Hyppää pääsisältöön

Ottaisitko anopin mukaan synnytykseen? Kätilö kommentoi Areena-sarjaa, jossa isät törmäävät raskausajan haasteisiin

Elämän mullistavin hetki on käsillä, mutta ajatuskin siitä saa olon epävarmaksi. Näin kokee kymmenen brittinuorukaista reality-sarjassa, kun he valmistautuvat esikoisensa syntymään. Kätilö Johanna Nyyssölä on kohdannut esikoistaan odottavia perheitä ja sanoo, että isät kokevat jäävänsä raskauden aikana paitsioon Suomessakin.

Johanna Nyyssölä työskentelee kätilönä Lohjan sairaalassa ja lisäksi valmentaa odottavia perheitä yrittäjänä. Hän sanoo huomanneensa, että tulevat isät saattavat helposti kokea itsensä ulkopuoliseksi raskausaikana, kuten sarjassa nähtävät miehet.

– Systeemi keskittyy pääasiassa äitiin, ja raskausaikana miehet jäävät helposti sivuun, mikä varmasti lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Jos isä on vielä synnytyksessäkin jännittynyt, hän saattaa helposti paeta omaan puuhaansa ja keskittyä esimerkiksi kännykkäänsä.

Jännityksessä eläviä isiä nähdään brittisarjassa Nyt se syntyy – Tee jotain! (Don't Just Stand There... I'm Having Your Baby). Sarja seuraa synnytykseen asti kymmentä nuorukaista, joiden puolisot ovat viimeisiä viikkoja raskaana.

Istukka on muutakin kuin porakoneen osa, eikä supistus ole pelkästään jakolaskua.

Sarjassa isät joutuvat vetämään hajurakoa rakkaisiin harrastuksiinsa ja vapaa-ajan huvituksiin, ja samalla he ovat autuaasti pihalla raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista: istukka on muutakin kuin porakoneen osa, eikä supistus ole pelkästään jakolaskua.

Jokaisella isällä on vielä henkilökohtaiset esteensä, jotka heidän täytyy ylittää. Yksi voi pahoin nähdessään verta. Toinen ei pysty sietämään stressiä ja epävarmoja tilanteita. Oman epävarmuuden keskellä heidän täytyy huomioida oma puolisonsa ja tuleva jälkikasvunsa. Johanna Nyyssölällä on näihin tilanteisiin niksinsä.

– Kaikista tärkeintä on tsemppaaminen. Kun tuntuu, ettei äiti jaksa, silloin isä kannustaa ja tukee äitiä tämän päätöksissä.

Hänen mukaansa on myös tärkeää, että isä perehtyy raskauteen ja synnytykseen.

– On hienoa, jos isä on myös tutkinut asioita ja miettinyt, miten voi auttaa äitiä. Isä voi esimerkiksi ehdottaa äidille selän hierontaa ja muistuttaa oikeasta hengitystekniikasta supistusten aikana. Isien kannattaa myös osallistua synnytysvalmennukseen, koska siellä he viimeistään saavat tietää, mitä on edessä.

Suomessa valtaosa äideistä saa epiduraalin, Britanniassa kolmannes

  • Suomessa äidit synnyttävät lähes aina sairaalassa: vuonna 2016 synnytyksistä 99,5 prosenttia tapahtui sairaaloissa.
  • Englannissa kätilöiden johtamat synnytysyksiköt ovat yleisiä synnytyspaikkoja: 14 prosenttia synnytyksistä tapahtui synnytysyksiköissä vuonna 2016. Kuitenkin valtaosa synnyttää sairaalassa Englannissakin.
  • Kätilöjohtoiset synnytysyksiköt sijaitsevat erillään sairaaloista tai niiden yhteydessä, mutta niiden henkilökuntaan ei kuulu lääkäreitä.
  • Yksiköt pyrkivät tarjoamaan rauhallisen kodinomaisen ympäristön perheille.
  • Suomessa noin 60 prosenttia äideistä saa epiduraalipuudutuksen, Britanniassa noin 30 prosenttia.
  • Eroa selittää muun muassa se, ettei epiduraalipuudutusta saa kätilöjohtoisessa synnytysyksikössä. Sen saa vain sairaalassa.

LÄHTEET:

THL: Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016, THL: Synnytyskivun lievitys (taulukko), The Royal College of Midwives: Midwifery unit births treble, National Institute for Health and Care Excellence: Terms explained, NHS: Where to give birth, BabyCentre: Epidural sekä haastattelu kätilö Johanna Nyyssölän kanssa.

Paikalla ovat myös sisarukset – jopa molemmat anopit

Vielä viisikymmentä vuotta sitten isiä ei näkynyt synnytyssaleissa Suomessa. Ensimmäiset isät pääsivät synnytysvalmennukseen 1960-luvun lopulla, ja 1970-luvulla he pääsivät jo synnytyssaliin asti.

Synnytysvalmennuksessa apuna käytettävä sikiötä esittävä kankainen nukke, istukka ja napanuora. Nukke istuu sohvalla.
Brittisarjassa tulevat isät saavat monenlaisia apuvälineitä valmistautuakseen synnytykseen ja vanhemmuuteen. Suomessa valmennuksessa ei käytetä robottivauvoja tai "empatiamahoja". Kätilö Johanna Nyyssölän tekemä Pikku-Pirjo hahmottaa isille ja äideille oleelliset asiat. Synnytysvalmennuksessa apuna käytettävä sikiötä esittävä kankainen nukke, istukka ja napanuora. Nukke istuu sohvalla. Kuva: Yle / Pasi Partanen istukka,Napanuora,sikiö,synnytysvalmennus,Vauva,perhevalmennus

Osallistumisintoa rokotti se, ettei vastaanotto ollut lämmin: Kätilöiden mielestä isät häiritsivät heidän ja äidin hoitosuhdetta ja käyttäytyivät vaatimuksineen huonosti. Lääkäritkin suhtautuivat kylmäkiskoisesti. Joissain sairaaloissa “taistelu isästä synnytyshuoneessa” jatkui parikymmentä vuotta.

– Isä on nykyään melkein aina mukana. Voi tietenkin olla, ettei isä ole paikalla hoitojärjestelyjen takia, jos perheellä on aiempia lapsia. Tai sitten vanhemmat vain pitävät parempana, ettei isä osallistu synnytykseen, Nyyssölä kertoo.

Brittisarjassa iloista perhetapahtumaa pääsevät todistamaan myös isän ja äidin sisarukset. Paikalle saattavat jopa tupsahtaa molemmat anopit. Suomessa anoppi pysyy tavallisesti synnytyksestä poissa.

En kyllä ottaisi omaan synnytykseeni mukaan edes äitiäni.― Johanna Nyyssölä

– Synnytyksessä on tavallisesti mukana vain puoliso, mutta mukana saattaa olla myös äidin läheinen ystävä tai doula, joka tekee ammatikseen synnytystukihenkilön työtä. En kyllä ottaisi omaan synnytykseeni mukaan edes äitiäni, Nyyssölä nauraa.

Johanna Nyyssölän mielestä tärkein tuki synnytyksessä on ehdottomasti oma puoliso.

– Isä on äidille yleensä läheisin ihminen, johon voi tukeutua synnytyksessä. Ja hänhän on nimenomaan hoitamassa siellä äidin perustarpeita eikä vain antamassa mehua silloin tällöin. Se on todella tärkeä rooli.

Katso, onnistuvatko brittimiehet tukemaan puolisoaan ja voittamaan epävarmuutensa elämänsä herkimmällä hetkellä. Sarjan ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa 25. elokuuta asti. Toinen kausi julkaistaan 30. heinäkuuta, ja sen jaksot ovat katsottavissa kolmen kuukauden ajan.

Jutun lähteenä on käytetty Suomen kätilöliiton julkaisua "Tulevaisuus kätilön käsissä" (1999).

  • Rakkaus jalkapalloon yhdisti Göstan ja Kaiden

    Kai "Kaide" Järvinen muistelee Gösta Sundqvistia.

    Kai Järvinen ehti nähdä Gösta Sundqvistin kolme eri puolta: radio- ja levytysstudiossa, sekä pallokentällä. Järvisen esittämä ja Gösta Sundqvistin luoma raitiovaunukuljettaja Aarne Tenkanen seikkaili 90-luvulla Göstan radiohupailujen äänenä ja levytti useamman levyllisen Sundqvistin salanimellä tehtailemaa musiikkia.

  • Naiset puhuvat pimpistä suoraan – katso Jalkojen välissä -sarja

    Suoraa puhetta seksuaalisuudesta tanskalaisessa sarjassa

    Karvaisena vai ilman karvoja? Millainen oli ensimmäinen kerta? Mitä tapahtuu, kun elämä alapään kanssa on hankalaa tai suistuu raiteiltaan? Nuoret tanskalaisnaiset kertovat seksuaalisuudestaan ilman nimiä ja kasvoja – he paljastavat kameralle vain alapäänsä.

  • Viikon 33 vinkit: ohjelmassa digitaitoja, hullua tiedetestausta ja uusia tuotantokausia!

    Ylen parhaat ohjelmavinkit viikolle 33

    Viikolla 33 estradille astuvat YleX:stä ja Kioskista tutut Viki, Köpi ja Henkka ohjelmassa, jossa Henkka pistää kaverinsa koville tieteen nimissä! Selviääkö Köpi 500-asteisesta tuli-infernosta? Entä pystyykö pelkkä kahvakuula pelastamaan Vikin korkealta putoavan jääkaapin alta? Se nähdään tiistaina, kun miehet pääsevät vauhtiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!