Hyppää pääsisältöön

Huijari etsii vanhuksia: käsikirjoitus

rikoskomisario Nina Similä istahtaa penkille kahden vanhemman naisen keskelle ja alkaa kysellä.
Nina Similä: Oletteko kuulleet tällaisesta valepoliisi-ilmiöstä?
Toinen nainen ei ole kuullutkaan, toinen on. Toinen nainen ihmettelee, mistä tämä toinen on siitä kuullut.
Risto Karhunen: Valitettava ja iso, isoja vahinkoja aiheuttanut ilmiö on ns. rakkauspetokset, romanssihuijaukset. Näissä viime vuonna pankkien käsityksen mukaan menetykset olivat huomattavasti suuremmat kuin esim. valepoliisijutuissa. Yksinäisyys maksaa. Se maksaa todella paljon.
Tuula Visa: Et hän ois Syyriast karannu amerikkalainen sotilas. Ja hän on Istanbulis diplomaattitalos niinko vankina… vangittuna. Et pitäs ny maksaa, ni 38 000 tuhatta euroo. Ni sitä lähdettii sit rakastunu nainen lentokoneel viemään Istanbuliin.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrät ovat olleet laskussa yleisesti. Petosrikollisuus tekee merkittävän poikkeuksen. Yhä useammin huijarit etsivät uhreikseen iäkkäitä ihmisiä.

MOT HUIJARI ETSII VANHUKSIA

Keski-Suomessa asuva eläkeläisrouva oli viettämässä pikkujouluiltaa, kun yllättäen hänen puhelimensa soi.

Rouva: Ja satuin vahingossa vastaamaan siihen ja kerrottiin näin, että tää on Helsingin rikospoliisista, iltaa. Teidän tilejä ollaan hakkeroimassa. Silloin mulla alkoi niin kuin herätä, että ai mitä? Ja sanoin vaan niin niille, että nyt olen tilaisuudessa, että en kyllä vois puhua mitään enkä lähteä mihinkään, mutta aina vaan tuli kysymyksiä, että ettekö voi, että tosiaan teidän tilejään ollaan hakkeroimassa. Mulla oli ystävä mukana ja sanoin hänelle, että nyt ei varmaan auta muuta kuin lähteä, että katotaan ne mun tilinumerot.

Rikospoliisiksi esittäytynyt henkilö antoi puhelimessa ohjeita, ettei ketään toista henkilöä saanut tulla sisälle kotiin ja että puhelin piti pitää auki koko matkan ajan.

Rouva: mutta minä en osannut muuta kuin tulla kiireesti sisälle että sain näitä tilinumeroita annettua. No sitten kun se homma oli hoidettu niin ne sano, että nyt voitte lähteä takaisin sitten. No minähän lähdin sitten takaisin, niin kohta heti tässä, ei varmaan.. muutamia kymmeniä kilometrejä mentiin, niin sit aloin jutteleen tälle mun ystävälleni, että tällainen oli tää tilanne, niin hän heti sanoi mulle, kun oli kauemman aikaa miettinyt sitä, että oliko sulla näitä sulkunumeroita. No mä että onhan mulla tietysti ja heti välittömästi soitin sulkupalveluun.

MOT: Kuinka paljon teillä ehti mennä siinä puhelun aikana?

Rouva: Noin 6000 euroa. Joo, mutta ne oli jo viemässä muitakin mun tilejä, mutta kun tein sen sulkujutun, niin niitä ne ei kerinnyt viemään, ne ei ollut niin nopeasti vietävissä ne tilit.

Ei ollut sattumaa, että poliisiksi esittäytynyt henkilö soitti perjantaina pankkien suljettua jo ovensa. Kyse on häikäilemättömästä valepoliisi-ilmiöstä, joka valtasi Suomen viime vuonna. Poliisi kirjasi viime vuoden puolella yli tuhat rikosilmoitusta valepoliiseista. Sittemmin ilmiö on laantunut, koska poliisi on saanut päätekijöitä kiinni ja valistuskampanjat ovat lisänneet tietoisuutta. Pelkästään Oulun poliisissa on tutkittu useita satoja valepoliisitapauksia.

Similä: Valepoliisi-ilmiössä on kysymys sosiaalisesta manipuloinnista, jossa vanhus saadaan luottamaan sellaiseen tahoon, jota hän on vahvasti pitänyt auktoriteettina, tässä tapauksessa poliisiin. Soittaja esittäytyy virkamiehenä, valtiollisena toimijana, poliisina ja joko painostamalla, esittämällä uhan tai muulla tavalla saa vanhuksen luovuttamaan verkkopankkitunnukset ja avainlukulistoja lukulistalta ja näin hän pääsee käsiksi vanhuksen tilille ja sitä kautta hänen varoihinsa.

MOT: Elikkä tää petosrikos tapahtuu jo itse sen puhelun aikana usein?

Similä: Hyvin usein juuri näin, että kun vanhukselle soitetaan, niin tää puhelu kestää tunnista kahteen, joskus jopa, meilläkin on ollut tapauksia, joissa vanhusta on niin sanotusti väsytetty koko yön. Tää valepoliisina esittäytynyt henkilö pyrkii toimimaan niin, että rahasiirrot tapahtuvat tämän puhelun aikana tai sitten vanhusta ohjeistetaan niin, että hän ei saa olla yhteydessä kehenkään, pitää puhelimen kiinni, kunnes toisin sanotaan.

Similä: Tää on hyvin roolitettua sikäli, että tässä on kolmi- tai neljäportaisesta organisaatiosta monesti kysymys. Eli on soittaja eli tämä varsinainen valepoliisi ja sitten on usein tällaisia tilijärjestelijöitä, eli tilejä hankitaan etukäteen. On oltava tilejä, joihin tätä rahaa siirtää, koska tämä valepoliisi ei halua niin sanotusti polttaa kasvojaan ja polttaa nimeään.

Julkisuudessa on yleensä vaiettu siitä, että valepoliiseina esiintyneet kuuluvat samaan etniseen vähemmistöön.

Similä: Suuri osa tekijöistä, nimenomaan näistä sosiaalisen manipuloinnin haltijoista tai osaajista, ovat romaaneja. Heillä on kontakteja. Heillä on taito puhuttaa ja manipuloida tämä uhri hyvin taitavasti. Ei tarvitse ihmetellä, että vanhukset tähän hatkaan niin sanotusti menevät.

Similä: Näissä on sitten monesti ne tekijät siellä mukana useissa, useissa ilmoituksissa niin kuin tässä viimeisimmässä paketissa taitaa olla niin, että yhdelle tekijälle tulee noin 70 tutkintailmoitusta. Eli ne kertoo vähän siitä, kuinka paljon soitetaan. Tää tekijähän toimii monesti niin, että hän Fonectalta hakee 30–40-luvulla syntyneiden ihmisten nimiä ja lähtee kokeillen soittamaan.

MOT: Siinä on tällaista profilointia?

Similä: Profilointia nimenomaan, että siellä on mukana Vuokkoa, Hiljaa, Väinöä, Irmaa, ja ensimmäisen kahden minuutin aikana tässä puhelimessa, niin selviää luottaako tämä puhelimen toisessa päässä oleva vanhus enemmän poliisiin vai pankkiin. Tämä ratkaisee sen, miten tämä soittaja etenee.

MOT: Miten olet jälkeenpäin varmaan tätä paljon analysoinut, että miksi näin pääsi tapahtumaan?

Rouva: Joo, olen, ihan totta mä olen kyllä monta kertaa sitä miettinyt, että mikä tuli, että mä säikähdin niin kovasti. Koska olen rahan kanssa ollut tekemisissä vois sanoa kymmeniä vuosia ja tiedän, että mitenkä rahaa pitää käsitellä ja miten pitää omia asioitaan hoitaa. Mulle on monta kertaa sanottu siitä, että elä anna tietojas mihinkään. Mutta ehkä on niin kova luotto mulla poliiseihin, kun olen paljon työni johdosta tekemisiin poliisien kanssa, niin luotin näihin. Luotto oli ehkä vähän liian kova.

Valepoliisi-ilmiötä enemmän taloudellisia tappioita on aiheuttanut netin kautta tapahtuvat rakkaushuijaukset. Pankkien tekemän arvion mukaan rakkaudennälkäisiltä suomalaisilta on huijattu viidestä kymmeneen miljoonaa euroa vuodessa. Haastattelimme eläkeläisrouva Tuula Visaa, joka on ottanut elämäntehtäväkseen verkossa toimivien ”auervaarojen” paljastamisen. Läppärin ääressä kuluu 12 tuntia päivässä.

Visa: Se on heti, ko mä herään. Kahvinkeitin päälle ja kone auki, ja katon ensimmäiseks, et kukas… siis mun ystäväpiiristä, kaveripiiristä on mahdollisesti jonkun huijarin uhri. Kyl mun täytyy tunnustaa, et kyl mä varmaan ihan kamala ihminen olen, et mä olen kyl niin monen tuhannen ihmisen rakkausstoorin lopettanu, ku mä olen ottanu niihin ihmisiin yhteyttä, siis miehiinkin.

Visa: Näitten huijareitten uhrit ovat pääasias niin kuudeskymmenestä kahdeksankymmenen vuoden välillä.

Visa: Mä ilmiannan automaattisesti kaikki Facebookille. Et kyl siel, tota, kymmenii tuhansii on poistettu, ku mä olen sitä tehny. Ku me tiedetään ne suurin piirtein satakunta miehen kuvaa pyörii tääl ihan jatkuval syötöl. Ne on kaikki kuvat on siis varastettu.

Visa: Nämä ihmiset, kenen kuvat on varastettu, ne on samal taval uhrei kun nämä, ku on rahas menettäny. Kaikkien jäljet johtaa Afrikan mantereelle, pääasiassa Nigeriaan ja Ghanaan, kuka nämä kuvat on varastanu. Ja nuorii, tummii kaverei. Neljästätoista vuodest kahteenkymmeneenneljään siel on se ikähaarukka, mikä, mikä, tota siellä tummat pojat huijaa.

MOT: Mistä te tiedätte, että nämä ovat niitä huijareita?

Visa: Mä olen yhdysvaltalaisil sivustoil neljästoissa jäsenenä, ja siel ilmotetaan, näytetään sen varastettu kuva ja sit siin viereen tulee tää tumman pojan kuva. Ja nytkin täsä kuukaus sitten, ni mä siis ihan oikeesti rupes vähän hymyilyttää, ku mä katoin yhrel semmosel huijarii, minkä saatii selville. Huijas seittemänkymppistä naista tuol Keski-Suomes. Siel on 14-vuotias kaveri ku ni laukoi rakkautta, ja tää nainen oli ihan ekstaasis, kato, et hän on löytäny elämänsä suuren rakkauden. Ja se, sehän oli siel amerikkalaisel huijaussivustol jo julki se miehen kuva.

Tuula Visa on saanut huijareiden käräytyssivustoilta selville, että joidenkin suomalaisten julkkisten ja poliitikkojen varastetuilla kuvilla huijataan maailmalla hyväuskoisia.

Visa: Kimi Räikkösen kuvalla huijataas Indonesiassa. Kimi Räikkönen on kuulemma sinkkumies, ja mul on se kuvakin tääl tallennettu. Joku mitä Evans se hänen nimensä oli siel, Kimi Räikkösen kuva. Ja mää sain sen Yhdysvalloista huijarisivuston ylläpitäjält….
Ni vajaa 500 Indonesian naista oli hänen kaveri ja pari kolme yhdysvaltalaista ja kaks kanadalaista. Et näin se tapahtuu. Jan Vapaavuoren kuval huijattiin Puolas, meiän pormestarin kuval. Ja Arto Satonen kuval huijataan Indonesiassa. Arto Satosen on niin vaikee nimi, et en mä osaa edes lausuu, mut mä näytän ne täält. Ni näin, näin se menee. Ja Heikki Lampelan kuval oli Saksas joku Jürgen mikähän, en muista sitä sukunimee enää.

Poliisin tilastoimat petokset ja niiden yritykset ovat kaksinkertaistuneet 2010-luvulla. Petostilastot notkahtivat alaspäin viime vuonna, koska poliisi muutti kirjauskäytäntöään. Ulkomailla tapahtuneita petoksia ja nettipetoksia ei kirjata enää rikos- vaan useimmiten s- eli sekalaisilmoituksiksi. Toisaalta myös valistuskampanjat alkoivat tehota viime vuonna. Jos tarkastellaan petosten uhreja ikäryhmittäin, yli 65-vuotiaissa petosten määrän kasvu on ollut valtaisaa aina vuoteen 2016.

Kun Oikeusministeriön alaisessa Rikoksentorjuntaneuvostossa havahduttiin tähän tilastolliseen faktaan, perustettiin työryhmä pohtimaan keinoja petosrikollisuuden hillitsemiseksi. Työryhmää johti Finanssialan rikosasiantuntija Risto Karhunen.

Karhunen: On suorastaan sikamaista, että tuo ikäpolvi, joka tämän yhteiskunnan on rakentanut, että heitä huijataan. Käytetään hyväksi heidän suurta luottamusta viranomaisiin, poliisiin, muihinkin viranomaisiin. Pidän sitä todella törkeänä.

MOT: Mitä omaiset voisivat tehdä turvatakseen vanhuksen olot?

Karhunen: Paljonkin. Totta kai täytyy asettaa näitä turvarajoja maksuvälineisiin, keskustella mahdollisista väärinkäytöksistä, yhteydenotoista, tulivatpa ne sitten puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Ja ehkä kultainen sääntö on se, että jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, ei se ole totta. Sellaisiin tarjouksiin ei pidä tarttua.

MOT: Onko Suomen lainsäädäntö kunnossa, voisiko lakiteitse saavuttaa parannuksia?

Karhunen: Kyllä voi. Eräs parannettava kohta on pankkien välinen tietojen vaihto. Jotta rikoksella saadut rahat voidaan pysäyttää, jäädyttää ja palauttaa oikealle omistajalle, pankkien välistä tiedonvaihtoo tulee lisätä. Tällä hetkellä pankkisalaisuus estää tiedonvaihdon, tehokkaan tiedonvaihdon muulitileistä.

Muulitilillä tarkoitetaan pankkitiliä, jonka joku avaa omissa nimissään ja johon ottaa vastaan rikoksella saatuja varoja. Muulitililtä varat siirretään viranomaisten ulottumattomiin.

Karhunen: Toinen asia on se, että jos näitä petoksia joku tekee suuren määrän, vaikka pienehköjä, keskisuuria, niin miksi tätä tekokokonaisuutta ei voida katsoa yhdeksi törkeäksi petokseksi.

Suoran rikollisen toiminnan lisäksi vanhusten rahoja kärkkyvät monenmoiset epäasialliset ja aggressiiviset kauppamiehet ja –naiset. Heitä valvoo kuluttaja-asiamies. Kuluttaja- ja kilpailuvirastoon tulee vuosittain vajaa 4000 yhteydenottoa puhelinmarkkinoinnista ja n. 2000 kotimyynnistä. Vanhukset on haavoittuva kuluttajaryhmä molemmissa myyntitavoissa.

Antti Neimala: Saatetaan soittaa useampia kertoja ja siitä huolimatta, että kielletään kotiin tuleminen niin myyntitilannetta varten, tullaan silti. Puoliväkisin tullaan sisään. Kun on päästy sisään niin meidän saamiemme tietojen perusteella myyntitapahtumat saattavat kestää neljästä kuuteen tuntia ja tapahtua illalla.

Neimala: No toinen on sitte se, että että niitä kun tuotteita ja niiden ominaisuuksia niin ku jotain putkiremontin tarvetta ei tietysti kunnolla analysoida vaan myydään sellaisiakin palveluita, tai tavaroita, joita ilmiselvästi ei tarvita.

Neimala: Ja kolmas tyypillinen ongelma on se, että kuluttajille ei kerrota siitä, että että näissä tilanteissa, joissa kotiin tullaan myymään tiettyä palvelua tai niin ku räätälöitävää palvelua niin he eivät voi peruuttaa sitä sopimusta kun se on tehty niin se on saman tien sitova vaikka normaalitilanteessa on 14 vuorokauden peruuttamisoikeus.

Puhelinmarkkinointiin liittyvissä tilausansoissa asiakas on jäänyt käsitykseen, että jonkin tuotteen näyte-erä ei vielä sido häntä mihinkään. Myyjän mukaan taas on syntynyt kestotilaus.

Neimala: Ja aika nopeasti kun suoritukset jäävät maksamatta kuvaan tulee mukaan perintätoimisto, joka alkaa lähettään karhukirjeitä ja uhkaa oikeudellisella perinnällä ja käynnistääkin oikeudellisia perintätoimenpiteitä. Ja se yhdistelmä on todella häijy kuluttajien kannalta.

Myös Poliisihallituksessa kampanjoidaan ikäihmisten puolesta ja koetetaan estää petokset ennalta.

Jyrki Aho: Valtaosa tästä petosrikollisuudesta tällä hetkellä tulee sieltä verkkomaailmasta, elikkä netistä. Ihmiset hoitaa asioita siellä, on pakko hoitaa asioita siellä. Siellä haetaan seuraa, haetaan kumppanuuksia, haetaan tukea, haetaan tietoo.. sähköpostit liikkuu ja kiertää. Rikolliset ikään kuin heittää sen ongen veteen ja odottaa vaan, että kuka siihen koukkuun käy kiinni.

Aho: Näin se menee, uskotaan siihen materiaaliin mitä toimitetaan niihin kauniisiin tarinoihin mitä sieltä tulee, uskotaan siihen, että se on hyvä asia itselle ja jokainen joka on joskus ihastunut tai rakastunut tulisesti voi kuvitella sen, että kun siihen euforiaan pääsee, että että tuota onko se kaikkiaan täysin harkittua.

Karhunen: Rakastunut ihminen on oikeustoimikelvoton, kiteyttäisin näin. Ruokakaupassa saa käydä, mutta ei juuri muuta. Sellainen ihminen tekee ja lähtee kaiken maailman hullutuksiin. Me tiedämme tapauksia, että tällainen rahoja lähettävä henkilö tietää että rahat menee huijarille, mutta hän toteaa että on tämä sen väärti.

Usein Facebookin profiilikuvassa on Yhdysvaltain armeijan upseeri. Kysytään asiaa netin romanssihuijareita täysipäiväisesti paljastavalta Tuula Visalta, mikä saa naiset lähettämään suuria summia ulkomaille ihmiselle, jota ei ole koskaan tavannut?

Visa: Nää prinikat täsä rinnassa. Siis ihan oikeesti. Siis mää en oo ihan oikeesti sitä tässä vanhan päivillä saanu järkeen. Mitä enemmän on niit prinikoit täsä, no, no niinhän tietysti onki, ko ne on normaalist siel kenraalimajurei siel Yhdysvallois. Mut ei ne missään Facebookis oo, ku ne kuvat on kaikki varastettu. Ni. Mut cv:t on. Ja ne on hyvännäkösii miehii, et kyl siin monen villasukat kuule pyörii jalas, ku kattoo niit. Siis mummeleitten sukat pyörii jalas.

MOT: No, onko siellä myös nuorempia naisia uhreina?

Visa: Mul on tiedos 44-vuotias. Ja hän menetti siis valtavan summan. Keski-Suomesta.

MOT: Kuinka paljon?

Visa: No, joku 58 000 euroo suurin piirtein. Ja huijari sai hänet niin uskomaan, et hän ois Syyriast karannu amerikkalainen sotilas. Ja hän on Istanbulis diplomaattitalos niinko vankina… vangittuna. Et pitäs ny maksaa, ni 38 000 tuhatta euroo. Ni sitä lähdettii sit rakastunu nainen lentokoneel viemään Istanbuliin. Ja siel oli sit asianhoitaja lentokentällä, siis tämä tumma kaveri ite.

Visa: Niinko mullekin täsä kaks viikkoo aikaa yks kirjoitti, et hän tulee Suomeen, tehdään lapsi. Mä sanoin, et tule vaan ja tehdään lapsi, et sopii oikeen hyvin. Mä valehtelin siis silmät ja korvat täyteen tietenkin niil. Enhän mä nyt tunnustanu, mä olen vanha eläkeläisakka tääl.

Visa: Olen kysyny näilt tuhannelt huijatult naiselt, et miksi, miksi ihan oikeesti menitte tähän halpaan. Ni he, he siis suurin niist ihmisit sanoo mulle, et he oli vaan niinku ohjelmoitui robottei. Et se on kaks viikkoo, ku he oli vaan nalkis tähän huijariin. Sielt tulee niin paljon rakkaudentunnustuksii aamulla ja yöllä ja päivällä ja hunajaa ja kuningattareni ja prinsessani, olet päiväni valo, päivänvalo, ja olet sitä ja olet tätä. He on kenraalimajureita jossain. Ja he on kuitenkin koko ajan Facebbookissa aamusta iltaa ja illasta aamuun. Ne muuten tekee kolmivuorotyötä siel Nigeriassa nää huijarit.

Visa: Suomalainen naispappi menetti 100 000 euroo. Ja sit Helsingist yliopiston, mä en tiedä, et oliko hän oikeesti professori, vai mikä hän oli. Hän menetti pitkälti yli 200 000 euroo.

MOT: Nyt herää kysymys, että miten tällasilla yliopiston lehtorilla tai naispapilla on 100 000 tai 200 000 euroa?

Visa: He on ottanu ni lainaa. Ja tämän, tämän yliopiston rouvan miehes kanssa säästämät eläkesäästöt meni kaikki. Ja pankki sit ilmoitti miehelle, näin on käyny, et rahat meni, ei oo enää rahaa. Ja sit hän on ottanu viel lainoja, pikavippei. Nytkin tääl on, tota, ihan täsä lähistöl nainen, mikä on naimisis, ni menetti 40 000 pikavippeinä.

MOT: Olette harrastanu tätä muutaman vuoden. Kuinka monta huijaria olette mielestänne paljastanut ja kuinka paljon rahaa on sitten säästyny näiltä potentiaalisilta uhreilta?

Visa: Jos, tota, keskimääränen huijaus on, on 50 000 molemmin puolin ja vähän paljon yli viiskyttuhattakin. Et suurimmat on yli 240 000, mitä mul on. 270 000 on suurin. Ja pienin, mikä mä tiedän, mikä mulle on ilmotettu 1 450. Et kyl siel on ihan oikeesti, ni kyl mä jokusen miljoonan olen säästäny suomalaisilt ihmisilt.

Aho: nyt on kaunis kaunis kevät ollut ja kesä tulee, kyllä tuolla kadulla tulee olemaan enemmän ja enemmän sellaisia henkilöitä, jotka pyrkii hyödyntämään sitä ikäihmisten huolimattomuutta tai hyvää uskoa näin, että että ne korut häviää sieltä kaulasta tai ranteesta tai se lompakko häviää sieltä kauppakassista tai se pankkikortti se pin-tunnus saadaan urkittua ja se kortti myöhemmin tavalla tai toisella pyritään anastamaan.

Terttu Kainulainen: Se oli todentuntuinen se puhelu kun tullee, että täällä rikospoliisista, teiltä on tuota kopioitu näitä tunnuksia ja teillä on nyt niin vaikee tilanne, että se on virolainen rikosryhmä joka on tehnyt tämän. Ja tuota että teiltä mennee nyt kahteentoista männessä menee niin kuin 2000 teidän tililtä lähtee rahhaa. Se tuntu hirveelle.

Terttu Kainulainen: Sitten kun sitä alkoi tulla sitä puhetta mä rupesin tivaamaan, että miten se voi olla mahdollista ja sanno, että tuota mitäs minä nyt tien, ja sanoi että ei mitteen hättee, että pankin kanssa tässä neuvotellaan koko aika. …
Ja sano että elä hättäile mittään, että kyllä ne siellä että katotaanhan tässä. Minähän kävelin tässä ees takasin tässä ja sano.. että mikä sulle tuli..

Erkki Kainulainen: No minä silloin sen näin sen tilanteen, että nyt on joku ihmeellinen homma, että kun se on niin kiristykseltä tuntuu, kun sitten kun sä sanoit täällä että heti poliisiasemalle..

Terttu Kainulainen: No mä ihan siinä vaiheessa en sanonut sillä lailla.

Terttu Kainulainen: Ja kysy että onko minä käynä ees pankin automaatilla, ja kyllähän minä sinä aamuna kävin, tuossa Prismassa, ja se tuntui kyllä niin, että kyllä tää on varmaan ihan totta.

MOT: Mihinkä aikaan tämä henkilö soitti?

Terttu Kainulainen: Hän soitti.. se oli 17 ja jotakin jotakin minä en silloin niin tarkasti sitä kelloo kahtonna, mutta tota kuitennii..

MOT: Mutta pankit olivat kiinni?

Terttu Kainulainen: Pankit oli kiinni niin, mutta sitä pikkusen välähti miten ne pankit tällä aikoo voi..

Minä olin niin hermostunut ja minä noijuin siinä ja pidin sitä mekkalata ja sitten minä sanoin, että että sinä et oo kyllä oikee poliisi. Ja ja tuota se sano, että onko sulla paperii ja kynnää, että totha että antaa nimensä ja puhelinnumeron ja tämmöisen se sitten antoi niin kuin tässä tämä on.. tämä Antti Rainio, keskusrikospoliisi, 7687V468.

Terttu Kainulainen: Ja minähän sitten niin sitten minä sanoin, että ett ei tämä ei oo nyt kyllä oikee numero, tämmöistä ei ole olemassakaan, niin niin että nyt minä annan tämän sitten poliisiasiaksi, että nyt ei keskustella sen enempee.
… Ja sano, että elä mene, että hän tulloo sinne. Mä vaan että tule vaan. Ja siihen se loppu sitten.

Ei tullut valepoliisi Kainulaisten ovikelloa soittamaan.

Terttu Kainulainen: Minä ootin sitä maanantaiaamua, kun mä piäsen tuonne pankille, ku aukiaa pankin ovet.. en uskonna vielä, mä menin sinne ja sanoin, että kahtokeehan ny minun tiliotetta ja kerroin tämän jutun mikä oli.

Rahat olivat yhä Terttu Kainulaisen omalla tilillä. Poliisipäivystys on Iisalmessa auki vain kahtena päivänä viikossa. Muutaman huonosti nukutun yön jälkeen Terttu päätti käydä tekemässä huijausyrityksestä myös rikosilmoituksen.

Terttu Kainulainen: Ja sitten muistin, että enhän minä antanut tunnuksiakaan. Että mites ne olis voina ottaa.. Että lopullahan aika vähällä minä pääsin tässä sitten.. kuitennii..

haastateltavat:

eläkeläisrouva Keski-Suomesta

Nina Similä
rikoskomisario, Oulun poliisilaitos

Tuula Visa
nettihuijareiden paljastaja

Risto Karhunen
johtaja, Finanssiala ry

Antti Neimala
kuluttaja-asiamies

Jyrki Aho
poliisitarkastaja, Poliisihallitus

Terttu Kainulainen
eläkeläinen

Erkki Kainulainen
eläkeläinen