieman, mutta erityisen voimakkaasti sydämen aluetta. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty pelon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto pelko (tunteet),Bodily maps of emotions.,kehon tunnekartta

Ilo

Ilo tekee keveäksi ja antaa hyvää virettä. Se värittää todellisuutta miellyttävään suuntaan ja ohjaa tekemään lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä. Iloisuus on tavoiteltava tunne, mutta joskus sen tuoma nautinto voi johtaa addiktioon tai uupumiseen. Sen estämiseksi tarvitaan säätelyä ja rauhoittumista.

Tunteet: Ilo antaa hyvää virettä, mutta voi johtaa uupumukseen (18 min)

Suru

Suru auttaa hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä, jota ei voi saada takaisin. Suru auttaa myös näkemään, mikä on itselle tärkeää. Suru tekee meidät helpommin lähestyttäväksi ja antaa muille mahdollisuuden lohduttaa. Jos surun mitätöi tai se jatkuu liian kauan, voi se muuttua masennukseksi.

Tunteet: Suru näyttää, mikä on tärkeää elämässä (23 min)

Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty ilon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla.
Ilon tunne aktivoi lähes koko kehoa, kaikkein voimakkaimmin rintakehää ja päätä. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty ilon tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto ilo,Bodily maps of emotions.,kehon tunnekartta
Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty surun tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, lamaannuttavat kylmillä väreillä, neutraalit mustalla.
Surun tunne aktivoi rintakehää ja osia kasvoista, mutta lamaannuttaa käsivarsia ja varsinkin jalkoja. Piirroskuva ihmiskehosta, johon on väritetty surun tunteen aktivoimat kehonosat lämpimillä väreillä, lamaannuttavat kylmillä väreillä, neutraalit mustalla. Kuva: Lauri Nummenmaa et al / Aalto-yliopisto suru,Bodily maps of emotions.,kehon tunnekartta

Katja Myllyviita on psykologi ja ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti.
Hän on kirjoittanut tunnetaitoihin liittyviä tietokirjoja ja oppaita, mm. vuonna 2016 ilmestyneen Tunne tunteesi (Kustannus Oy Duodecim), joka kertoo tunteista ja pyrkii auttamaan lukijaa tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemäänkin hankalia tunteita sekä hyödyntämään niitä omassa elämässään ja itselle tärkeiden asioiden edistämisessä.

Kasvokuva hymyilevästä psykologi Katja Myllyviidasta.
Katja Myllyviita Kasvokuva hymyilevästä psykologi Katja Myllyviidasta. Kuva: Heidi-Hanna Karhu Katja Myllyviita

Kehon tunnekartat - Bodily maps of emotions

Professori Lauri Nummenmaan johtama tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta julkaisi vuoden 2013 lopulla kehon tunnekartat, jotka herättivät välittömästi suurta huomiota ympäri maailman. Tunnekartat näyttävät, missä päin kehoa ja millä tavalla eri tunteet koetaan. Tutkimus osoitti myös, kuinka tärkeä osa tunnekokemusta kehon toiminnan muutokset ovat.

Tutkimus oli monikulttuurinen, ja siihen osallistui yhteensä 773 suomalaista, ruotsalaista ja taiwanilaista. Heidän tehtävänään oli merkitä ihmiskehoa esittäviin kuviin eri värein ne kohdat, joissa tunteet tuntuvat: kuvapareista toiseen merkittiin kohdat, joissa he tunsivat kunkin tunteen voimistavan kehon toimintaa, ja toiseen ne kohdat, joissa kehon toiminta vastaavasti heikkeni. Tutkimuksen tuloksista kootuissa tunnekartoissa on visualisoitu lämpimien ja kylmien värien avulla, missä puolin kehoa ja kuinka voimakkaina eri tunteet aivan konkreettisesti tuntuvat. Lämpimät värit kuvaavat tunteen aktivoivaa vaikutusta ja kylmät värit lamaannuttavaa vaikutusta kehossa. Tämän jälkeen myös lasten kykyä tuntea tunteita eri puolilla kehoa tutkittiin samalla menetelmällä, ja siitä on tehty omat kartat.

Tutkimusartikkeli julkaistiin alunperin amerikkalaisessa PNAS-tiedejulkaisussa 14.1.2014.
Tutkimuksesta voi lukea suomeksi Aalto-yliopiston uutisartikkelista.
Lasten tunnekartoista kerrottiin Ylen uutisessa 23.9.2016.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?