Hyppää pääsisältöön

Muistatko vielä Patakakkosen tai Makupalat? Äänestä ruokaohjelmia Elävään arkistoon

Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja
Kollaasi ohjelmakuvista Patakakkonen, Suolaa ja pippuria, Hyvää pataa, Kotikokit, Kaiken maailman makuja Kuva: Yle Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Arto Rastas,Sirkka Gustafsson

Äänestys on päättynyt. Eniten ääniä saivat Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988) ja Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003). Ohjelmat on julkaistu katsottavaksi Elävään arkistoon ja Areenaan.

Äänestä kahta suosikkiasi

Makupalat (Juhlamakupalat-jaksot vuodelta 2003)
43% (834 ääntä)
Patakakkonen (jaksot vuodelta 1988)
33% (644 ääntä)
Hyvää pataa (jaksot vuodelta 1993)
11% (217 ääntä)
Kotikokit (jaksot vuodelta 2008)
6% (110 ääntä)
Suolaa ja pippuria (jaksot vuosilta 2005-2007)
5% (89 ääntä)
Kaiken maailman makuja (vuodelta 1995)
3% (53 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1947

Äänestys oli auki 22.5.-29.5.2018 ja voittaneet ohjelmat julkaistiin elokuusta alkaen katsottavaksi pysyvästi. Voit tutustua äänestyksessä mukana olleisiin ohjelmiin alla olevista esittelyistä ja katsoa voittaneita ohjelmia Areenassa: Juhlamakupalat ja Patakakkonen

Patakakkonen

Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen.
Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen Patakakkonen-ohjelman juontajat Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen. Kuva: Antero Tenhunen Patakakkonen,Jaakko Kolmonen,Sirkka Gustafsson

Patakakkosen vuoden 1988 jaksoissa Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson kokkaavat muun muassa karjalanpiirakoita, lihahyytelöä, häränhäntäkeittoa, sultsinoita, srilankalaista lihacurrya, kaalikääryleitä ja savusiikaa. Jaksoja on parisenkymmentä.

Elävään arkistoon on julkaistu jo monia Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon luotsaamien ruokaohjelmien jaksoja, kuten Asia on pihvi ja Patakakkonen. 1980-luvulla Kolmosen kokkipariksi tuli Sirkka Gustafsson.

Hyvää pataa

Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993)
Hyvää pataa -ohjelmassa nähtiin myös monia vieraita, lappeenrantalaisen Kauko Keräsen kanssa valmistettiin gluteenittomia ruokia Jaakko Kolmonen ja Kauko Keränen ohjelmassa Hyvää pataa (1993) Kuva: Yle Jaakko Kolmonen

Vuonna 1993 käyntiin pyörähtänyt Hyvää pataa oli suoraa jatkumoa Patakakkoselle. Kokkeina nähdään tutut Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson. Monissa jaksoissa vieraillaan myös ympäri Suomea ja esitellään monia perinteikkäitä ruokia kuten sienikukkosia, luusoppaa, vispipuuroa, ruisleipää, puolarieskaa, lakkapiirakkaa ja monia muita herkkuja.

Vuonna 1993 ohjelmaa tehtiin yli kolmenkymmenen jakson verran. Yhdessä jaksoista juhlistetaan Jaakko Kolmosen 600:tta ruokaohjelmaa. Ohjelmaa tehtiin vuoden 1994 loppuun asti.

Kaiken maailman makuja

Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja
Srilankalainen vieras Bridget Nyström ja toimittaja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Bridget Nyström ja Johan von Bonsdorff ohjelmassa Kaiken maailman makuja Kuva: Ari-Pekka Keränen Johan von Bonsdorff

Viisiosainen sarja Kaiken maailman makuja vuodelta 1995 tutustuttaa katsojat nimensä mukaisesti eksoottisiin ruokiin. Toimittaja Johan von Bonsdorff kokkaa vaihtuvan vieraan kanssa chileläistä, srilankalaista, libanonilaista, vietnamilaista ja gambialaista ruokaa.

Juhlamakupalat

Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa
Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kokit Janne Pekkala ja Timo Nykyri Juhlamakupaloissa Kuva: Juha Korhonen Makupalat,Janne Pekkala,Timo Nykyri

Juhlamakupalat-jaksoissa vuodelta 2003 Janne Pekkala ja Timo Nykyri valmistavat Oulun ulkomuseoalueella Turkansaaressa Ylikärpän talon pirtissä juhlaruokaa hauskasti ja helposti. Vuoden lopun juhlia silmällä pitäen kokataan muun muassa lampaanfilettä, poronkäristystä, jouluruokia ja leivonnaisia sekä gulassikeittoa.

Kansansuosioon noussutta Makupalat-ohjelmaa tehtiin yli 300 jaksoa vuosina 1997–2005 mukaan lukien Juhlamakupalat vuosina 2003 ja 2004. Makupalojen jaksoja on julkaistu muutamia jo katsottavaksi Areenaan ja Elävään arkistoon.

Suolaa ja pippuria

Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria
Koululaiset Anna Lähteenmäki ja Janina Tynkky kokkaavat Jaakko Kolmosen opastuksella ohjelmassa Suolaa ja pippuria Anna Lähteenmäki, Jaakko Kolmonen, Janina Tynkky ohjelmassa Suolaa ja pippuria Kuva: Harri Hintikka Jaakko Kolmonen

Suolaa ja pippuria -ohjelmassa lapset näyttävät, miten helppoa on valmistaa ruokaa ihan itse. Keittiössä syntyy muun muassa tuttuja kotiruokia kuten jauhelihakastiketta ja liha-makaronilaatikkoa, sekä kasvispastaa, ahvenfileitä, kuhakeittoa, perunarieskoja ja tietenkin aamupuuroa.

Jokaisessa jaksossa on vieraana kaksi lasta ja heitä opastamassa kokki Jaakko Kolmonen. Ohjelmaa esitettiin yhteensä 31 osaa vuosina 2005-2007. Ohjelman kotisivut ovat yhä nähtävillä osoitteessa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suolaajapippuria.

Kotikokit

Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008)
Kokki Arto Rastas Arto Rastas ohjelmassa Kotikokit (2008) Kuva: Merja Hannikainen Arto Rastas,kokit,ruokaohjelma

Kotikokit-ohjelmassa iloinen kokki Arto Rastas valmistaa ruokaa studiovieraiden kanssa. Lopuksi katetaan pöytä koreaksi ja syödään yhdessä. Vieraina nähdään perheitä ja kaveriporukoita, joilla on ruuanlaittoon liittyviä toiveita. Ruokia loihditaan mitä moninaisimpiin tarpeisiin, on juhlavampaa menua kuten porocarpacciota, hirvipataa ja appelsiini-kalkkunaa sekä arkisia ja nopeita ruokia, opiskelijaporukalle kokataan muun muassa nuudeleita, kasviksia ja munakoiso-porsaanlihakääryleitä.

Kotikokit sarjaa tehtiin yhteensä 36 jaksoa vuosina 2008–2010. Ensimmäinen tuotankausi vuodelta 2008 sisältää 16 jaksoa.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.