Hyppää pääsisältöön

Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

Mies katsoo lyhtyä.
Kuvakooste: Hannele Sädelahti-Lassila, kuvat: Pixabay Mies katsoo lyhtyä. Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

12-osainen kuunnelma on pysyvästi kuultavissa Areenassa.

Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.― Charles Dickens

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit sai alkunsa Monthly Magazine -kirjallisuuslehden pilapiirtäjän, Robert Seymourin, ehdotettua, että lehdessä julkaistaisiin sarjaa, joka käsittelisi erilaisia urheilu- ja metsästysaiheita.

Useamman kirjoittajan kieltäydyttyä, projektiin pyydettiin lopulta nimimerkillä Boz lyhytkertomuksia (Sketches by Boz) julkaissut 24-vuotias Charles Dickens. Hän lupautui työhön, mutta kirjoitti asiasta kuitenkin varauksella morsiammelleen Catherine Hogarthille: “Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.”

Dickens sai eteensä Seymourin piirroksia ja ohjeet, joiden mukaan kuukausittain ilmestyvän sarjan tulisi kuvata maaseudun tapoja ja elämää. Kaksikolla oli erimielisyyksiä tekovaiheiden järjestyksestä, ja pian työn alettua mielenterveysongelmista kärsivä Seymour ampui itsensä.

Tragedia antoi Dickensille vapaammat kädet suunnitella sarjaa omaehtoisemmin, ja kuvitukset ryhdyttiin piirtämään vasta tekstien pohjalta. Dickens lisäksi hylkäsi Seymourin vision urheiluaiheisista kertomuksista ja laati luonnoksista yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Sarjan keskiöön asettui hupaisista hahmoista koostuva, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetty seura ja sen suorittamat tutkimusmatkat ympäri vanhaa ja iloista Englantia.

Dickensin tekemät muutokset koskivat myös päähenkilöä herra Pickwickiä, joka pyöristyi ensimmäisten piirrosten ohukaisesta pulskaksi herrasmieheksi. Seuraksi seikkailuilleen hän sai uskollisen trion: runoilija Augustus Snodgrass, romanttinen vanhapoika Tracy Tupman sekä amatööriurheilija Nathaniel Winkle – Dickensin ainoa myönnytys Seymourin alkuperäiselle visiolle.

Sarjan neljännessä numerossa esiteltiin kansanmies Sam Weller, joka myöhemmin ryhtyi herra Pickwickin palvelijaksi ja piti huolta, että tämä pysyi edes jotenkuten kiinni todellisuudessa. Pickwick-kerhon seikkailut otettiin aluksi varovaisesti vastaan, mutta Welleriin lukijat rakastuivat välittömästi, ja lehden myynti räjähti 40-kertaiseksi.

Dickens pahoitteli teoksensa hataraa juonta, mutta oli kuitenkin esikoiseensa tyytyväinen ja sanoi, ettei tulisi olemaan mistään muusta teoksestaan yhtä ylpeä. Sittemmin hän tosin kertoi “lempilapsekseen” vuonna 1849 ilmestyneen David Copperfieldin.

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kääntyi ensimmäisen kerran suomen kielelle 1932 ja toistamiseen Marja Helanen-Ahtolan toimesta 1978.

Kirjailija Vappu Roos dramatisoi alkuperäisteoksen pohjalta 12-osaisen kuunnelman, jonka ohjasi Lauri Kuosmanen. Kesällä 1961 ensilähetyksensä saaneen sarjan eloisia hahmoja tulkitsi mm. Keijo Komppa, Matti Aulos ja Hannes Häyrinen. Kuunnelma on pysyvästi kuultavissa ja ladattavissa Areenassa.

Kenkävoidetehtaalta suuren yleisön suosioon

Viktoriaanisen aikakauden suurimmaksi kirjailijaksi kohonnut Charles Dickens syntyi Portsmouthissa vuonna 1812. Myöhemmin kahdeksanlapsiseksi paisuneen ruokakunnan isä toimi kirjurina laivaston palkkavirastossa, ja työ vei koko perhettä paikkakunnalta toiselle.

Ansiotuloistaan huolimatta isä onnistui hoitamaan raha-asiansa niin retuperäisesti, että tuli tuomituksi velkavankilaan, jonne muu perhe häntä seurasi lukuun ottamatta vanhinta tytärtä ja 12-vuotiasta Charlesia, joka passitettiin töihin kenkävoidetehtaaseen. Velkavankilan kurjuutta hän on myöhemmin kuvaillut useissa teoksissaan, myös Pickwick-kerhon jälkeenjääneissä papereissa.

21-vuotiaana Charles tarjosi ensimmäisen kerran omia tekstejään lehtiin, ja niitä alettiinkin pian painaa nimimerkillä Boz, Charlesin lapsuudenaikaisella lempinimellä. Vuonna 1836 Dickens julkaisi siihenastiset kirjoitelmansa kahtena niteenä otsikolla Bozin piirrelmät.

Dickensin kirjallinen tuotanto lähti piirrelmien jälkeen kiivaaseen vauhtiin, sillä Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit julkaistiin 1836–37 ja kiinteäjuonisten romaanien esikoinen Oliver Twist jo 1837–38.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit -kirjan esipuhetta (Marja-Helena Ahtola, 1978) sekä sivustoja charlesdickensinfo.com ja cliffsnotes.com.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.