Hyppää pääsisältöön

Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

Mies katsoo lyhtyä.
Kuvakooste: Hannele Sädelahti-Lassila, kuvat: Pixabay Mies katsoo lyhtyä. Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

12-osainen kuunnelma on pysyvästi kuultavissa Areenassa.

Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.― Charles Dickens

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit sai alkunsa Monthly Magazine -kirjallisuuslehden pilapiirtäjän, Robert Seymourin, ehdotettua, että lehdessä julkaistaisiin sarjaa, joka käsittelisi erilaisia urheilu- ja metsästysaiheita.

Useamman kirjoittajan kieltäydyttyä, projektiin pyydettiin lopulta nimimerkillä Boz lyhytkertomuksia (Sketches by Boz) julkaissut 24-vuotias Charles Dickens. Hän lupautui työhön, mutta kirjoitti asiasta kuitenkin varauksella morsiammelleen Catherine Hogarthille: “Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.”

Dickens sai eteensä Seymourin piirroksia ja ohjeet, joiden mukaan kuukausittain ilmestyvän sarjan tulisi kuvata maaseudun tapoja ja elämää. Kaksikolla oli erimielisyyksiä tekovaiheiden järjestyksestä, ja pian työn alettua mielenterveysongelmista kärsivä Seymour ampui itsensä.

Tragedia antoi Dickensille vapaammat kädet suunnitella sarjaa omaehtoisemmin, ja kuvitukset ryhdyttiin piirtämään vasta tekstien pohjalta. Dickens lisäksi hylkäsi Seymourin vision urheiluaiheisista kertomuksista ja laati luonnoksista yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Sarjan keskiöön asettui hupaisista hahmoista koostuva, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetty seura ja sen suorittamat tutkimusmatkat ympäri vanhaa ja iloista Englantia.

Dickensin tekemät muutokset koskivat myös päähenkilöä herra Pickwickiä, joka pyöristyi ensimmäisten piirrosten ohukaisesta pulskaksi herrasmieheksi. Seuraksi seikkailuilleen hän sai uskollisen trion: runoilija Augustus Snodgrass, romanttinen vanhapoika Tracy Tupman sekä amatööriurheilija Nathaniel Winkle – Dickensin ainoa myönnytys Seymourin alkuperäiselle visiolle.

Sarjan neljännessä numerossa esiteltiin kansanmies Sam Weller, joka myöhemmin ryhtyi herra Pickwickin palvelijaksi ja piti huolta, että tämä pysyi edes jotenkuten kiinni todellisuudessa. Pickwick-kerhon seikkailut otettiin aluksi varovaisesti vastaan, mutta Welleriin lukijat rakastuivat välittömästi, ja lehden myynti räjähti 40-kertaiseksi.

Dickens pahoitteli teoksensa hataraa juonta, mutta oli kuitenkin esikoiseensa tyytyväinen ja sanoi, ettei tulisi olemaan mistään muusta teoksestaan yhtä ylpeä. Sittemmin hän tosin kertoi “lempilapsekseen” vuonna 1849 ilmestyneen David Copperfieldin.

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kääntyi ensimmäisen kerran suomen kielelle 1932 ja toistamiseen Marja Helanen-Ahtolan toimesta 1978.

Kirjailija Vappu Roos dramatisoi alkuperäisteoksen pohjalta 12-osaisen kuunnelman, jonka ohjasi Lauri Kuosmanen. Kesällä 1961 ensilähetyksensä saaneen sarjan eloisia hahmoja tulkitsi mm. Keijo Komppa, Matti Aulos ja Hannes Häyrinen. Kuunnelma on pysyvästi kuultavissa ja ladattavissa Areenassa.

Kenkävoidetehtaalta suuren yleisön suosioon

Viktoriaanisen aikakauden suurimmaksi kirjailijaksi kohonnut Charles Dickens syntyi Portsmouthissa vuonna 1812. Myöhemmin kahdeksanlapsiseksi paisuneen ruokakunnan isä toimi kirjurina laivaston palkkavirastossa, ja työ vei koko perhettä paikkakunnalta toiselle.

Ansiotuloistaan huolimatta isä onnistui hoitamaan raha-asiansa niin retuperäisesti, että tuli tuomituksi velkavankilaan, jonne muu perhe häntä seurasi lukuun ottamatta vanhinta tytärtä ja 12-vuotiasta Charlesia, joka passitettiin töihin kenkävoidetehtaaseen. Velkavankilan kurjuutta hän on myöhemmin kuvaillut useissa teoksissaan, myös Pickwick-kerhon jälkeenjääneissä papereissa.

21-vuotiaana Charles tarjosi ensimmäisen kerran omia tekstejään lehtiin, ja niitä alettiinkin pian painaa nimimerkillä Boz, Charlesin lapsuudenaikaisella lempinimellä. Vuonna 1836 Dickens julkaisi siihenastiset kirjoitelmansa kahtena niteenä otsikolla Bozin piirrelmät.

Dickensin kirjallinen tuotanto lähti piirrelmien jälkeen kiivaaseen vauhtiin, sillä Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit julkaistiin 1836–37 ja kiinteäjuonisten romaanien esikoinen Oliver Twist jo 1837–38.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit -kirjan esipuhetta (Marja-Helena Ahtola, 1978) sekä sivustoja charlesdickensinfo.com ja cliffsnotes.com.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.