Hyppää pääsisältöön

Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

Tampereen Finlaysonin tehdas rakennettiin Tammerkosken kupeeseen skotlantilaisen James Finlaysonin toimesta vuonna 1820. Piskuinen kehruutehdas laajeni ja kehittyi aina 1960-luvulle asti. Tehtaassa syntyi puuvillatuotteita vauvanvaatteista verhokankaisiin ja lankakeriin. Viimeisin tehdas sulki ovensa vuonna 1999, kun lankatehdas lopetettiin.

Tehtaan historia on rikas ja poikkeavakin. Enimmillään se työllisti liki 3300 henkilöä, joista valtaosa oli naisia ja lapsia. Tämä sijoittui viime vuosisadan alkuun. Vaikka työ oli raskasta ja olosuhteet paikoin heikkoja, maksettiin siitä silti korvaus. Palkkatyö kun ei vielä niihin aikoihin ollut tavanomaista naisille.

Tehdasalue oli myös siinä mielessä merkittävä, että Euroopan viidennet sähkövalot syttyivät Finlaysonilla vuonna 1882, kun tehtaan kutomosali valaistiin pysyvästi sähköllä.

1960-luvulla Tampereen imago alkoi muuttua teollisuuskaupungista kulttuuri- ja yliopistokaupungiksi. Sen sai myös huomata vuonna 1999 suljettu tehdas, jonka tyhjät hallit saivat uutta elämää esimerkiksi uusien yritysten ja kulttuuripalveluiden myötä.

Melua on, mutta siihenkin tottuu.― Puolaaja Raili Passila työolosuhteistaan Pyynikin lankatehtaassa.

Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentissa seurataan kesäkuussa 1999 Pyynikin lankatehtaan "pumpulienkeleiden" viimeistä työviikkoa. Heillä on edessään suuri elämänmuutos – nimittäin työttömyys tai eläkeputki.

Viimeinen viikko on tunnelmaltaan alakuloinen, mutta töitä tehdään siitä huolimatta viimeiseen asti. Koneet pauhaavat ja tavaraa liikkuu. "Pöly ei niinkään ole ongelma, mutta melua on. Siihenkin tottuu", Kertoo yksi naisista työolosuhteistaan.

Myös tehtaan entiset työntekijät kertovat urastaan. Ajankuvaan kuului se, että työsuhteet olivat usein vuosikymmenien mittaisia ja monesti työkavereina oli myös perheenjäseniä. Tehdas työllisti niin äidit kuin tyttäretkin.

Elämä jatkuu Finlaysonin jälkeenkin.― Puolaaja Anne Oikarinen maljapuheessaan.

Viimeisenä työpäivänä tupakkapaikalla käy kuhina. Mieltä pohdituttaa työttömyyden lisäksi tehtaan lakkauttamisen vaikutukset kivijalkaliikkeisiin ja se, ostaako tulevaisuudessa kuluttaja lankansa pelkästään ulkomailta.

Kaikesta huolimatta "Elämä jatkuu Finlaysonin jälkeenkin", toteaa eräs naisista maljapuheessaan. Ja sitten otetaan hörpyt kuohuvaa.

Pirkko Frank-Arkimiehen, Taina Kanervan ja Maiju Silvastin suunnittelemassa ja ohjaamassa dokumentissa pureudutaan myös työttömän arkeen ja mielenmaisemaan. Teosta siivittää runsas arkistomateriaali, joka tarjoilee kuvaa tuotannosta vuosien varrelta sekä hauskoja pätkiä vanhoista mainoksista. Silloin ei juuri superlatiiveja ja ylistyssanoja karsastettu.

Työntekijä lankakoneella. Pyynikin lankatehdas lopetettu kesäkuussa 1999.
Lankatehdas työllisti pääosin naisia, sillä heidän uskottiin soveltuvan paremmin kyseiseen työhön. Kuvassa Anne Oikarinen. Työntekijä lankakoneella. Pyynikin lankatehdas lopetettu kesäkuussa 1999. Kuva: Antero Tenhunen Finlayson,Tampere,tehdas,tuotanto
Työntekijä lankakoneella. Pyynikin lankatehdas lopetettu kesäkuussa 1999.
Pyynikin tehdas suljettiin vuonna 1999. Kuvassa Raili Passila. Työntekijä lankakoneella. Pyynikin lankatehdas lopetettu kesäkuussa 1999. Kuva: Antero Tenhunen Finlayson,Tampere,tehdas
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.