Hyppää pääsisältöön

Ottaisitko anopin mukaan synnytykseen? Kätilö kommentoi Areena-sarjaa, jossa isät törmäävät raskausajan haasteisiin

Elämän mullistavin hetki on käsillä, mutta ajatuskin siitä saa olon epävarmaksi. Näin kokee kymmenen brittinuorukaista reality-sarjassa, kun he valmistautuvat esikoisensa syntymään. Kätilö Johanna Nyyssölä on kohdannut esikoistaan odottavia perheitä ja sanoo, että isät kokevat jäävänsä raskauden aikana paitsioon Suomessakin.

Johanna Nyyssölä työskentelee kätilönä Lohjan sairaalassa ja lisäksi valmentaa odottavia perheitä yrittäjänä. Hän sanoo huomanneensa, että tulevat isät saattavat helposti kokea itsensä ulkopuoliseksi raskausaikana, kuten sarjassa nähtävät miehet.

– Systeemi keskittyy pääasiassa äitiin, ja raskausaikana miehet jäävät helposti sivuun, mikä varmasti lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Jos isä on vielä synnytyksessäkin jännittynyt, hän saattaa helposti paeta omaan puuhaansa ja keskittyä esimerkiksi kännykkäänsä.

Jännityksessä eläviä isiä nähdään brittisarjassa Nyt se syntyy – Tee jotain! (Don't Just Stand There... I'm Having Your Baby). Sarja seuraa synnytykseen asti kymmentä nuorukaista, joiden puolisot ovat viimeisiä viikkoja raskaana.

Istukka on muutakin kuin porakoneen osa, eikä supistus ole pelkästään jakolaskua.

Sarjassa isät joutuvat vetämään hajurakoa rakkaisiin harrastuksiinsa ja vapaa-ajan huvituksiin, ja samalla he ovat autuaasti pihalla raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista: istukka on muutakin kuin porakoneen osa, eikä supistus ole pelkästään jakolaskua.

Jokaisella isällä on vielä henkilökohtaiset esteensä, jotka heidän täytyy ylittää. Yksi voi pahoin nähdessään verta. Toinen ei pysty sietämään stressiä ja epävarmoja tilanteita. Oman epävarmuuden keskellä heidän täytyy huomioida oma puolisonsa ja tuleva jälkikasvunsa. Johanna Nyyssölällä on näihin tilanteisiin niksinsä.

– Kaikista tärkeintä on tsemppaaminen. Kun tuntuu, ettei äiti jaksa, silloin isä kannustaa ja tukee äitiä tämän päätöksissä.

Hänen mukaansa on myös tärkeää, että isä perehtyy raskauteen ja synnytykseen.

– On hienoa, jos isä on myös tutkinut asioita ja miettinyt, miten voi auttaa äitiä. Isä voi esimerkiksi ehdottaa äidille selän hierontaa ja muistuttaa oikeasta hengitystekniikasta supistusten aikana. Isien kannattaa myös osallistua synnytysvalmennukseen, koska siellä he viimeistään saavat tietää, mitä on edessä.

Suomessa valtaosa äideistä saa epiduraalin, Britanniassa kolmannes

  • Suomessa äidit synnyttävät lähes aina sairaalassa: vuonna 2016 synnytyksistä 99,5 prosenttia tapahtui sairaaloissa.
  • Englannissa kätilöiden johtamat synnytysyksiköt ovat yleisiä synnytyspaikkoja: 14 prosenttia synnytyksistä tapahtui synnytysyksiköissä vuonna 2016. Kuitenkin valtaosa synnyttää sairaalassa Englannissakin.
  • Kätilöjohtoiset synnytysyksiköt sijaitsevat erillään sairaaloista tai niiden yhteydessä, mutta niiden henkilökuntaan ei kuulu lääkäreitä.
  • Yksiköt pyrkivät tarjoamaan rauhallisen kodinomaisen ympäristön perheille.
  • Suomessa noin 60 prosenttia äideistä saa epiduraalipuudutuksen, Britanniassa noin 30 prosenttia.
  • Eroa selittää muun muassa se, ettei epiduraalipuudutusta saa kätilöjohtoisessa synnytysyksikössä. Sen saa vain sairaalassa.

LÄHTEET:

THL: Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016, THL: Synnytyskivun lievitys (taulukko), The Royal College of Midwives: Midwifery unit births treble, National Institute for Health and Care Excellence: Terms explained, NHS: Where to give birth, BabyCentre: Epidural sekä haastattelu kätilö Johanna Nyyssölän kanssa.

Paikalla ovat myös sisarukset – jopa molemmat anopit

Vielä viisikymmentä vuotta sitten isiä ei näkynyt synnytyssaleissa Suomessa. Ensimmäiset isät pääsivät synnytysvalmennukseen 1960-luvun lopulla, ja 1970-luvulla he pääsivät jo synnytyssaliin asti.

Synnytysvalmennuksessa apuna käytettävä sikiötä esittävä kankainen nukke, istukka ja napanuora. Nukke istuu sohvalla.
Brittisarjassa tulevat isät saavat monenlaisia apuvälineitä valmistautuakseen synnytykseen ja vanhemmuuteen. Suomessa valmennuksessa ei käytetä robottivauvoja tai "empatiamahoja". Kätilö Johanna Nyyssölän tekemä Pikku-Pirjo hahmottaa isille ja äideille oleelliset asiat. Synnytysvalmennuksessa apuna käytettävä sikiötä esittävä kankainen nukke, istukka ja napanuora. Nukke istuu sohvalla. Kuva: Yle / Pasi Partanen istukka,Napanuora,sikiö,synnytysvalmennus,Vauva,perhevalmennus

Osallistumisintoa rokotti se, ettei vastaanotto ollut lämmin: Kätilöiden mielestä isät häiritsivät heidän ja äidin hoitosuhdetta ja käyttäytyivät vaatimuksineen huonosti. Lääkäritkin suhtautuivat kylmäkiskoisesti. Joissain sairaaloissa “taistelu isästä synnytyshuoneessa” jatkui parikymmentä vuotta.

– Isä on nykyään melkein aina mukana. Voi tietenkin olla, ettei isä ole paikalla hoitojärjestelyjen takia, jos perheellä on aiempia lapsia. Tai sitten vanhemmat vain pitävät parempana, ettei isä osallistu synnytykseen, Nyyssölä kertoo.

Brittisarjassa iloista perhetapahtumaa pääsevät todistamaan myös isän ja äidin sisarukset. Paikalle saattavat jopa tupsahtaa molemmat anopit. Suomessa anoppi pysyy tavallisesti synnytyksestä poissa.

En kyllä ottaisi omaan synnytykseeni mukaan edes äitiäni.― Johanna Nyyssölä

– Synnytyksessä on tavallisesti mukana vain puoliso, mutta mukana saattaa olla myös äidin läheinen ystävä tai doula, joka tekee ammatikseen synnytystukihenkilön työtä. En kyllä ottaisi omaan synnytykseeni mukaan edes äitiäni, Nyyssölä nauraa.

Johanna Nyyssölän mielestä tärkein tuki synnytyksessä on ehdottomasti oma puoliso.

– Isä on äidille yleensä läheisin ihminen, johon voi tukeutua synnytyksessä. Ja hänhän on nimenomaan hoitamassa siellä äidin perustarpeita eikä vain antamassa mehua silloin tällöin. Se on todella tärkeä rooli.

Katso, onnistuvatko brittimiehet tukemaan puolisoaan ja voittamaan epävarmuutensa elämänsä herkimmällä hetkellä. Sarjan ensimmäinen kausi on katsottavissa Areenassa 25. elokuuta asti. Toinen kausi julkaistaan 30. heinäkuuta, ja sen jaksot ovat katsottavissa kolmen kuukauden ajan.

Jutun lähteenä on käytetty Suomen kätilöliiton julkaisua "Tulevaisuus kätilön käsissä" (1999).

Lue myös - yle.fi:stä poimittua