Hyppää pääsisältöön

Muistatko vielä Patakakkosen tai Makupalat? Äänestä ruokaohjelmia Elävään arkistoon

Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja
Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja Kuva: Yle Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Arto Rastas,Sirkka Gustafsson

Äänestys on päättynyt. Eniten ääniä saivat Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988) ja Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003). Ohjelmat tulevat katsottavaksi Elävään arkistoon ja Areenaan elokuussa.

Äänestä kahta suosikkiasi

Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003)
43% (834 ääntä)
Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988)
33% (644 ääntä)
Hyvää pataa (jaksot vuodelta 1993)
11% (217 ääntä)
Kotikokit (jaksot vuodelta 2008)
6% (110 ääntä)
Suolaa ja pippuria (jaksot vuosilta 2005-2007)
5% (89 ääntä)
Kaiken maailman makuja (vuodelta 1995)
3% (53 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1947

Äänestys oli auki 22.5.-29.5.2018. Voit tutustua äänestyksessä mukana olleisiin ohjelmiin alla olevista esittelyistä.

Patakakkonen

Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen.
Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen. Kuva: Antero Tenhunen Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Sirkka Gustafsson

Patakakkosen vuoden 1988 jaksoissa Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson kokkaavat muun muassa karjalanpiirakoita, lihahyytelöä, häränhäntäkeittoa, sultsinoita, srilankalaista lihacurrya, kaalikääryleitä ja savusiikaa. Jaksoja on parisenkymmentä.

Elävään arkistoon on julkaistu jo monia Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon luotsaamien ruokaohjelmien jaksoja, kuten Asia on pihvi ja Patakakkonen. 1980-luvulla Kolmosen kokkipariksi tuli Sirkka Gustafsson.

Hyvää pataa

Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993)
Hyvää pataa -ohjelmassa nähtiin myös monia vieraita, lappeenrantalaisen Kauko Keräsen kanssa valmistettiin gluteenittomia ruokia Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993) Kuva: Yle Jaakko Kolmonen

Vuonna 1993 käyntiin pyörähtänyt Hyvää pataa oli suoraa jatkumoa Patakakkoselle. Kokkeina nähdään tutut Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson. Monissa jaksoissa vieraillaan myös ympäri Suomea ja esitellään monia perinteikkäitä ruokia kuten sienikukkosia, luusoppaa, vispipuuroa, ruisleipää, puolarieskaa, lakkapiirakkaa ja monia muita herkkuja.

Vuonna 1993 ohjelmaa tehtiin yli kolmenkymmenen jakson verran. Yhdessä jaksoista juhlistetaan Jaakko Kolmosen 600:tta ruokaohjelmaa. Ohjelmaa tehtiin vuoden 1994 loppuun asti.

Kaiken maailman makuja

Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja
Srilankalainen vieras Bridget Nyström ja toimittaja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Kuva: Ari-Pekka Keränen Johan von Bonsdorff

Viisiosainen sarja Kaiken maailman makuja vuodelta 1995 tutustuttaa katsojat nimensä mukaisesti eksoottisiin ruokiin. Toimittaja Johan von Bonsdorff kokkaa vaihtuvan vieraan kanssa chileläistä, srilankalaista, libanonilaista, vietnamilaista ja gambialaista ruokaa.

Juhlamakupalat

Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa
Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kuva: Juha Korhonen Makupalat,Janne Pekkala,Timo Nykyri

Juhlamakupalat-jaksoissa vuodelta 2003 Janne Pekkala ja Timo Nykyri valmistavat Oulun ulkomuseoalueella Turkansaaressa Ylikärpän talon pirtissä juhlaruokaa hauskasti ja helposti. Vuoden lopun juhlia silmällä pitäen kokataan muun muassa lampaanfilettä, poronkäristystä, jouluruokia ja leivonnaisia sekä gulassikeittoa.

Kansansuosioon noussutta Makupalat-ohjelmaa tehtiin yli 300 jaksoa vuosina 1997–2005 mukaan lukien Juhlamakupalat vuosina 2003 ja 2004. Makupalojen jaksoja on julkaistu muutamia jo katsottavaksi Areenaan ja Elävään arkistoon.

Suolaa ja pippuria

Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria
Koululaiset Anna Lähteenmäki ja Janina Tynkky kokkaavat Jaakko Kolmosen opastuksella ohjelmassa Suolaa ja pippuria Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria Kuva: Harri Hintikka Jaakko Kolmonen

Suolaa ja pippuria -ohjelmassa lapset näyttävät, miten helppoa on valmistaa ruokaa ihan itse. Keittiössä syntyy muun muassa tuttuja kotiruokia kuten jauhelihakastiketta ja liha-makaronilaatikkoa, sekä kasvispastaa, ahvenfileitä, kuhakeittoa, perunarieskoja ja tietenkin aamupuuroa.

Jokaisessa jaksossa on vieraana kaksi lasta ja heitä opastamassa kokki Jaakko Kolmonen. Ohjelmaa esitettiin yhteensä 31 osaa vuosina 2005-2007. Ohjelman kotisivut ovat yhä nähtävillä osoitteessa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suolaajapippuria.

Kotikokit

Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008)
Kokki Arto Rastas Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008) Kuva: Merja Hannikainen Arto Rastas,kokit,ruokaohjelma

Kotikokit-ohjelmassa iloinen kokki Arto Rastas valmistaa ruokaa studiovieraiden kanssa. Lopuksi katetaan pöytä koreaksi ja syödään yhdessä. Vieraina nähdään perheitä ja kaveriporukoita, joilla on ruuanlaittoon liittyviä toiveita. Ruokia loihditaan mitä moninaisimpiin tarpeisiin, on juhlavampaa menua kuten porocarpacciota, hirvipataa ja appelsiini-kalkkunaa sekä arkisia ja nopeita ruokia, opiskelijaporukalle kokataan muun muassa nuudeleita, kasviksia ja munakoiso-porsaanlihakääryleitä.

Kotikokit sarjaa tehtiin yhteensä 36 jaksoa vuosina 2008–2010. Ensimmäinen tuotankausi vuodelta 2008 sisältää 16 jaksoa.

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.