Hyppää pääsisältöön

Univaikeuksia, ärtyneisyyttä, muistin pätkimistä - moni uupunut sulkee silmänsä tilanteeltaan

Psykologi Sanna Ranta, kasvokuva ja teksti "Kolumni - ajatuksia uteliaille
Psykologi Sanna Ranta, kasvokuva ja teksti "Kolumni - ajatuksia uteliaille Kuva: YLE / Saara Paasikivi kolumnistit

Väsyttääkö arki? Vievätkö vaatimukset ja odotukset kaikki mehut? Tilanne on tuttu myös psykoterapeutti Sanna Rannalle, joka kirjoittaa vastaanotollaan kohtaamiensa ihmisten uupumuksesta. Uupumisesta parantuminen voi alkaa vasta, kun uupumuksen tunnustaa itselleen.

Vastaanotolleni tulee viikoittain työikäisiä ihmisiä, jotka pinnistelevät, ovat jo kauan pinnistelleet, uupumuksen rajalla vailla uskallusta pysähtyä. Monet heistä pyristelevät odotusten ristipaineissa, eivätkä ymmärrä, miksi voivat huonosti. He saattavat aavistaa, että voimat ovat loppumassa, mutta eivät uskalla myöntää sitä itselleen. Mitä sitten tapahtuisi?

Onko uupuminen heikkoutta? En halua olla heikko, sehän olisi sama kuin että kaatuu.

Moni kertoo arjen syövän voimat niin, että töistä kotiin mennessä haluaa vain kaatua sohvalle katsomaan Netflixiä, vaikka tietää, että esimerkiksi ulkoilu tekisi hyvää. Seuraavaksi moni syyllistää itseään siitä, että haluaa vain maata sohvalla.

Hyvät ihmiset menevät ulos ja jaksavat olla iloisia. Huonot ihmiset makaavat sohvalla ja ovat saamattomia, laiskoja.

Vaadimme itseltämme aina vain lisää, enemmän ja paremmin.

Itselleen kiukuttelun jälkeen he palaavat lohtujäätelön kanssa takaisin sohvalle ja majoittuvat siihen loppuillaksi.

Millaiset ihmiset näin tekevät? Laiskat? Saamattomat? Rikkinäiset? Uupuneet? Eikö minusta ole mihinkään?

Kuulostaako tutulta?

Vaadimme itseltämme aina vain lisää, enemmän ja paremmin. Emme piittaa varoitusmerkeistä, joita kehomme ja mielemme meille antavat: univaikeudet, päänsärky, alakulo, negatiivisten ajatusten lisääntyminen, jatkuva stressin tunne, ärsyyntyminen.

Uupuminen on salakavala kumppani. Se tulee hiljalleen, asettuu vierelle ja naamioituu näkymättömäksi. Kuitenkin se kulkee koko ajan mukana ja verottaa vääjäämättä voimavarojamme

Kuulen puhetta tulospaineista, myyntiodotuksista ja sparraavasta esimiehestä.

Nyt vain jostain syystä tökkii, ei kulje.

On huolia, stressiä, paljon muistettavaa, velvoitteita ja odotuksia, multitaskaamista, ajanpuutetta, kiirettä. Sukkulointia perheen, työn, vapaa-ajan ja kaiken muun välillä.

Uupuneen ajatuksenvirta voi olla vaikka tällainen:

Onhan tässä ollut kaikenlaista. Kissalla oli eläinlääkärireissuja, huoltahan ne toivat. Ja maksoivatkin mukavasti. Niin ja anoppi sairasteli, mikä lie ollut, mutta kovasti kivuissaan ainakin. Pitääkin muistaa mennä sinne vanhempainkokoukseen, lupasin silloin keväällä alkaa rahastonhoitajaksi, kun entinen lähti kävelemään. Milloinkas se lasten liikuntakerho alkoikaan, nehän tarvitsevat sinne uudet vaatteet, entiset jääneet pieniksi. Se työjuttu pitää tehdä loppuun ja esitellä ylihuomenna johtoryhmälle, miten ne saisi vakuuttumaan ja huomaamaan, miten kovaa duunia olen tehnyt? Kun on ne firman juhlatkin tulossa palkinnonjakoineen ja kunniakirjoineen. Etten ihan sivuun jäisi, hiljaisena työmyyränä vain taustalle hymyilemään.

Kuulen tarinoita siitä, miten ihminen muistaa itseään aliarvioidun lapsena ja nuorena.

Olen päässyt tutustumaan uupumiseen useista näkökulmista; sekä sen itse aikoinaan kohdanneena että nyt asiakkaitteni kautta. Olen huomannut, että me ihmiset ajamme itsemme piippuun moninaisista syistä.

Kuulen puhetta tulospaineista, myyntiodotuksista ja sparraavasta esimiehestä. ”Hyvin sä painat, jatka samaan malliin!” Palaute on samalla sekä positiivista, että velvoittavaa.

Yksi tavoittelee äitinsä hyväksyntää, jota vaille jäi lapsuudessaan yli 30 vuotta sitten. Toinen kuvaa olevansa luonnostaan kunnianhimoinen ja haluaa saavuttaa erilaisia meriittejä.

Kuulen tarinoita siitä, miten ihminen muistaa itseään aliarvioidun lapsena ja nuorena. ”Ei se tuo meidän Martta päässyt sinne kouluun, minne haki, ei yllä samalle tasolle kuin muut ikäisensä” on kuulunut eräänkin vanhemman suusta aikoinaan. Nyt Martta saa kohta kolmannen akateemisen tutkintonsa valmiiksi, muttei vieläkään ole varma, kelpaako hän äidilleen. Tai maailmalle. Tai itselleen. ”Taitaa se sinustakin ihminen sittenkin tulla” sanoi äiti.

Asiakkaani ei halunnut enää kysyä, mikä hän äitinsä mielestä olikaan sitten ennen tätä. ”Se vain koskee sisimpään, kun nähtävästi haen äitini hyväksyntää koko loppuelämäni. En ole varma, voiko sitä koskaan saavuttaa.”

Uupumisen myöntäminen voi tuntua vaikealta, jopa lamauttavalta, mutta sen myötä voi alkaa toipuminen, joka johtaa itseymmärryksen ja itsekunnioituksen kohenemiseen. Ja se tuntuu hyvältä, palkitsee ja on kaiken sen vaivan arvoista.

Olisi tuo kesälomakin niin paljon mukavampi viettää lomaillen oman itsensä ja perheen, eikä uupumuksen kanssa.

Kirjoittaja on ihmismielestä viehättyvä psykoterapeutti, joka haluaa löytää aina uusia ja erilaisia reittejä mielen hyvinvointiin.

Kommentit

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Lopeta laihdutus, aloita elämä - mitä ihmettä?!

    Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

    Vaakakapina tarjoaa vuoden 2017 aikana uudenlaisen näkökulman painonhallintaan ja hyvinvointiin. Saatat jo ihmetellä, miksi kehotamme lopettamaan laihduttamisen. Tässä vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

  • Avoin tarina

    Kirjoituskampanjan aiheena oli suvaitsevaisuus.

    Avoin tarina perustuu Ylen vuosina 2000 ja 2010 peruskoululaisille järjestämään valtakunnalliseen kirjoituskampanjaan, jonka aiheena olivat tarinat suvaitsevaisuudesta – tarinat näkyvästä tai näkymättömästä monenlaisuudesta ja erilaisuudesta.

  • 10 hyvää syytä nukkua paremmin

    Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen.

    Väsyttääkö? Väsymys on ensimmäinen oire huonosta unenlaadusta tai liian vähäisestä nukkumisesta. Uni on meille yhtä elintärkeää kuin ravinto ja liikkuminen, joten uniajasta tai -laadusta ei kannattaisi tinkiä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?