Hyppää pääsisältöön

Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

Ei kai sitä oikein muuta voi tehdä, kuin mitä osaa.― Heli Nevakare Arkistovieraana vuonna 2018

Heli Nevakare aloitti työuransa Ylellä vuonna 1986 Kamoon – kielet poikki -ohjelmassa. Tätä ennen hän oli työskennellyt radiotoimittajana mm. Radio Jyväskylässä ja Radio Cityssa. TV 1:ssä esitetyn sarjan jälkeen toimittajalle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Tampereelle ja käynnistää uusi musiikkiohjelma: Rockstop.

Yleisradion televisio-ohjelma Rockstop. Toimittaja, ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja, juontaja Heli Nevakare ohjaamossa 1990.
Ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja Heli Nevakare pelleilevät ohjaamossa 1990. Yleisradion televisio-ohjelma Rockstop. Toimittaja, ohjaaja Matti Grönberg ja toimittaja, juontaja Heli Nevakare ohjaamossa 1990. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Heli Nevakare,Matti Grönberg,Rockstop,Yle Elävä arkisto

Nevakareen luotsaama Rockstop oli lopulta 1980-luvulla alkaneista pop-ohjelmista pitkäikäisin. Sarjaa lähetettiin viiden ja puolen vuoden ajan vuosina 1987–1992 yhteensä 76 jaksoa. Rockstop erottautui aikakauden muista musiikkiohjelmista ennen kaikkea keveydellään ja itseironiallaan. Katsojat eivät voineet koskaan tietää mitä ohjelmassa tapahtuu. Nevakare itse tasapainotteli ohjelmasarjan välijuonnoissaan eri alter egojen ja sketsihuumorin rajamailla.

Vitsaileva tyyli oli usein ohjelman työryhmän tietoinen valinta ja sillä yllätettiin paitsi tv-katsojat, myös haastatteluihin saalistetut muusikkoparat.

Do you know Cisse Häkkinen?

Do I know... What?

― Heli Nevakare uteli Stingin Hurriganes-tietoisuutta 1988

Sisäpiirin vitseistä kenties suurimmaksi ponnisti jo Rockstopin ensimmäisenä keväänä esitetty jakso mukamas maailmanmaineeseen nousseesta Ismo Selin Group -yhtyeestä. Silkka sisäpiirin pila herätti hämmennystä muun muassa Dingo-yhtyeen jäsenissä ja tv-yleisö närkästyi.

Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988.
Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988. Katso-lehden katsojapalaute maaliskuussa 1988. Kuva: Ville Matilainen Rockstop,Yle Elävä arkisto,lehtileikkeet

Haastattelemistaan maailmantähdistä Nevakareen mieleen ovat jääneet etenkin Keith Richards, Phil Collins, Sting sekä Paul McCartney. Viimeksi mainittu joutui esittelemään itsensä ymmyrkäisenä tuijottavalle toimittajalle "noin 30 kertaa". KISS-yhtyeen basisti Gene Simmonsin kanssa laulaja taas päätyi mittailemaan kieliä.

KISS-yhtyeen Gene Simmons flirttailee Rockstopin juontaja Heli Nevakareelle.
Naamioita tai ei, KISS on KISS. KISS-yhtyeen Gene Simmons flirttailee Rockstopin juontaja Heli Nevakareelle. Kuva: Yle kuvanauha Kiss,Yle Elävä arkisto,Rockstop,elävä arkisto

Juontaja oli itsekin osaava muusikko ja toi tätä osaamistaan Rockstopiin eri cover-kappaleiden muodossa. Nevakare oli tehnyt tv-debyyttinsä Ylellä jo vuonna 1983, chanson-laulukilpailuissa Helsingissä.

Vive la Chanson -nimisessä ohjelmassa Nevakare esitti kappaleensa La chanson des vents. Laulajana hän esiintyi myös taiteilijanimellä Helen West.

Rockstopin jälkeen Nevakare ryhtyi työstämään lisää ohjelmia Yleisradiolle. Musiikkiohjelmien ja eri juontokeikkojen lisäksi hän oli vuosia mukana tekemässä Markus Kajon juontamaa Naurun paikka -sarjaa.

Nevakareen ura Yleisradiolla päättyi lopullisesti vuoden 2001 yt-neuvotteluiden myllerryksessä. Toimittaja jätti jälkeensä satoja musiikki- ja viihdeohjelmia sekä kilometreittäin materiaalinauhoja. Kaikki Rockstopit on julkaistu pysyvästi katsottaviksi Elävään arkistoon.

Toimittaja ja juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.
Heli Nevakare vuonna 1990 kuvattuna. Toimittaja ja juontaja Heli Nevakare vuonna 1990. Kuva: Yle/Kalevi Laine Heli Nevakare,Yle Elävä arkisto,Rockstop

Lue lisää:

Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.

Rockstopin ensimmäinen vuosi

Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Lue lisää:

Irwin Goodman Yle TV 2:n studiolla 1988.

Rockstopin toinen vuosi

Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

Lue lisää:

Heli Nevakare (oik.) Markku Hyvärinen (vas.) ja Eero sekä Viivi Eräpuu.

Rockstopin kolmas vuosi

Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä.

Lue lisää:

Rockstop-ohjelman ohjaaja Matti Grönberg ja Heli Nevakare ohjaamossa.

Rockstopin neljäs vuosi

Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

Lue lisää:

Rockstopin Heli Nevakare ja ohjaaja Matti Grönberg.

Rockstopin viides vuosi

Rock- ja pop-maailman ajankohtaisohjelma Rockstopin viides vuosi nähtiin televisiossa syksystä 1991 kevääseen 1992 saakka. Yksitoista jaksoa sisältäneellä kaudella 1980-luvun glamourin ja hiusspraylla kuorrutetujen tukkapehkojen tilalle oli tullut maallisempaa ilmaisua ja tyyliä. Erikoisohjelmia omistettiin muun muassa ajankohtaiselle Guns N' Rosesille, mystiselle The Doorsille ja suomalaiselle Hurriganesille. Juontajana toimi tuttuun tapaan Heli Nevakare.

Lue lisää:

Rockstopin lavasteet studiossa.

Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

Kommentit
  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.