Hyppää pääsisältöön

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Runoilija Lassi Hyvärinen
Runoilija Lassi Hyvärinen Runoilija Lassi Hyvärinen Kuva: Saara Hyvärinen Lassi Hyvärinen,Tanssiva karhu,runoilijat,Palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia.

Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa.

Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle. Se on nimeltäänkin Tuuli ja kissa.

– Ensin syntyi yksi runo, jossa olivat jo kirjan keskeiset hahmot ja kirjan kieli. Muu teos syntyi sen runon ympärille, Hyvärinen kertoo.

Runoissa maailma on vinksallaan. Oikeastaan kyse on ihan toisesta todellisuudesta kuin omastamme – sellaisesta, jossa kissa lempii hanhien kanssa ja muuttuu haitariksi.

Käsillä on aikuisille suunnattu satu, iloitteleva vallattomuuden tykitys. Kissa on polttamassa kirjastoa, jota se kutsuu saunaksi. Tassuissa ovat keltaiset kumihanskat. Äkkiä polkuharmoonin sointi ottaa näkyvän hahmon. Perunat keitetään sipuleiksi. Yöhevosille kaivetaan salakuoppia. Mitä ihmettä tämä arvaamattomuus on?

– Kirja pyrkii olemaan autonominen todellisuutensa, jossa on omat lainalaisuudet, Hyvärinen sanoo.

On tutkailtava, miten maailma muodostuu, ja vähitellen sen lait tulevat tutuiksi

Tuntemamme logiikka saa siis väistyä, kun Hyvärisen runot tekevät tilaa unenomaisten tapahtumien sarjalle. Esimerkiksi kuu kuurouttaa, miksipä ei.

– Kirjassa on lukijalle tarjolla maantieteellistä löytöretkeilyä. On tutkailtava, miten maailma muodostuu, ja vähitellen sen lait tulevat tutuiksi, Hyvärinen sanoo.

Ehkä kissojen päähänpistoja tuntevat pääsevät runon maailmaan nopeammin sisään. Ken tietää.

Tuuli ja kissa on Hyvärisen kolmas runoteos. Se jatkaa kirjailijan erikoista ja omaperäistä linjaa, joskin se poikkeaa aika tavalla hänen aiemmista visuaalisesti leikittelevistä kirjoistaan.

– Toisessa kirjassani sovelsin visuaalisia keinoja laajempaan runoelmamuotoon. Sitten visuaalisuus olikin loppuun käyty polku ja tyhjäksi nuoltu lautanen, Hyvärinen sanoo.

Runoilija tahtoi uudistaa ilmaisuaan ja rakensi Tuulen ja kissan säkeistöjen varaan. Säkeet muodostavat visut rimpsunsa, jaksottaiset kokonaisuutensa.

Muoto on vanhanaikainen, mutta juuri siksi teos poikkeaa nykyisen runouden valtavirrasta. Muuthan tapaavat sirotella runot fragmentteina sinne tänne pitkin sivua.

– Säkeet ja säkeistöt ovat lukijalle annoskoko ja kirjoittajalle muotti, tietynlainen haaste, Hyvärinen luonnehtii.

Säkeet ja säkeistöt ovat lukijalle annoskoko ja kirjoittajalle muotti

Kysymykset esikuvista, vaikutteista ja kirjallisesta traditiosta saavat Hyvärisen vaivaantumaan. Hän on korostetusti omanpolunkulkija.

Oma tapa toteuttaa itseään ei kuitenkaan tarkoita piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Hyvärinen on opiskellut kirjallisuutta sekä Helsingin että Joensuun yliopistossa. Siinä touhussa hän on saanut tietää, mitä kirjallisuuden kentillä on ennen tehty.

– Olen kiinnostunut sekä vanhoista että uusista taiteen virtauksista. Lisäksi niiden välillä on tietysti liikettä, Hyvärinen sanoo.

Runoilijan mukaan hänen työnsä pontimena on pikemminkin koko taidehistoria kuin jokin tietty kirjallinen traditio. Niin musiikki kuin kuvatkin saavat hänet kirjoittamaan.

Runo on minulle arvoitus, samoin teos. Koetan kuunnella, mitä ne haluavat olla.

Tuulen ja kissan maailma syntyi hetkessä. Inspiraation lähteenä oli musiikki.

– Kuuntelin atonaalista musiikkia. Pääsin siihen sisään, ja tietoisuudessani muuttui jotain. Voisin verrata kokemusta siihen, että ihminen yhtäkkiä ymmärtäisi jotain vierasta kieltä, Hyvärinen miettii.

Runoilija vapautui tavanomaisen musiikin kahleista. Se sai hänet kirjoittamaan toisin kuin ennen. Tuli säemuoto, tuli kissan ennakoimattomuus.

– Päässäni soi aina jotain. Ja se, millainen musiikki minua virittää, ohjaa sitä, miten kirjoitan. Siksi halusin, ettei päässäni soi tonaalista musiikkia, Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen tapa kirjoittaa kuulostaa liian helpolta. Hän sen kuin kuuntelee musiikkia, ja yhtäkkiä runomaailma kissoineen on valmis.

– Runoutta joko tulee tai ei tule, Hyvärinen laukoo.

Mutta työtä runouden esiin manaaminen silti vaatii.

– Runo on minulle arvoitus, samoin teos. Koetan kuunnella, mitä ne haluavat olla. Ja se vaatii keskittymistä, syventymistä ja odottelua, Hyvärinen sanoo.

Lassi Hyvärinen s. 1981

Runoteokset

  • Tuuli ja kissa 2018
  • Keisarin tie 2012
  • Riippuvat puutarhat 2007

Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Runeberg-palkintoehdokas 2013 (Keisarin tie)
  • Kalevi Jäntin palkinto 2012 (Keisarin tie)
  • Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus 2008
  • J.H. Erkon kirjoituskilpailun palkinto 2007

Lassi Hyvärisen runoteos Tuuli ja kissa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee teoksen ehdokkuuden näin:

Lassi Hyvärinen kirjoittaa yllättävää, ilkikurista ja absurdia faabelia, joka kasvattaa huomaamatta suuria teemoja ystävyydestä ja luonnon tilasta. Tuulessa ja kissassa rakennetaan lähes romaanimaista fiktiivistä maailmaa, jossa on kertomuksen pysyvyyttä. Samaan aikaan yksityiskohtien tasolla sen poetiikka on arvaamatonta, loputtoman kekseliästä ja ehtymättömän raikasta. Tuuli ja kissa on mielikuvituksen runoutta, joka nousee yllättävästi ja arvaamattomasti tähän päivään.

Kulttuuriykkönen:
Nykyrunous kommentoi yhteiskuntaa ketterästi – me esittelemme Tanssiva Karhu -runopalkintoehdokkaat

Keskustele
  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.