Hyppää pääsisältöön

Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella

Runoilija Kaisa Ijäs
Runoilija Kaisa Ijäs Runoilija Kaisa Ijäs Kuva: Liisa Takala Kaisa Ijäs,Tanssiva karhu,Palkintoehdokas

Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.

- Olen huomannut, että toisinaan kun nainen alkaa puhua historiasta ja globaaleista teemoista, kuittaillaan: “Henkilökohtaista! Mitä sä siellä ovuloit? Vetelet suuria linjoja, mutta on tainnut jäädä Foucault lukematta!” nauraa runoilija Kaisa Ijäs käheällä äänellä.

Ijäksen edessä pöydällä on pieni muistikirja, sellaiseen syntyivät myös ensimmäiset fragmentit Aurinkokello-teoksen runoista, sen käsittelemistä suurista linjoista.

Kirja tutkii perustavanlaatuisia asioita - aikaa ja muistia. Residenssivierailu Roomassa oli teoksen synnylle tärkeä. Runoilija tutki aiheitaan myös Suomalaisen Kirjallisuudenseuran kirjastossa, viikinkikeskuksessa Kemiön saarella, kelluvalla tanssilattialla Astuvansalmen kalliomaalausten kupeessa ja Kumpulan kampuksella tutun paleontologin vieraana.

- Taustalla oli kokemus ajassamme olevasta muistin murroksesta, siitä että elämme hektisessä, dataistisessa ja globalisoituneessa on-line kulttuurissa, jossa tietynlainen historiallinen ulottuvuus alkaa häivyttyä. Muisti on fundamentaali asia, kaiken perusta. Halusin tutkia sitä runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella, eri suunnista, sanoo Ijäs.

Nimitin runojani kriisi- ja kapinarituaaleksi.

Aurinkokellossa putoillaan eri aikakausiin ja sivistyksemme perustana oleviin historian murroskohtiin. Kirjasta löytää myös tämän hetken kuuman kysymyksen, ilmastonmuutoksen. Mutta sekin asettuu pitkään sykliin: ”Tiedämme milloin saaret kohosivat merestä ja nyt ennustamme pinnan kohoamista”.

- En kuitenkaan halunnut kirjoittaa ilmastonmuutospamflettia, vaan halusin keskittyä ajattomuuteen. Nimitin runojani jossain vaiheessa kriisi- ja kapinarituaaleksi. Totta kai kirjailijana kirjoitan tästä hetkestä käsin ja ajankohtaiset asiat alkoivat pikkuhiljaa vuotaa läpi, vaikka käsittelenkin niitä kiertoteitse, kertoo Ijäs.

Hän ei halua puhua runouden kohdalla aiheista, mutta sanoo, että usein joku kysymys vain alkaa piirittää ja siihen törmää jatkuvasti eri suunnilta. Kirjoittaminen on Ijäkselle myös tuntemattoman kohtaamista, dialogia ja toisinaan kaaoksen hallintaa.

- Kaaosta on turha yrittää ottaa haltuun. Vaikka tulokulma olisikin rationaalinen, jossain vaiheessa pitää päästää irti, alitajuinen voima on päästettävä liikkeelle. Runous onkin ennen kaikkea mielen vaellusta kielessä.

Käsittelen kirjassa myös omaa katoavaisuuttani.

Lukeminen on kirjoittamisen sisartoimintaa, sanoo Kaisa Ijäs. Hän luki Aurinkokelloa varten paljon. Kokoelman kirjoittamiseen vaikuttaneet kirjat on listattu teoksen loppuun. Ijäs sanoo, että kirja olisi voinut olla myös essee.

- Käsittelen kirjassa myös omaa katoavaisuuttani, sitä perusinhimillistä juttua. Katoavaisuus liittyy varmasti myös ikääni, siihen vaiheeseen missä olen nyt. Tosin kai sitä pohtii elämän kestoa aina; nuorena, keski-ikäisenä ja vanhana.

Aurinkokelloa on pidetty vaikeana kirjana. Sen runoilija on kuullut itsekin – ja ollut myös yllättynyt. Hän sanoo, ettei kirjassa ole arvoitusta, joka pitäisi ratkaista.

- Ei runoutta tarvitse selittää, voi nauttia kielestä ja maailmasta, jonka se avaa. Jos ensimmäisellä lukukerralla ei vielä hahmota kaikkea, seuraavalla saa jo vastauksia. Toivon, että runous kestäisi aikaa ja useita lukukertoja, Kaisa Ijäs sanoo.

Hän myös pohtii, että yleisesti runouden pitäminen vaikeana on sitkeästi ylläpidetty myytti.

- Kenties modernismin perintö on jättänyt jälkeensä sellaisen pömpöösin laahuksen.

Epävarmuudesta ja uhkakuvista huolimatta on uskottava ihmisyyteen.

Onko runojen kirjoittaminen Ijäkselle helppoa?

- Helvetin vaikeaahan se on! En suosittele kenellekään, runoilija nauraa.

Ja toisaalta:

- Toivon, että kirjani kirkastaisi lukijalle tätä hetkeä. Itse näen nyt tämän ajan hengen hiukan kuin luolasta nousseena. Epävarmuudesta ja uhkakuvista huolimatta on uskottava ihmisyyteen.

Kaisa Ijäs kertoo suhtautuvansa työhön niin että opiskelee koko ajan itselleen uusia työvälineitä. Aurinkokelloa kirjoittaessa asioita alkoi aueta myös proosan suuntaan.

Uusi kirja on jo suunnitteilla. Se saattaa olla proosaa.

Kaisa Ijäs s. 1977

Runoteokset

  • Aurinkokello 2018
  • Pakopiste 2013
  • Siskot, veljet 2009

Palkinnot ja ehdokkuudet

  • Runeberg-palkintoehdokkuus (Pakopiste) 2013
  • Katri Vala -palkinto (Siskot, veljet) 2009
  • Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokuus 2009

Kaisa Ijäksen runoteos Aurinkokello on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee teoksen ehdokkuuden näin:

Kaisa Ijäs vaatii lukijaltaan paljon. Abstraktit, isot käsitteet aika ja muisti, jonka avulla aikaa yritämme ymmärtää, asettuvat kuitenkin tutkimuksen kohteiksi hyvin ja vapauttavat kärsivällisen lukijan nauttimaan havaintojen kirkkaudesta ja kielen rytmistä. ”Epätiedon taakka” ei enää vaivaakaan lukijaa vaan hänkin saa luvan ilahtua:
”...kaikesta nousee jotain mieleen
vallitsee yllättävää paluuliikennettä sieltä
missä joskus rakastettiin”

Kulttuuriykkönen:

Keskustele
  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.