Harmaan talouden harha – Meneekö torjuntaan enemmän rahaa kuin siitä valtiolle tulee?

Harmaan talouden vastainen työ on kasvanut näyttäväksi osaksi läntisten teollisuusmaiden politiikkaa. Harmaata taloutta pidetään Suomessakin aarreaittana, jota kaivelemalla löytyy miljardeja euroja uutta rahaa valtion kassaan. Onko aarreaittaa olemassakaan?

Harmaa talous tarkoittaa etenkin sitä, että yritykset laiminlyövät lakisääteisiä velvoitteitaan, kuten esimerkiksi veroja. Tietovuodot ja poliitikkojen innostus ovat taanneet, että yrityksiä syynätään nykyään paljon tarkemmin kuin ennen.

Harmaan talouden torjunnan tietopohja on kuitenkin hyvin hajanainen – ja ehkä vähän rikkinäinenkin.

Esimerkiksi Euroopan unionin komission tutkimusraportissa arvioitiin, että 2013 pimeän työn osuus Suomen yksityisellä sektorilla olisi työsuhteessa olevilla 3,6 prosenttia ja yksityisyrittäjillä peräti 45,3 prosenttia. Suomalaiset asiantuntijat pitävät tulosta ”epäuskottavan suurena”.

Suomalaisten harmaata taloutta torjuvien viranomaisten yhteishankkeessa käytiin kattavasti läpi arvioita harmaan talouden koosta: tulosten haarukka oli 5,5–17 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Professori Matti Virén (vas) ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi Verohallinnosta Emeritusprofessori Matti Virén ja verohallinnon yritysverotusyksikön valvontajohtaja Marko Myllyniemi. Kuva: Yle, Henrik Leppälä MOT,Viren,Myllyniemi

Suomalaistutkimuksen tulos ”ihan älytön”

Arviohaarukan alin luku oli saatu eduskunnan teettämässä tutkimuksessa, jonka mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi 10–14 miljardia euroa. Kansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaisi 5,5–7,5 prosenttia bkt:sta ja merkitsisi neljän kuuden miljardin euron vuotuisia vero- ja maksutulojen menetyksiä.

Tähän tutkimukseen esimerkiksi Verohallinto viittaa tarkastellessaan harmaan talouden yleisyyttä.

MOT:n haastattelema emeritusprofessori Matti Virén Turun yliopistosta kutsuu verotarkastusmenetelmällä tehdyn tutkimuksen tulosta ”ihan älyttömäksi”.

Virénin mukaan tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti. Hänen mielestään tutkimus on tehty siitä lähtökohdasta ja sellaisilla oletuksilla, että harmaa talous on todella iso ongelma.

– Oletukset siitä, että esimerkiksi verotarkastukset olisivat täysin sattumanvaraisia, ja harmaa talous kohdistuisi samalla tavalla kaiken sorttisiin yrityksiin, ja niin poispäin. Nämä ovat aika kestämättömiä oletuksia.

Tämä on se suurin väärinkäsitys: että harmaa talous olisi jokin rahasampo― Matti Virén

– Jos ajattelee kauppaa tai teollisuutta, yhden käden sormilla voi yleensä laskea toimialoittain ne yritykset, jotka vievät 95 prosenttia tuotannosta ja myynnistä. Jotta päätyisimme johonkin kymmenen prosentin bkt-osuuteen, meidän pitäisi ruveta kuvittelemaan, että semmoiset tekijät kuin S-ryhmä ja Nokia ovat jo harmaassa taloudessa.

Torjunnan hyödyt jääneet saamatta

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuosiksi 2010–2011 ja 2012–2015 rakennettuja harmaan talouden torjuntaohjelmia. Ohjelmien tavoitteiksi oli kirjattu harmaan talouden vähentäminen niin, että hanketoteutuksella saavutettaisiin 300–400 miljoonan euron julkistaloudellinen hyöty.

Torjuntaohjelman valmisteluaineiston perusteella tarkastuksessa ei ole voitu varmistua siitä, että torjuntaohjelman hankkeet loisivat perustan näin mittaville vaikutuksille, tarkastusvirasto arvioi.

Professori Matti Virén muistuttaa, että harmaan talouden torjuntaan on käytetty paljon rahaa.

– Siihen on tullut paljon virkoja, oikeusprosessit ovat monimutkaistuneet, ja niitä on jatkuvasti lisää. Se merkitsee käytännön termein, että harmaan talouden torjunnasta ei meille varsinaisesti ole tullut mitään rahaa lisää.

Virén sanoo, että pitkässä juoksussa harmaan talouden torjuntaan menee todennäköisesti enemmän rahaa kuin siitä saadaan uutta rahaa valtion kassaan.

– Tämä on se suurin väärinkäsitys: että harmaa talous olisi jokin rahasampo, josta voidaan ammentaa resursseja valtiontalouteen, hän sanoo.

Harmaan talouden aktivoituneen torjunnan ”suora euromääräinen tuotto on muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa”, sanoo puolestaan Verohallinnon yritysverotusyksikön valvontajohtaja Marko Myllyniemi.

Myllyniemen mukaan valvonnan pelotevaikutus on kuitenkin tätä suurempi.

– Jos se, että valvonta on olemassa, vaikuttaa vaikka prosentin verran verokertymään, se tarkoittaa 650 miljoonaa euroa vuositasolla. Siinä mielessä harmaan talouden torjunta on ihan tärkeä asia, hän sanoo.

Harmaa talous kuin sekasortoinen jono

Harmaan talouden arvioinnin epämääräisyys on luonnollista: harmaata taloutta ja veronkiertoa on vaikea tutkia, koska mikään tilasto ei kerro niistä. Veronkiertäjät eivät hevin ilmoita toimistaan viranomaisille.

Harmaan talouden selvittämisessä on ylimääräinenkin ongelma, kuten VATT:n erikoistutkija Tuomas Kosonen kirjoittaa:

– Toinen ongelma syntyy, jos emme tiedä, mitkä tekijät vaikuttavat veronkiertoon. Silloin joudumme tilanteeseen, jossa yritämme selittää jotain, jota emme tiedä jollain, jota emme tiedä.

Harmaan talouden kokoa tärkeämpi kysymys on, mitä se aiheuttaa talouden ja koko yhteiskunnan toiminnalle.

Kosonen avaa harmaan talouden vaikutuksia vertaamalla sitä jonossa kiilaamiseen.

– Jonoissa yleensä joku kiilaa tai etuilee. Jos hyvin monet kiilaavat jonottajien ohi, jonottajat eivät ehkä jää kiltisti jonoon seisomaan. Seurauksena jonon tilalla on sekasorto, jonka seurauksena kaikkien odotettu jonotusaika on pidempi kuin jos kaikki jonottaisivat, hän kirjoittaa.

Jonon sotkeutumisen näkökulmasta tärkeintä ei ole se, kuinka monta kiilaajia on: ”Vaikka kiilaaminen olisi suhteellisen yleistä, ei jono luhistu sekasorroksi, jos kiilaajat eivät vaikuta jonottajien käyttäytymiseen. Samalla tavalla harmaassa taloudessa ei keskeisintä ole harmaan talouden koko, vaan mitä se aiheuttaa muun talouden toiminnalle.”

– Jos veroja kiertävät yrittäjät hinnoittelevat rehelliset yrittäjät pois markkinoilta ja samalla kuitenkin tuottavat huonompia tavaroita kuluttajille, voidaan nähdä, että talouden toiminnalle on veron kierrosta paljonkin haittaa, Kosonen arvioi.

Ulosottomiesten tulospalkkausta ihmettelee oma pomokin – keskiansio yli 5 000 euroa kuussa

MOT: Ulosotetut miljonäärit
TV1 maanantaina 28.5. klo 20
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa
Tv-uusinnat:
TV1 tiistaina 29.5. klo 5.55
TV1 keskiviikkona 30.5. klo 16.15

Lähteitä

Viranomaisten yhteinen sivusto harmaasta taloudesta

Verohallinto: Uutisia harmaasta taloudesta

Verohallinto: Arvioita harmaasta taloudesta ja verovajeesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2010: Harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, pdf)

Matti Virén: Onko koko Suomen talous ”harmaata”? (Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2013, pdf)

Tuomas Kosonen: Harmaan talouden syyt ja seuraukset (Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2014, pdf)

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Harmaan talouden torjuntaohjelmat ja torjuntatyön koordinaatio (pdf)

MOT

Kaksi vuotta Panaman papereista – Suomen verottajan tähänastinen saalis on laiha: ”Tämä on raskasta työtä" (3.4.2018)

MOT 12.3.2018: Mätkyjen Suomen ennätys

Panaman papereita seuraa uusi jättipaljastus: Paratiisin paperit

Panama-paperit paljastavat vallanpitäjien veroparatiisiyhtiöt