Hyppää pääsisältöön

Miehetkö muka eivät lue!

Robert M. Pirsigs bok "Zen och konsten att sköta en motorcykel"
Robert M. Pirsigs bok "Zen och konsten att sköta en motorcykel" Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press kirjat,Robert M. Pirsig,kirjailijat

Syyllistyin viime viikolla törkeään yleistykseen. Väitin artikkelini otsikossa, etteivät miehet lue kirjoja. Onneksi kysyin samassa yhteydessä Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän miehiltä, minkä kirjan he ovat viimeksi lukeneet. Yli kahdensadan kommentin voimalla sain kuulla, että miehet lukevat, ja monet paljon.

Totuus on, että kirjallisuusala naisistuu ja esimerkiksi kirjastojen asiakkaiden enemmistö on naisia, mutta tietenkin myös miehistä löytyy edelleen aktiivisia lukijoita. Olisi korrektimpaa pohtia, mikä estää ylipäätään kansalaisia lukemasta. Useimmat syyt eivät liity sukupuoleen.

Suurin osa tuntemistani lukutoukista on nimenomaan miehiä!

Muutamassa kommentissa väitettiin kiivaasti vastaan ja eräissä oltiin jopa loukkaantuneita. Pyydän vilpittömästi anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.

Vaikka valtaosa vastauksista sisälsi tiedon viimeksi luetusta kirjasta (loistavia lukuvinkkejä), oli seassa myös pohdiskelua siitä, miksi kirjoihin on nykyään vaikea keskittyä, tai miksi aika ei tunnu enää riittävän lukuharrastukseen.

Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi naiset eivät lue!

Kilpailu ihmisten ajankäytöstä on kovaa. Sen takia on jopa epäilty, että kirjojen lukeminen loppuu kokonaan nopeamman ja helpommin saavutettavan viihteen myötä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, eikä tule käymään. Lukeminen vaikuttaa lukijaan erityisellä tavalla, eivätkä lukutoukat luovu rakkaasta harrastuksestaan. Lukeminen irroittaa arkimaailman huolista, alentaa stressiä ja auttaa rentoutumaan.

sormet ipadin näytöllä, kissa telineenä
sormet ipadin näytöllä, kissa telineenä Kuva: Veronica Belmont/Flickr teline

Paperille painettu kirja tosin saattaa monen kädessä vaihtua lukulaitteeseen. Kiireinen saattaa kuunnella kirjan ääneen luettuna. Sellainenkin ihminen, joka ei saa kiireiltään luettua yhtään kirjaa, voi kasvattaa ymmärrystään lukemalla artikkeleita lehdistä, päätteeltä tai älypuhelimesta.

Tässä kokee vastaavansa suomalaisen perusäijän puolesta, jollaisen kanssa minulla ei ole juuri mitään yhteistä. Oikeasti sellainen on katoavaa kansanperinnettä, ja joutaa mennä. Sellainen ärripurri pierupussi oli ehkä hyvä tekemään yksin metsätöitä ja kuokkimaan suota, mutta nykyään tarvitaan sivistystä ja sosiaalisia taitoja.

Allekirjoitan Esan kommentin viimeisen lauseen, mutta valitettavasti kirjasivistystä ylenkatsova “ärripurri pierupussi” ei ole täysin fiktiota. Kansa on tässäkin asiassa kahtiajakautunut. Enkä siis väitä, että suon kuokkiminen tai metsätyöt vieraannuttaisivat kirjallisuudesta, vaan että suhtautuminen itsensä sivistämisen tärkeyteen vaihtelee niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Helsingfors maj 2018.
Helsingfors maj 2018. Kuva: Lehtikuva kesä,lukeminen,puistot,lämpö

En olisi nuorisosta kovin huolestunut. Harrastukset ja ajankäyttö muuttuvat iän karttuessa, maku ja identiteetti kehittyy. Moni alkaa elämän vakiintuessa samaistua lukevaan kansanosaan. Ehkä malli siihen tulee kotoa?

Ilahduin kun luin, että vaikka jotkut miehet eivät ehdi tai jaksa lukea itsekseen, he lukevat silti lapsilleen ääneen joka ilta. Se on tärkeää, todistavat monet tutkimuksetkin. Lukevat vanhemmat toimivat myös roolimalleina jälkikasvuilleen, joten siihen omaan lukemiseenkin kannattaa panostaa.

Pojke ligger på äng med en hög böcker
Pojke ligger på äng med en hög böcker Kuva: All Over Press lapset (ikäryhmät),vuosiloma,kesäloma,kirjat,lukeminen

Isänpäivän ja joulun lähestyessä mainokset tarjoavat miehille lukemistoksi dekkareita, elämänkertoja ja tietokirjoja. Sodan, urheilun ja politiikan oletetaan kiinnostavan mieslukijoita. Tiedon ja jännityksen jano tuntuu myös facebook-vastausten perusteella olevan miehillä kova, mutta onneksi he lukevat kaikenlaista kirjallisuutta. Sydäntäni lämmitti erityisesti, että jonkin verran myös naisten kirjoittamaa. Mutta unohdetaan jo lokerointi sukupuolen perusteella ja keskitytään hyvään sisältöön!

Aristoteleen kantapää kysyi Suomen kielen lautakunnan sihteeriltä Sari Maamieheltä, tarvitaanko Suomessa kielipoliisia. Kuka määrää, miten suomen kieltä saa käyttää? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.