Hyppää pääsisältöön

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Runoilija Lassi Hyvärinen
Runoilija Lassi Hyvärinen Runoilija Lassi Hyvärinen Kuva: Saara Hyvärinen Lassi Hyvärinen,Tanssiva karhu,runoilijat,Palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia.

Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa.

Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle. Se on nimeltäänkin Tuuli ja kissa.

– Ensin syntyi yksi runo, jossa olivat jo kirjan keskeiset hahmot ja kirjan kieli. Muu teos syntyi sen runon ympärille, Hyvärinen kertoo.

Runoissa maailma on vinksallaan. Oikeastaan kyse on ihan toisesta todellisuudesta kuin omastamme – sellaisesta, jossa kissa lempii hanhien kanssa ja muuttuu haitariksi.

Käsillä on aikuisille suunnattu satu, iloitteleva vallattomuuden tykitys. Kissa on polttamassa kirjastoa, jota se kutsuu saunaksi. Tassuissa ovat keltaiset kumihanskat. Äkkiä polkuharmoonin sointi ottaa näkyvän hahmon. Perunat keitetään sipuleiksi. Yöhevosille kaivetaan salakuoppia. Mitä ihmettä tämä arvaamattomuus on?

– Kirja pyrkii olemaan autonominen todellisuutensa, jossa on omat lainalaisuudet, Hyvärinen sanoo.

On tutkailtava, miten maailma muodostuu, ja vähitellen sen lait tulevat tutuiksi

Tuntemamme logiikka saa siis väistyä, kun Hyvärisen runot tekevät tilaa unenomaisten tapahtumien sarjalle. Esimerkiksi kuu kuurouttaa, miksipä ei.

– Kirjassa on lukijalle tarjolla maantieteellistä löytöretkeilyä. On tutkailtava, miten maailma muodostuu, ja vähitellen sen lait tulevat tutuiksi, Hyvärinen sanoo.

Ehkä kissojen päähänpistoja tuntevat pääsevät runon maailmaan nopeammin sisään. Ken tietää.

Tuuli ja kissa on Hyvärisen kolmas runoteos. Se jatkaa kirjailijan erikoista ja omaperäistä linjaa, joskin se poikkeaa aika tavalla hänen aiemmista visuaalisesti leikittelevistä kirjoistaan.

– Toisessa kirjassani sovelsin visuaalisia keinoja laajempaan runoelmamuotoon. Sitten visuaalisuus olikin loppuun käyty polku ja tyhjäksi nuoltu lautanen, Hyvärinen sanoo.

Runoilija tahtoi uudistaa ilmaisuaan ja rakensi Tuulen ja kissan säkeistöjen varaan. Säkeet muodostavat visut rimpsunsa, jaksottaiset kokonaisuutensa.

Muoto on vanhanaikainen, mutta juuri siksi teos poikkeaa nykyisen runouden valtavirrasta. Muuthan tapaavat sirotella runot fragmentteina sinne tänne pitkin sivua.

– Säkeet ja säkeistöt ovat lukijalle annoskoko ja kirjoittajalle muotti, tietynlainen haaste, Hyvärinen luonnehtii.

Säkeet ja säkeistöt ovat lukijalle annoskoko ja kirjoittajalle muotti

Kysymykset esikuvista, vaikutteista ja kirjallisesta traditiosta saavat Hyvärisen vaivaantumaan. Hän on korostetusti omanpolunkulkija.

Oma tapa toteuttaa itseään ei kuitenkaan tarkoita piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Hyvärinen on opiskellut kirjallisuutta sekä Helsingin että Joensuun yliopistossa. Siinä touhussa hän on saanut tietää, mitä kirjallisuuden kentillä on ennen tehty.

– Olen kiinnostunut sekä vanhoista että uusista taiteen virtauksista. Lisäksi niiden välillä on tietysti liikettä, Hyvärinen sanoo.

Runoilijan mukaan hänen työnsä pontimena on pikemminkin koko taidehistoria kuin jokin tietty kirjallinen traditio. Niin musiikki kuin kuvatkin saavat hänet kirjoittamaan.

Runo on minulle arvoitus, samoin teos. Koetan kuunnella, mitä ne haluavat olla.

Tuulen ja kissan maailma syntyi hetkessä. Inspiraation lähteenä oli musiikki.

– Kuuntelin atonaalista musiikkia. Pääsin siihen sisään, ja tietoisuudessani muuttui jotain. Voisin verrata kokemusta siihen, että ihminen yhtäkkiä ymmärtäisi jotain vierasta kieltä, Hyvärinen miettii.

Runoilija vapautui tavanomaisen musiikin kahleista. Se sai hänet kirjoittamaan toisin kuin ennen. Tuli säemuoto, tuli kissan ennakoimattomuus.

– Päässäni soi aina jotain. Ja se, millainen musiikki minua virittää, ohjaa sitä, miten kirjoitan. Siksi halusin, ettei päässäni soi tonaalista musiikkia, Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen tapa kirjoittaa kuulostaa liian helpolta. Hän sen kuin kuuntelee musiikkia, ja yhtäkkiä runomaailma kissoineen on valmis.

– Runoutta joko tulee tai ei tule, Hyvärinen laukoo.

Mutta työtä runouden esiin manaaminen silti vaatii.

– Runo on minulle arvoitus, samoin teos. Koetan kuunnella, mitä ne haluavat olla. Ja se vaatii keskittymistä, syventymistä ja odottelua, Hyvärinen sanoo.

Lassi Hyvärinen s. 1981

Runoteokset

  • Tuuli ja kissa 2018
  • Keisarin tie 2012
  • Riippuvat puutarhat 2007

Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Runeberg-palkintoehdokas 2013 (Keisarin tie)
  • Kalevi Jäntin palkinto 2012 (Keisarin tie)
  • Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus 2008
  • J.H. Erkon kirjoituskilpailun palkinto 2007

Lassi Hyvärisen runoteos Tuuli ja kissa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee teoksen ehdokkuuden näin:

Lassi Hyvärinen kirjoittaa yllättävää, ilkikurista ja absurdia faabelia, joka kasvattaa huomaamatta suuria teemoja ystävyydestä ja luonnon tilasta. Tuulessa ja kissassa rakennetaan lähes romaanimaista fiktiivistä maailmaa, jossa on kertomuksen pysyvyyttä. Samaan aikaan yksityiskohtien tasolla sen poetiikka on arvaamatonta, loputtoman kekseliästä ja ehtymättömän raikasta. Tuuli ja kissa on mielikuvituksen runoutta, joka nousee yllättävästi ja arvaamattomasti tähän päivään.

Kulttuuriykkönen:
Nykyrunous kommentoi yhteiskuntaa ketterästi – me esittelemme Tanssiva Karhu -runopalkintoehdokkaat

Kommentit
  • Avaruusromua: Kadonneen masternauhan arvoitus

    Sen piti olla selvä juttu: levy äänitetään ja julkaistaan.

    Sen piti olla ihan selvä juttu. Ensin levy äänitetään ja sitten se julkaistaan. Oli vuosi 1978. Oltiin Frankfurtissa Saksassa, kuuluisassa Panne-Paulsen -studiossa, jossa Robert Schroeder oli äänittämässä ensimmäistä levyään. Tuottajan pallilla istui itse Klaus Schulze, jonka uudella levymerkillä albumi oli tarkoitus julkaista. Kaikki näytti hyvältä, mutta albumi Harmonic Decadence julkaistiin vasta 40 vuotta myöhemmin. Mitä tapahtui? Toimittajana Jukka Mikkola

  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri