Ulosottomiesten tulospalkkausta ihmettelee oma pomokin – keskiansio yli 5 000 euroa kuussa

Merkittävä osa ulosottomiesten palkasta tulee perimis- eli tulospalkkioista. Palkan määräytyminen on pitkään närästänyt monia velallisia, ja nyt ulosottolaitoksen johtajakin haluaisi siihen muutosta.

Ulosottomiehet poikkeavat monista muista valtion virkamiehistä siinä, että tulospalkkiot muodostavat suuren osan heidän tuloistaan. Arvostelijoiden mielestä tulospalkkaus vääristää ulosoton toimintaa.

– Sehän on täysin väärin, koska se sumentaa ihmisen ajatukset, jos ulosottomiehellä on tällainen mahdollisuus vaikuttaa omaan toimeentuloonsa, ulosoton kohteeksi joutunut yrittäjä Jouko Raita sanoo MOT:lle.

Perintätuloksen mukaan laskettavien palkkioiden osuus ulosottomiesten kokonaistuloista on noin kolmannes. Ulosottomiesten keskiansio on yli viisi tuhatta euroa kuussa.

– Alun perin palkkion merkitys on ollut se, että saadaan tapauksia tutkituiksi. Tämä työ on aika raskasta ja kuluttavaa, ja se on innostanut tekemään tekemään työtä asioitten selvittämiseksi, valtakunnanvouti Juhani Toukola sanoo.

Palkkiot saattavat tulla aika helpolla― Valtakunnanvouti Juhani Toukola

Toukola johtaa ulosottotoimen keskusvirastona toimivaa Valtakunnanvoudinvirastoa.

– Nykyään ulosottotyö on mennyt aika pitkälti konttorityöksi eli päätteellä tehdään töitä, ja siinä mielessä palkkiot saattavat tulla joissakin tapauksissa aika helpolla, hän miettii.

Ulosottomiehen perintäpalkkio kasvaa esimerkiksi silloin, kun ulosottoon joutunut suorittaa automaattisen kuukausimaksun. Ulosottomiesten esimiehinä toimiville kihlakunnanvoudeille maksetaan toimituspalkkioita muun muassa ulosmitatun omaisuuden myynnistä.

– Kyllä perusajatus on, että se tuo tehokkuutta toimintaan. Tietenkin voidaan ajatella, että kun palkkiot tulevat perinnästä, joka usein koostuu toistuvaistulon eli palkan ja eläkkeen ulosmittauksesta, pankkitilien ulosmittauksesta ja muusta tällaisesta, niin palkkausjärjestelmä on ehkä omiaan jossakin määrin ohjaamaan toimintaan siihen suuntaan, mistä näitä palkkioita on odotettavissa.

Toukola myöntää, että tulospalkkiot suuntaavat ulosottomiesten toimia kohteisiin, joista rahaa on saatavissa enemmän.

– Kyllä. Se on aika luonnollista.

Toukola on valmis pohtimaan uudella tavalla kannustavaa palkkausjärjestelmää .

– Se voisi olla niin, että meillä olisi eri tavalla kannustava palkkausjärjestelmä, eli ei näin, joka palkitsee kustakin maksusuorituksesta, vaan katsottaisiin eri mittareitten avulla kokonaisuutena onnistumista työssä, taikka sitten niinkin, että jos perimispalkkioita halutaan maksaa, ne kohdistuisivat enemmän työtä vaativaan, tutkivaan ja selvittävään työhön eivätkä niinkään rutiineihin.

Maksuja rästissä yhä enemmän

Ulosottomiehet panevat toimeen tuomioistuinten ja esimerkiksi verottajan määräämiä maksuja. Ulosottojutut muodostavat noin 70 prosenttia käräjäoikeuksien juttumäärästä. Vuoden mittaan puoli miljoonaa suomalaista joutuu ulosoton kohteeksi.

Ulosotossa on vuosi vuodelta enemmän velkoja. Tällä hetkellä kokonaismäärä on neljä ja puoli miljardia euroa.

Viivästyskorot ja erilaiset maksut voivat kasvattaa yksittäistä ulosottovelkaa niin, että se ei maksusuorituksista huolimatta pienene ollenkaan. Valtakunnanvouti Juhani Toukola arvioi, että korkojen ja maksujen osuus koko ulosottovelasta on noin kolmekymmentä prosenttia.

Ulosottomiehet perivät vuosittain noin miljardi euroa.

– Euromääräinen perimistulos on ollut vuosia suunnilleen samalla tasolla, ja se on takavuosiin nähden selvästi parantunut. Meidän henkilökuntamme tekee todella hyvää työtä, ja sen lisäksi tiedonsaantioikeudet ja tietotekniikka ovat kehittyneet ja auttavat työssä, Toukola sanoo.

Harmaan talouden harha – Meneekö torjuntaan enemmän rahaa kuin siitä valtiolle tulee?

MOT: Ulosotetut miljonäärit
TV1 maanantaina 28.5. klo 20
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa
Tv-uusinnat:
TV1 tiistaina 29.5. klo 5.55
TV1 keskiviikkona 30.5. klo 16.15