Hyppää pääsisältöön

Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

Ei kai sitä oikein muuta voi tehdä, kuin mitä osaa.― Heli Nevakare Arkistovieraana vuonna 2018

Heli Nevakare aloitti työuransa Ylellä vuonna 1986 Kamoon – kielet poikki -ohjelmassa. Tätä ennen hän oli työskennellyt radiotoimittajana mm. Radio Jyväskylässä ja Radio Cityssa. TV 1:ssä esitetyn sarjan jälkeen toimittajalle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Tampereelle ja käynnistää uusi musiikkiohjelma: Rockstop.

Yleisradion televisio-ohjelma Rockstop. Toimittaja, ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja, juontaja Heli Nevakare ohjaamossa 1990.
Ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja Heli Nevakare pelleilevät ohjaamossa 1990. Yleisradion televisio-ohjelma Rockstop. Toimittaja, ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja, juontaja Heli Nevakare ohjaamossa 1990. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Heli Nevakare,Matti Grönberg,Rockstop,Yle Elävä arkisto

Nevakareen luotsaama Rockstop oli lopulta 1980-luvulla alkaneista pop-ohjelmista pitkäikäisin. Sarjaa lähetettiin viiden ja puolen vuoden ajan vuosina 1987–1992 yhteensä 76 jaksoa. Rockstop erottautui aikakauden muista musiikkiohjelmista ennen kaikkea keveydellään ja itseironiallaan. Katsojat eivät voineet koskaan tietää mitä ohjelmassa tapahtuu. Nevakare itse tasapainotteli ohjelmasarjan välijuonnoissaan eri alter egojen ja sketsihuumorin rajamailla.

Vitsaileva tyyli oli usein ohjelman työryhmän tietoinen valinta ja sillä yllätettiin paitsi tv-katsojat, myös haastatteluihin saalistetut muusikkoparat.

Do you know Cisse Häkkinen?

Do I know... What?

― Heli Nevakare uteli Stingin Hurriganes-tietoisuutta 1988

Sisäpiirin vitseistä kenties suurimmaksi ponnisti jo Rockstopin ensimmäisenä keväänä esitetty jakso mukamas maailmanmaineeseen nousseesta Ismo Selin Group -yhtyeestä. Silkka sisäpiirin pila herätti hämmennystä muun muassa Dingo-yhtyeen jäsenissä ja tv-yleisö närkästyi.

Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988.
Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988. Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988. Kuva: Ville Matilainen Rockstop,Yle Elävä arkisto,lehtileikkeet

Haastattelemistaan maailmantähdistä Nevakareen mieleen ovat jääneet etenkin Keith Richards, Phil Collins, Sting sekä Paul McCartney. Viimeksi mainittu joutui esittelemään itsensä ymmyrkäisenä tuijottavalle toimittajalle "noin 30 kertaa". KISS-yhtyeen basisti Gene Simmonsin kanssa laulaja taas päätyi mittailemaan kieliä.

KISS-yhtyeen Gene Simmons flirttailee Rockstopin juontaja Heli Nevakareelle.
Naamioita tai ei, KISS on KISS. KISS-yhtyeen Gene Simmons flirttailee Rockstopin juontaja Heli Nevakareelle. Kuva: Yle kuvanauha Kiss,Yle Elävä arkisto,Rockstop,elävä arkisto

Juontaja oli itsekin osaava muusikko ja toi tätä osaamistaan Rockstopiin eri cover-kappaleiden muodossa. Nevakare oli tehnyt tv-debyyttinsä Ylellä jo vuonna 1983, chanson-laulukilpailuissa Helsingissä.

Vive la Chanson -nimisessä ohjelmassa Nevakare esitti kappaleensa La chanson des vents. Laulajana hän esiintyi myös taiteilijanimellä Helen West.

Rockstopin jälkeen Nevakare ryhtyi työstämään lisää ohjelmia Yleisradiolle. Musiikkiohjelmien ja eri juontokeikkojen lisäksi hän oli vuosia mukana tekemässä Markus Kajon juontamaa Naurun paikka -sarjaa.

Nevakareen ura Yleisradiolla päättyi lopullisesti vuoden 2001 yt-neuvotteluiden myllerryksessä. Toimittaja jätti jälkeensä satoja musiikki- ja viihdeohjelmia sekä kilometreittäin materiaalinauhoja. Kaikki Rockstopit on julkaistu pysyvästi katsottaviksi Elävään arkistoon.

Heli Nevakareen ohjelmia touko-kesäkuussa Teeman Elävässä arkistossa

Elävän arkisto esittää touko- ja kesäkuussa kolme valikoitua ohjelmakokonaisuutta Heli Nevakareen uralta. Ohjelmat esitetään Yle Teemalla torstain myöhäisilloissa.

31.5. Sata salamaa: Kaija Koo (mukana Andy McCoy)

Sata salamaa -sarjan jakso on Heli Nevakareen oma suosikki. Vastakkain esitettyinä Suomen tuon hetken suosituin laulajatähti ja aina niin arvaamaton Hanoi-rokkari, joka ei kumartele televisiokameroiden saati vaimonsa edessä.

6.6. Rocktop: Piaf

Toukokuussa 1990 moni Rockstopin katsoja saattoi luulla valinneensa erehdyksessä väärän televisiokanavan. Ruutuihin jysähti Heli Nevakareen käsikirjoittama ja ohjaama videoteatteri ranskalaisen chanson-laulaja Édith Piafin (1915–1963) elämästä. Nevakare myös näytteli videoteatterin nimiosan itse.

14.6. Rockstop - koostejakso

Koostejakso koko Rockstopin tv-taipaleen ajalta. Jaksossa esitetään sarjaan parhaita paloja, pahoja mokia, hyvää ja erittäin kummallista musiikkia, melkoista musiikkivideosilppua, sketsejä, kyyneliä ja videonauhaa.

Toimittaja ja juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.
Heli Nevakare vuonna 1990 kuvattuna. Toimittaja ja juontaja Heli Nevakare vuonna 1990. Kuva: Yle/Kalevi Laine Heli Nevakare,Yle Elävä arkisto,Rockstop

Lue lisää:

Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.

Rockstopin ensimmäinen vuosi

Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Lue lisää:

Irwin Goodman Yle TV 2:n studiolla 1988.

Rockstopin toinen vuosi

Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

Lue lisää:

Heli Nevakare (oik.) Markku Hyvärinen (vas.) ja Eero sekä Viivi Eräpuu.

Rockstopin kolmas vuosi

Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

Lue lisää:

Rockstop-ohjelman ohjaaja Matti Grönberg ja Heli Nevakare ohjaamossa.

Rockstopin neljäs vuosi

Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

Lue lisää:

Rockstopin Heli Nevakare ja ohjaaja Matti Grönberg.

Rockstopin viides vuosi

Rock- ja pop-maailman ajankohtaisohjelma Rockstopin viides vuosi nähtiin televisiossa syksystä 1991 kevääseen 1992 saakka. Yksitoista jaksoa sisältäneellä kaudella 1980-luvun glamourin ja hiusspraylla kuorrutetujen tukkapehkojen tilalle oli tullut maallisempaa ilmaisua ja tyyliä. Erikoisohjelmia omistettiin muun muassa ajankohtaiselle Guns N' Rosesille, mystiselle The Doorsille ja suomalaiselle Hurriganesille. Juontajana toimi tuttuun tapaan Heli Nevakare.

Lue lisää:

Rockstopin lavasteet studiossa.

Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.