Hyppää pääsisältöön

Muistatko vielä Patakakkosen tai Makupalat? Äänestä ruokaohjelmia Elävään arkistoon

Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja
Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja Kuva: Yle Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Arto Rastas,Sirkka Gustafsson

Äänestys on päättynyt. Eniten ääniä saivat Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988) ja Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003). Ohjelmat tulevat katsottavaksi Elävään arkistoon ja Areenaan elokuussa.

Äänestä kahta suosikkiasi

Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003)
43% (834 ääntä)
Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988)
33% (644 ääntä)
Hyvää pataa (jaksot vuodelta 1993)
11% (217 ääntä)
Kotikokit (jaksot vuodelta 2008)
6% (110 ääntä)
Suolaa ja pippuria (jaksot vuosilta 2005-2007)
5% (89 ääntä)
Kaiken maailman makuja (vuodelta 1995)
3% (53 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1947

Äänestys oli auki 22.5.-29.5.2018. Voit tutustua äänestyksessä mukana olleisiin ohjelmiin alla olevista esittelyistä.

Patakakkonen

Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen.
Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen. Kuva: Antero Tenhunen Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Sirkka Gustafsson

Patakakkosen vuoden 1988 jaksoissa Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson kokkaavat muun muassa karjalanpiirakoita, lihahyytelöä, häränhäntäkeittoa, sultsinoita, srilankalaista lihacurrya, kaalikääryleitä ja savusiikaa. Jaksoja on parisenkymmentä.

Elävään arkistoon on julkaistu jo monia Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon luotsaamien ruokaohjelmien jaksoja, kuten Asia on pihvi ja Patakakkonen. 1980-luvulla Kolmosen kokkipariksi tuli Sirkka Gustafsson.

Hyvää pataa

Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993)
Hyvää pataa -ohjelmassa nähtiin myös monia vieraita, lappeenrantalaisen Kauko Keräsen kanssa valmistettiin gluteenittomia ruokia Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993) Kuva: Yle Jaakko Kolmonen

Vuonna 1993 käyntiin pyörähtänyt Hyvää pataa oli suoraa jatkumoa Patakakkoselle. Kokkeina nähdään tutut Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson. Monissa jaksoissa vieraillaan myös ympäri Suomea ja esitellään monia perinteikkäitä ruokia kuten sienikukkosia, luusoppaa, vispipuuroa, ruisleipää, puolarieskaa, lakkapiirakkaa ja monia muita herkkuja.

Vuonna 1993 ohjelmaa tehtiin yli kolmenkymmenen jakson verran. Yhdessä jaksoista juhlistetaan Jaakko Kolmosen 600:tta ruokaohjelmaa. Ohjelmaa tehtiin vuoden 1994 loppuun asti.

Kaiken maailman makuja

Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja
Srilankalainen vieras Bridget Nyström ja toimittaja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Kuva: Ari-Pekka Keränen Johan von Bonsdorff

Viisiosainen sarja Kaiken maailman makuja vuodelta 1995 tutustuttaa katsojat nimensä mukaisesti eksoottisiin ruokiin. Toimittaja Johan von Bonsdorff kokkaa vaihtuvan vieraan kanssa chileläistä, srilankalaista, libanonilaista, vietnamilaista ja gambialaista ruokaa.

Juhlamakupalat

Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa
Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kuva: Juha Korhonen Makupalat,Janne Pekkala,Timo Nykyri

Juhlamakupalat-jaksoissa vuodelta 2003 Janne Pekkala ja Timo Nykyri valmistavat Oulun ulkomuseoalueella Turkansaaressa Ylikärpän talon pirtissä juhlaruokaa hauskasti ja helposti. Vuoden lopun juhlia silmällä pitäen kokataan muun muassa lampaanfilettä, poronkäristystä, jouluruokia ja leivonnaisia sekä gulassikeittoa.

Kansansuosioon noussutta Makupalat-ohjelmaa tehtiin yli 300 jaksoa vuosina 1997–2005 mukaan lukien Juhlamakupalat vuosina 2003 ja 2004. Makupalojen jaksoja on julkaistu muutamia jo katsottavaksi Areenaan ja Elävään arkistoon.

Suolaa ja pippuria

Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria
Koululaiset Anna Lähteenmäki ja Janina Tynkky kokkaavat Jaakko Kolmosen opastuksella ohjelmassa Suolaa ja pippuria Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria Kuva: Harri Hintikka Jaakko Kolmonen

Suolaa ja pippuria -ohjelmassa lapset näyttävät, miten helppoa on valmistaa ruokaa ihan itse. Keittiössä syntyy muun muassa tuttuja kotiruokia kuten jauhelihakastiketta ja liha-makaronilaatikkoa, sekä kasvispastaa, ahvenfileitä, kuhakeittoa, perunarieskoja ja tietenkin aamupuuroa.

Jokaisessa jaksossa on vieraana kaksi lasta ja heitä opastamassa kokki Jaakko Kolmonen. Ohjelmaa esitettiin yhteensä 31 osaa vuosina 2005-2007. Ohjelman kotisivut ovat yhä nähtävillä osoitteessa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suolaajapippuria.

Kotikokit

Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008)
Kokki Arto Rastas Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008) Kuva: Merja Hannikainen Arto Rastas,kokit,ruokaohjelma

Kotikokit-ohjelmassa iloinen kokki Arto Rastas valmistaa ruokaa studiovieraiden kanssa. Lopuksi katetaan pöytä koreaksi ja syödään yhdessä. Vieraina nähdään perheitä ja kaveriporukoita, joilla on ruuanlaittoon liittyviä toiveita. Ruokia loihditaan mitä moninaisimpiin tarpeisiin, on juhlavampaa menua kuten porocarpacciota, hirvipataa ja appelsiini-kalkkunaa sekä arkisia ja nopeita ruokia, opiskelijaporukalle kokataan muun muassa nuudeleita, kasviksia ja munakoiso-porsaanlihakääryleitä.

Kotikokit sarjaa tehtiin yhteensä 36 jaksoa vuosina 2008–2010. Ensimmäinen tuotankausi vuodelta 2008 sisältää 16 jaksoa.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.