Ulosotetut miljonäärit: käsikirjoitus

MOT:
Onko niin, että periaatteessa nyt sitten kaikki tulot, joita nyt tulee, niin ne menee sitten ulosottoon?
Peter Fryckman:
Joo, kyllä. Kaikki tulot, mitä tulee, niin on 30 vuotta mennyt, mennyt ulosottoon.

MOT:
Miltä tuntuu olla tuomittu talousrikollinen?
Jouko Raita:
Tarkoitat syyttömänä tuomittu?
MOT:
Mm.
Jouko Raita:
No, totta kai se tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja ja raskaalta ja vaikeelta.

Harmaan talouden vastainen työ on kasvanut näyttäväksi osaksi läntisten teollisuusmaiden politiikkaa. Tietovuodot ja poliitikkojen innostus ovat taanneet, että yrityksiä syynätään tarkemmin kuin ennen.
Samalla ylilyöntien riski verotarkastuksissa ja ulosotossa kasvaa. Tässä ohjelmassa kerrotaan, että harmaan talouden torjunta voi aiheuttaa enemmän kuluja kuin se tuottaa rahaa valtion kassaan.

otsikko: Ulosotetut miljonäärit

Peter Fryckman:
Mä teen tätä ihan joka päivä nyt, jäitten lähdöstä noin pari kuukautta; täältä tulee lohta ja kuhaa ja siikaa. Sitten pari kuukautta ennen, ennenkö jäät tulee.

Peter Fryckman:
Tää on harrastus, ja sitten myöskin mä saan tästä jokapäiväisen leivän, leivän, eli mulla on kalaa joka päivä.

Peter Fryckman on Suomen tunnetuin talousrikollinen. Hän on istunut vankilassa kolme kertaa. Tuomiot ovat tulleet velallisen epärehellisyydestä, kunnianloukkauksesta, kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Peter Fryckman:
Firman kassasta haettiin sitten joka aamu, aamu kaikki tulot. Onneksi oli henkilökunta sen verran ymmärtäväistä, että he joskus joutuivat vähän aikaa odottamaan, että saivat palkkansa.

MOT:
Onko se oikea päätelmä, että se, miten ulosotto on tässä toiminut, niin se on osaltaan sitten johtanut siihen, että yritysten toimintaedellytykset on menny?
Peter Fryckman:
Voi sen niinkin sanoa, mutta se on niin kuin yhteistyössä verottajan kanssa.

Harmaa talous tarkoittaa sitä, että yritykset laiminlyövät lakisääteisiä velvoitteitaan, kuten esimerkiksi veroja. Harmaan talouden torjunta näkyy oikeuslaitoksen lisäksi etenkin verottajan ja ulosoton toiminnassa.
Marko Myllyniemi toimii Verohallinnossa verotarkastajien esimiehenä.

Marko Myllyniemi:
Näin me uskotaan, että valtaosa yrittäjistä muutenkin haluaa toimia oikein, ja heille me kohdennetaan näitä hyviä palveluita ja muita, mutta sitten on se tietty pieni osa, joka ei ehkä halua toimia oikein, ja sitten on ehkä niitä, jotka on siinä kynnyksellä, että miettivät sitä mahdollisuutta, ni heihin erityisesti se valvonnan olemassaolo voi vaikuttaa.

Juhani Toukola johtaa Valtakunnanvoudinvirastoa eli ulosottohallinnon keskusvirastoa.

Juhani Toukola:
Harmaan talouden torjunnassa toimimme, siellä on muitakin tärkeitä viranomaisia, lähinnä poliisi ja verohallinto. Kyllä harmaan talouden torjunta on on tietenkin tärkeää. Se aiheuttaa aikamoiset menetykset vuositasolla . . ja myöskin sitten harmaa talous on on järjestäytyneelle rikollisuudelle hyvä rahoitusmuoto ja -väylä talouselämään ja yhteiskunnan rakenteisiin.

Peter Fryckman osti KOP:n puolesta kilpailevan pankin SYP:n osakkeita 1980-luvun lopulla. Hän oli hetken SYP:n suurin omistaja.
Fryckman joutui verolle osakekauppojen tuotoista, ja nyt ulosotossa on edelleen myyntivoiton veroa melkein neljä miljoonaa euroa.

Peter Fryckman:
Mä oon eläkkeellä ja saan, saan eläkettä 450 . . . Loput, loput, mitä tuleekin, niin ne menee ulosottovirastoon.

MOT:
Miten tähän ulosottomatematiikkaan sopii tää talo, jossa te asutte edelleen? Kuka tän omistaa?
Peter Fryckman:
Tämä, tämän omistaa yksi yksityinen, yksityinen henkilö. Hän on sen ostanut. Mä saan asua tässä nyt sitten sen aikaa, kun nämä, niin tota, asiat selkiytyy.
MOT:
Ootteko te tässä vuokralla?
Peter Fryckman:
Kyllä.
MOT:
Minkälaista vuokraa te joudutte maksamaan?
Peter Fryckman:
Se on meidän, meidän niin tota välinen, välinen asia.

Peter Fryckmanin tapaan myös yrittäjä Jouko Raidan vaikeudet kiteytyvät riitaan verottajan kanssa.

MOT:
Milloin ja miten verotarkastus oikein alkoi?
Jouko Raita:
Se alko tuota noin, 10.12. muistaakseni oli se päivä ja 2000 vuosi ja silloin, silloin ne tulivat ja ensimmäisen kerran Clausen-yhtiöihin, ja näin sillä tavalla se alkoi.
MOT:
Ja siitä asti on ollut tää prosessi vireillä?
Jouko Raita;
Joo siitä asti on ollut, ja, ja tuota noin tässä on ollut tietysti monia eri vaiheita, mutta edelleen niin on tilanne, että, että alkuperäiset ne jälkiverot, jotka verotarkastuskertomuksen perusteella määrättiin, niin ne on kaikki kumottu.

Raidan tapauksen tekee erikoiseksi se, että hän on saanut vastakkaiset ratkaisut oikeuslaitoksen kahdesta eri haarasta.
Kesäkuussa 2010 Korkein hallinto-oikeus purki Raidan yrityksen verotarkastuksen jälkeen saamat jälkiverot. Seuraavana vuonna Helsingin hovioikeus päätteli Raidan saaneen peiteltyä osinkoa yrityksestään. Raidan mukaan hänen saamansa veropetostuomio oli väärä, koska Korkein hallinto-oikeus oli jo arvioinut, että peiteltyä osinkoa ei ollut maksettu.

Raita oli toimittanut Leningradin eli nykyisen Pietarin kahdelle rautatieasemalle lipunmyyntijärjestelmät. Verotarkastajat alkoivat epäillä, että järjestelmätoimitusta hoitanut venäläisyhtiö ei ollut oikea yritys.

Vastineen mukaan Venäjällä toimii Clausen St. Petersburg -niminen yritys. Täyttä varmuutta tästä ei ole mutta ei se mahdotontakaan ole. On mahdollista, että Clausen St. Petersburgin nimissä on tehty joitain toimia Venäjällä.

Jouko Raita:
. . . sehän se tässä kaikkien niin kuin kummallisinta onkin, kun on varma tieto sen yhtiön todellisesta toiminnasta ja siitä, että se Venäjän veroviranomainen tunsi tän yhtiön hyvin, ja kaikki maksut oli hoidettu, mut sit väittävät, että sellaista yhtiötä ei oikeesti oo, ett se on Jouko Raidan mielikuvitusyhtiö.

Jouko Raita:
. . . ja ennen kaikkea se on ollut niin kuin tarkoitushakuinen ja kauhee tilanne, kun tällä tavalla tuhotaan niin kuin menestynyt yritystoiminta ja 20 henkeä työllistävä organisaatio.

Marko Myllyniemi:
No, verotarkastuksessa valitaan johdon päätöksen jälkeen päätetään ensin riskialueet, mihin verotarkastuksia kohdennetaan ja sen jälkeen data-analyysin avulla riskienhallinnassa nostetaan esille niiltä riskialueilta niitä yrityksiä, jotka eri kriteereillä poikkee siitä massasta.

Marko Myllyniemi:
Tyypillisesti voidaan sanoa vaikka ravintola-alan tarkastukset, niin niitä aina aika-ajoin tehdään kun ollaan havaittu et siellä tiettyjä ongelmia on olemassa.

Marko Myllyniemi:
No, pienissä yrityksissä yleensä se kirjanpito-osaaminen ja verotuksen osaaminen ei oo niin vahvaa kun sit isommissa yrityksissä mis on talousosastot ja muut, ja se on ihan luonnollista . . . Ja toisena ongelmana voi ehkä näihin pieniin yrityksiin mainita, et monesti se tarkastus henkilöityy sinne omistajatahoihin, jollon se virheiden selvittely monesti herättää tunteita huomattavasti enemmän.

Raita pitää itseään yhtenä esimerkkinä viranomaisten mielivallasta ja yrittää edelleen palauttaa rahansa ja maineensa oikeusteitse.

Jouko Raita:
. . . silloin jos on valtio vastassa ja valtio ja yksityinen etu on vastakkain, niin käytännössä nää tuomioistuimet, yleistuomioistuimet tuomitsee aina sillä tavalla, että yksityinen hävii.

Tiukka verotarkastuslinja herättää keskustelua myös Verohallinnon sisällä. MOT sai käsiinsä valvontajohtaja Marko Myllyniemen alaisilleen lähettämän sisäisen sähköpostiviestin.

MOT:
Lähetittekö te 19. huhtikuuta tänä vuonna sähköpostin verotarkastajille, jonka aihekentässä lukee ”Verotarkastuksen tuloksellisuus nousuun”?
Marko Myllyniemi:
Kyllä lähetin.

lukija + grafiikka:
Siitä olen hivenen huolissani, että kolmen ensimmäisen kuukauden osalta verotarkastusten lukumäär alittaa viime vuoden lukumäärän melkein 150 kappaleella.

MOT:
. . . Onko verotarkastukselle siis joku määrällinen tavoite?

Marko Myllyniemi:
No sinänsä osittain meillä on, ja sinänsä nää prosessin kestolle määritetyt tavotteet määrittelee sitä vauhtia. Et tässä mun viestissä oli kyse siitä, että me ollaan sirrytty uuteen tietojärjestelmään, ja se on aiheuttanut vähän, voisko sanoa käynnistysvaikeuksia . . . ja tää viesti oikeestaan liittyy siihen, että meidän pitäs pyrkiä ottaan se haltun ja päästä sille normaalille hyvälle tekemisen tasolle.

lukija + grafiikka:
Jo viime vuoden tavoitteiden toteutumisen osalta saimme valtiovaraínministeriöstä selvityspyynnön verotarkastuksen heikentyneistä tuloksista kappalemäärän osalta.

MOT:
. . . Miten tiukkaa ohjausta ministeriö tässä harjottaa?

Marko Myllyniemi:
Ei oikeestaan mitenkään sinänsä tiukkaa vaan valtiovarainministeriö tässä kysyi niitä syitä sille, että minkä takia verotarkastusten kappalemäärä oli laskenut edellisestä vuodesta ja vastasimme juuri, että se on ollut tää uusi järjestelmä ja ehkä vähän uudet tehtävät maksuunpanoon liittyen, joita verotarkastajille tässä siirty.
MOT:
Oliko tämän kirjeen tai viestin tarkotuksena hiostaa verotarkastajia?
Marko Myllyniemi:
Ei ollu hiostaa verotarkastajia vaan ihan tavanomanen johdon lähettämä viesti siitä, että meillä on tietyt tulostavotteet ja niihin pyritään ja yritetään päästä.

Matti Virén:
Mun mielestä ne ohjeet ei, ei missään nimessä, jotka tavallaan annetaan verotarkastuksiin, missään tapauksessa niissä ei pitäisi tavallaan niin kuin viitata mihinkään fiskaalisiin tavoitteisiin.

MOT:
Miten paljon teillä on ulosotossa täl hetkellä?
Jouko Raita:
Tällä hetkellä on miljoona, miljoona euroa ulosotossa, ja kaikki on ihan keksittyä. Ett se menettelyvirheiden seurauksena on syntynyt tällainen summa.
MOT:
Pystyttekö te maksamaan tän miljoonan?
Jouko Raita:
Millä mä voin maksaa, kun ei mulla oo niin kuin mahdollisuus harjoittaa ees liiketoimintaa, kun kun tuota yritetään kaikin keinoin tuhota mun puolustautumismahdollisuudet niin kuin oikeussuojakeinot ja muut, ett jopa mun eläke on ulosmitattu.
MOT:
Eli kuinka paljon teillä jää tällä hetkellä elämiseen?
Jouko Raita:
En mä saa mitään, kun mulla on on tällä hetkellä semmoinen tilanne, että että tuota käytännössä mä elän niin kuin ihan kädestä suuhun, ett hyvä että pysyn hengissä. Täältä saa kalaa, tää on siitä hyvä paikka ja muuten niin niin ei tässä oo paljon hurraamista kylläkään.

MOT:
Onko ulosotto missään vaiheessa osoittanut mitään harkintaa tai armeliaisuutta teitä kohtaan?
Jouko Raita:
Ei. Ei missään. Päin vastoin, mua on yritetty nitistää kaikin mahdollisin keinoin

Ulosottomiehet panevat toimeen tuomioistuinten ja esimerkiksi verottajan määräämiä maksuja. Ulosotossa on vuosi vuodelta enemmän velkoja. Tällä hetkellä kokonaismäärä on neljä ja puoli miljardia euroa, ja vuoden mittaan noin puoli miljoonaa suomalaista joutuu ulosoton kohteeksi. Ulosottojutut muodostavat jo noin 70 prosenttia käräjäoikeuksien juttumäärästä.
Viivästyskorot ja erilaiset maksut voivat kasvattaa yksittäistä ulosottovelkaa niin, että se ei maksusuorituksista huolimatta pienene ollenkaan.

MOT:
Miten suuri osa tästä ulosottovelasta . . . on alkuperäistä velkaa eikä viivästyskorkoja tai maksuja?
Juhani Toukola:
Meidän tilastojen mukaan vireillä olevista asioista noin 70 prosenttia, vähän yli 70 prosenttia on sitä alkuperäistä pääomaa ja loppu on sitten korkoja ja kuluja.
MOT:
Eli korkojen ja kulujen osuus on kuitenkin noin kolmannes, melkein kolmannes?
Juhani Toukola:
Lähes kolmannes, kyllä.

Ulosottomiehet perivät vuosittain noin miljardi euroa.

Juhani Toukola:
. . . euromääräinen perimistulos on ollut vuosia nyt tuolla suunnilleen samalla tasolla, ja se on takavuosiin nähden selvästi parantunut. Syynä ehkä on, että meidän henkilökunta tekee todella hyvää työtä, ja sen lisäksi tiedonsaantioikeudet ja tietotekniikka ovat kehittyneet ja auttavat sitten.

Peter Fryckmanin mukaan ulosotto on myynyt hänen omaisuuttaan sadan miljoonan euron arvosta, mutta silti hänen alun perin 5,4 miljoonan euron verovelkansa on pienentynyt parissakymmenessä vuodessa vain 3,7 miljoonaan euroon. Fryckman sanoo, että hänen omistamansa teollisen luokan maustevalmistaja pakkomyytiin 71 000 eurolla, mutta muutamassa vuodessa ja parin omistajan jälkeen yhtiön hinta oli noussut kymmeniin miljooniin euroihin.
Myös Jouko Raita on sitä mieltä, että hänen ulosotettua omaisuuttaan, muiden muassa kiinteistöjä, on myyty alihintaan.

MOT:
Jotkut ulosottoon joutuneista henkilöistä väittävät, että heidän ulosotettua omaisuuttaan on myyty pilkkahintaan ja tällä on aiheutettu lisää vahinkoa. Miten vastaatte?
Juhani Toukola:
Näitä väitteitä aina kuulee silloin tällöin, osaksi siinä saattaa olla käsitys siitä, että se oma omaisuus on paljon arvokkaampaa kuin mitä sitten se käypä hinta loppujen lopuksi on.

Ulosottomiehet toimivat tulospalkkauksella: mitä enemmän he saavat perittyä, sitä suurempi on palkka.

Juhani Toukola:
Tällä hetkellä ehkä keskimäärin perimispalkkioitten osuus on noin kolmannes kokonaistuloista, vaihtelee tietenkin eri henkilöillä tehokkuuden mukaan.

Jouko Raita:
No, sehän on täysin väärin, koska koska se niin kuin sumentaa ihmisen ajatukset, jos, jos niin kuin ulosottomiehellä on tällainen mahdollisuus niin kuin vaikuttaa omaan toimeentuloonsa.

Juhani Toukola:
Se ei varmaan oo väärin, mutta voisi sanoa, että näitä palkkioita tai tulospalkkausta voisi ajatella kyllä uudellakin tavalla . . . Tää työ on aika raskasta ja kuluttavaa, ja se on tavallaan niin kuin innostunut tekemään tekemään työtä sitten asioitten selvittämiseksi, ja nykyään taas ulosottotyö on mennyt aika pitkälti tuollaiseksi konttorityöksi . . ., ja siinä mielessä nää palkkiot saattaa tulla joissakin tapauksissa aika helpolla.
MOT:
Eli kun ulosmittauksen kohde suorittaa esim. kuukausittain jonkin maksun, niin siitä tulee automaattisesti rahaa ulosottomiehelle, vaikka hän ei varsinaisesti tee mitään?
Juhani Toukola:
Kyllä näin.

MOT:
Mikä on ulosottomiesten keskipalkka tällä hetkellä?
Juhani Toukola:
Kihlakunnan ulosottomiesten keskipalkka taitaa olla jonkun matkaa yli 5 000 euroa kuukaudessa.

Jouko Raita:
. . . joku väkivaltarikostuomio, koska se väkivaltarikostuomio, usein riittää että on vankilassa, että siitä pääsee sillä eroon, mutta talousrikostuomiossa tulee nää taloudelliset sanktiot ja rangaistukset, jotka sitten saattaa suistaa koko elämän loppuelämän ajaksi velkavankeuteen, niin kuin mulle on käynyt.

Harmaasta taloudesta puhuessaan viranomaiset viittaavat yleensä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamaan tutkimukseen. Verotarkastuskokemuksiin perustuen tutkimus arvioi harmaan talouden kooksi 10–14 miljardia euroa vuodessa.

MOT:
Miltä tällainen arvio kuulostaa?
Matti Virén:
Musta se on ihan älytön.

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on tutkinut arvioita harmaasta taloudesta.

Matti Virén:
Jos mä ajattelen tätä mainittua tutkimusta, niin ongelma on se, että sekin on hirveän tarkoituksenhakuisesti tehty, tehty sillä silmällä, että tavallaan niin kuin jo siitä lähtökohdasta, että harmaa talous jo olisi hirveän iso ongelma . . Oletukset siitä, että esimerkiksi verotarkastukset olisi täysin sattumanvaraisia, ja tavallaan niin kuin, tavallaan harmaa talous siinä määrin kuin se esiintyy, kohdistuisi samalla tavalla kaiken sorttisiin yrityksiin ja niin poispäin. Nää on aika kestämättömiä oletuksia.

Jouko Raita:
Se on tällainen suuren luokan huijaus, joka ei perustu mihinkään tosiasioihin, vaan poliittisen vallan tavoitteluun . . . Se on niin kuin verrattavissa Indiana Jones -elokuviin, että tarina pitää olla ja kun se oikein markkinoidaan, se puree ja tässä on niin kuin kysymyksessä vuosisadan huijaus.

Peter Fryckman:
Tää on yksi maailman kontrolloiduimpia maita maailmassa. Täällä joka ikinen lähetys, kun maahan tulee ja maasta lähtee, niin on kontrollissa. Meillä on kirjanpidot kuukautisissa kontrolleissa. Ei ole mahdollista tämmöisien miljardien ohimyyntiin.

Matti Virén:
Tietysti se ongelma tässä on ollut tietenkin, että kun tää on tullut niin voimakkaasti niin kuin poliittiselle agendalle, siitä on syntynyt tämmöinen niin kuin ohjelmakohta, joka menee tietysti helposti kaupaksi.

Matti Virén:
Suomen yritysrakenne esimerkiksi on semmoinen, että se on äärimmäisen keskittynyt. Meillä nää suuryritykset yleensä ottaa kaiken . . Yhden käden sormilla voi yleensä laskea toimialoittain ne yritykset, jotka vielä 95 prosenttia tavallaan siitä tuotannosta ja myynnistä. Jotta me päädyttäis johonkin 10 prosentin osuuteen, niin meidän pitäisi todellakin ruveta kuvittelemaan, että semmoiset tekijät kuin S-ryhmä, Nokia ja tän tyyppiset on jo harmaassa taloudessa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehty tutkimus laskee myös, että harmaa talous aiheuttaa julkiselle sektorille 4–6 miljardin euron menetykset vuosittain.

Matti Virén:
Mun arvio oli jossain siellä 20 miljoonan euron kohdilla. Sekään ei varsinaisesti ole mikään nettoerä, koska täytyy muistaa, että meidän harmaan talouden torjuntaan on käytetty aika paljon rahaa. Meillä on tullut siihen paljon virkoja, oikeusprosessit on monimutkaistuneet, ja niitä on jatkuvasti lisää . . . Harmaan talouden torjunnasta ei meille varsinaisesti ole tullut mitään rahaa lisää.
MOT:
Vaan että siihen menee enemmän kuin tulee?
Matti Virén:
Todennäköisesti siihen menee enemmän rahaa varsinkin pitkässä juoksussa . . . Tää on se suurin väärinkäsitys, mikä mun mielestä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa on, että harmaa talous on joku tämmöinen rahasampo, josta voidaan niin kuin ammentaa resursseja valtiontalouteen.

Edes Verohallinnossa ei täysin uskota virallista arviota harmaan talouden koosta.

MOT:
Miten paljon harmaan talouden aktivoitunut torjunta on tuonut lisätuloa valtiolle?
Marko Myllyniemi:
No, en tiedä, onko se sinänsä tuonut lisätuloja, meillä on jo pitkään tosiaan tehty verotarkastuksia ja valvontaa, et en nää tässä mitään isoo trendin käännettä . . . Se suora euromääränen tuotto on muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, mutta toki se valvonnan olemassaolo vaikuttaa ainakin oman käsitykseni mukaan sitten tähän verokertymään myös tätä laajemmin.
MOT:
Julkisuudessa on kuitenkin pyöritelty näitä lukuja että useita miljardeja saadaan, mut toteutumaa on vaan se muutama kymmenen miljoonaa, minkälainen ristiriita tässä on?
Myllyniemi:
No, ehkä se, että tosiaan niinkun suoraan sen valvonnan toimenpiteenä näillä resursseilla, en itsekään nää, että pystyis miljardeja valtion kassaan keräämään veroja, mutta tosiaan se, että se valvonta on olemassa, jos se vaikuttaa vaikka prosentin verran siihen verokertymään, niin sehän tarkottaa 650 miljoonaa vuositasolla, et siinä mielessä se harmaan talouden torjunta on ihan tärkeä asia.

Matti Virén:
Jostain syystä mä olen saanut aika paljon sähköpostia niin kuin eri yrittäjiltä. Oikeastaan olen ihmetellyt sitä, että aika vähän yrittäjät itse asiassa julkisuudessa on ollu omalla kasvoillaan . . . Hirveän vaikea on tietenkin päätellä aina niin kuin yksityistapauksissa, että mitä siellä on tapahtunut, mutta pelkästään jo se, että niitä on niin hirveän paljon semmoisia, jotka on tavallaan kokeneet, että on tapahtunut vääryyksiä. Onhan siellä tapauksia, joissa niin kuin oikeus on loppujen lopuksi todennut, että mitään harmaata taloutta ei ole ollut olemassakaan . . . Tietenkin on selvää, että kaikessa oikeuden, oikeuskäytännössä ja hallintokäytännössä aina tulee virheitä. Se on päivän selvää. Mutta jos niitä tulee paljon ja jos ne tulee seurausta siitä, että tavallaan tieten tahtoen yritetään löytää ongelma sieltä, missä niitä ei ole, niin minusta se on huolestuttavaa.

Tuomioidensa pituuksien perusteella Fryckman ja Raita edustavat talousrikollisuuden paatunutta ydintä.
MOT ei pysty arvioimaan, missä kohdissa Raita ja Fryckman ovat tapauksissaan oikeassa ja missä väärässä. Sen kuitenkin voi sanoa, että tapaukset ovat vähintään hämmentäviä. Viranomaiset puolestaan eivät ota julkisuudessa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

MOT:
Oletteko te aina maksanut veronne asianmukaisesti?
Jouko Raita:
Kyllä mä olen aina maksanut asiallisesti aina, asianmukaisesti ja pidän tärkeänä verojen maksua. Verot pitää maksaa, ja ilman verojen maksua ei yhteiskunta toimi.

Peter Fryckman:
Talousrikosta en ole koskaan tehnyt . . . Se oli normaali, normaali operaatio, jossa yritettiin saada kaksi pankkia yhteen, ja mikäli olisi silloin ymmärretty näitten yhteen saattaminen, niin ei olisi tullut tätä tilannetta, että ne sitten pakosta 90-luvun puolivälissä yhdistettiin.

Jouko Raita ja Peter Fryckman jatkavat molemmat kamppailuaan viranomaisia vastaan. Fryckmanin mielestä hän joutui väärin perustein maksamaan koko veron SYP:n osakkeiden potista, jonka hän oli hankkinut KOP:n rahoituksella. Verot mätkäistiin Fryckmanille, vaikka KOP Fryckmanilta kysymättä oli siirtänyt osakkeet edelleen sijoittaja Pentti Kourille.
Fryckman vei viime vuonna Suomen hallituksen tuella juttunsa Haagissa sijaitsevaan kansainväliseen välitystuomioistuimeen. Se ei ole varsinainen oikeusistuin, mutta sen mahdollinen päätös sitoisi niin valtiota kuin Fryckmaniakin.

Fryckman n 22:52:40-:
Peter Fryckman:
Mä uskon ja toivon, että sieltä saadaan rehellinen, rehellinen kompromissi tälle kaikelle . . .
MOT:
Haetteko te siis vahingonkorvauksia valtiolta?
Peter Fryckman:
Kyllä, kyllä.
MOT:
Millaista summaa?
Peter Fryckman:
Sitä ei ole vielä, vielä ratkaistu, mutta summa on kumminkin satoja miljoonia.

MOT:
Onks tää tontti ja tää talo ulosotossa tällä hetkellä?
Jouko Raita:
On. Se on ulosotossa, ja . . .
MOT:
Onko mahdollista, että te joudutte lähtemään?
Jouko Raita:
No, aika näyttää, mutta en mä ole sitä ajatellut, että mä täältä mihinkään lähden elävänä ainakaan.

MOT: Ulosotetut miljonäärit
TV1 maanantaina 28.5. klo 20
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa
Tv-uusinnat:
TV1 tiistaina 29.5. klo 5.55
TV1 keskiviikkona 30.5. klo 16.15