Hyppää pääsisältöön

Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

Mä olen aina ollut eristäytyjä. En ole tavannut paljoa ihmisiä ja yhtäkkiä tuntui, että tuntisin kaikki maailman ihmiset.― Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Hämeen-Anttila nousi valtavirran tietoisuuteen esikoisromaanillaan Suden vuosi vuonna 2003. Sitä ennen hän kuvailee eläneensä hiljaista ja rauhallista elämää näkymättömissä. Hämeen-Anttila teki uraa kääntäjänä, kirjoitti tietokirjallisuutta ja opetti Helsingin yliopistossa sanskritia ja Intian kulttuuria. Kansansuosio toi mukanaan myös haasteita.

“Se ei ole ollut mitenkään helppo asia. Mä olen aina ollut eristäytyjä. En ole tavannut paljoa ihmisiä ja yhtäkkiä tuntuu, että tuntisin kaikki maailman ihmiset”, hän naurahtaa.

Puolison, professori Jaakko Hämeen-Anttilan, mukaan julkisuus ei kuitenkaan työnny kaikkialle, vaan se näkyy lähinnä osana ammattia. Maan mainiot -sarjan dokumentissa kuullaan myös Hämeen-Anttiloiden tytärtä Mariaa, jonka mukaan heidän perheensä on hyvällä tavalla erilainen, mutta kuitenkin tavallinen.

Suden vuodesta tehtiin Olli Saarelan ohjaama elokuva vuonna 2007. Se oli kirjailijalle suuri kunnianosoitus.

“Kyllähän se rintaa röyhistyttää kummasti”, Hämeen-Anttila hymyilee.

Ääneen pääsee myös Hämeen-Anttilan lukijoita, jotka kuvailevat esikuvaansa suurin sanoin: “Äärimmäisen viehättävä ihmisenä ja hänen tyylinsä kirjoittaa menee vanhan ihmisen sydämeen”, kertoo eräs lukija. Toinen nostaa esille Hämeen-Anttilan teosten helppolukuisuutta ja aitoa tarinankerrontaa. Kirjakauppias kertoo Hämeen-Anttilan tavoittavan lukijoita taustoista tai sukupuolesta riippumatta.

Dokumentissa käydään myös läpi Virpi Hämeen-Anttilan lapsuutta ja nuoruutta sekä niihin kuuluvia paikkoja Espoon Tapiolassa. Hän kuvailee olleensa lapsena alakuloinen, passiivinen ja syrjäänvetäytyvä.

Pohjois-Tapiolan yhteiskoulussa muistellaan menneitä ystävän, Johanna Mannilan, kanssa. Suuri intohimo kirjallisuuteen on siivittänyt Hämeen-Anttilan lapsuutta ja se oli liimana ystävyyssuhteessakin.

Virpi Hämeen-Anttila ajautui tutkijaksi, koska hän halusi haalia kaiken tiedon kaikesta. Valtava tiedonjano on säilynyt hänen elämässään koko ajan.

“Rakastan tietoa ja tietämystä”, Hämeen-Anttila toteaa.

Tutkimuksen ja tietämyksen vastapainona toimivat kaunokirjailijana loihditut kuvitteelliset maailmat. Niitä on syntynyt jo pitkään kirja per vuosi.

Johanna Mannila ja Virpi Hämeen-Anttila keskustelevat koulumuistoistaan.
Koulutoveri Johanna Mannila (vas.) ja Virpi Hämeen-Anttila katselevat vanhoja koulukuviaan. Johanna Mannila ja Virpi Hämeen-Anttila keskustelevat koulumuistoistaan. Kuva: Yle Virpi Hämeen-Anttila,kirjallisuus
Keskustele
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.