Hyppää pääsisältöön

Lehtola vaihteeksi urkuperinteen ytimessä

Urkutohtori Jan Lehtola levyttää sangen ahkerasti. Viime vuodet hän on tavallaan perustellusti keskittynyt tallentamaan kotimaisen urkuperinteen hämäriäkin nurkkia, ja yllätyin iloisesti kun työpöydälle ilmaantui Lehtolalta levyllinen Marcel Duprén teoksia suoraan urkumusiikin ranskalaisesta ytimestä, vieläpä levytettynä asianmukaisilla uruilla Luxemburgissa.

Dupre / Jan Lehtola
Dupre / Jan Lehtola Uudet levyt

Kaikeksi onneksi Lehtola ei yritä antaa kokonaiskuvaa mistään Duprén tuotannon nurkasta, vaan on valikoinut levylle karaktääreiltään ja taustoiltaan vaihtelevia makupaloja - urkusinfonian, muunnelmateoksen, improvisaatiopohjaista uskontomystiikkaa ja konserttietydin.

Duprén urkutyyli kurkottelee myöhäisromantiikasta kohti 1900-luvun ekspressionismia, muttei modernismia. Dupré maalaa paksuilla ja kirkkailla sointiväreillä, ja vaikka musiikki istuu uruille niin hyvin kuin olla ja voi, se edellyttää soittajalta suvereenia tekniikkaa ja rekisteröintitaitoa. Nehän Lehtolalla tunnetusti on, ja lisäksi hän on selvästi perehtynyt käyttämäänsä soittimeen, joka yhdistää eurooppalaisia, romanttisia urkujenrakennustyylejä.

Sointien rikkaus ja leikkausten dramaattisuus ovat muhkeimmillaan muunnelmateoksessa Variations sur un Noël, mutta Lehtola osaa kutoa myös mystisiä, hiljaisia ja jopa hauraita sointimattoja. Esimerkiksi Évocation-teoksen hidas osa kietoo kuulijan pehmeisiin mutta pelottavan monitulkintaisiin sointeihin. Muuallakaan levyn akustinen muhevuus ei tarkoita, että se olisi helppoa kuunneltavaa - pikemminkin palkitsevaa.

Lehtola on ottanut Luxemburgiin mukaan hoviäänittäjänsä Mika Koivusalon, joka tapansa mukaan tekee laatutyötä. Jykevimmässä pauhussa kaiku ja volyymi tosin täyttävät kirkon niin, että rytmien ja sävyjen erottelu kärsii. Se kai on osa ison, myöhäisromanttisen urkupauhun viehätystä, mutta kenties näin laadukas instrumentti olisi kestänyt yksityiskohtaisemman äänitysotteen.

Marcel Dupré: Urkusinfonia nro 2; Variations sur un Noël; Esquisse C-duuri; Le Chemin de la Croix; Évocation. - Jan Lehtola, urut. (Pilfink, JJVCD-194)

Kuuntele Uudet levyt 27.5.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.