Hyppää pääsisältöön

Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

Mies katsoo lyhtyä.
Kuvakooste: Hannele Sädelahti-Lassila, kuvat: Pixabay Mies katsoo lyhtyä. Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

12-osainen kuunnelma on pysyvästi kuultavissa Areenassa.

Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.― Charles Dickens

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit sai alkunsa Monthly Magazine -kirjallisuuslehden pilapiirtäjän, Robert Seymourin, ehdotettua, että lehdessä julkaistaisiin sarjaa, joka käsittelisi erilaisia urheilu- ja metsästysaiheita.

Useamman kirjoittajan kieltäydyttyä, projektiin pyydettiin lopulta nimimerkillä Boz lyhytkertomuksia (Sketches by Boz) julkaissut 24-vuotias Charles Dickens. Hän lupautui työhön, mutta kirjoitti asiasta kuitenkin varauksella morsiammelleen Catherine Hogarthille: “Työ ei tule olemaan herkkua, mutta palkka on liian houkutteleva hylättäväksi.”

Dickens sai eteensä Seymourin piirroksia ja ohjeet, joiden mukaan kuukausittain ilmestyvän sarjan tulisi kuvata maaseudun tapoja ja elämää. Kaksikolla oli erimielisyyksiä tekovaiheiden järjestyksestä, ja pian työn alettua mielenterveysongelmista kärsivä Seymour ampui itsensä.

Tragedia antoi Dickensille vapaammat kädet suunnitella sarjaa omaehtoisemmin, ja kuvitukset ryhdyttiin piirtämään vasta tekstien pohjalta. Dickens lisäksi hylkäsi Seymourin vision urheiluaiheisista kertomuksista ja laati luonnoksista yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Sarjan keskiöön asettui hupaisista hahmoista koostuva, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetty seura ja sen suorittamat tutkimusmatkat ympäri vanhaa ja iloista Englantia.

Dickensin tekemät muutokset koskivat myös päähenkilöä herra Pickwickiä, joka pyöristyi ensimmäisten piirrosten ohukaisesta pulskaksi herrasmieheksi. Seuraksi seikkailuilleen hän sai uskollisen trion: runoilija Augustus Snodgrass, romanttinen vanhapoika Tracy Tupman sekä amatööriurheilija Nathaniel Winkle – Dickensin ainoa myönnytys Seymourin alkuperäiselle visiolle.

Sarjan neljännessä numerossa esiteltiin kansanmies Sam Weller, joka myöhemmin ryhtyi herra Pickwickin palvelijaksi ja piti huolta, että tämä pysyi edes jotenkuten kiinni todellisuudessa. Pickwick-kerhon seikkailut otettiin aluksi varovaisesti vastaan, mutta Welleriin lukijat rakastuivat välittömästi, ja lehden myynti räjähti 40-kertaiseksi.

Dickens pahoitteli teoksensa hataraa juonta, mutta oli kuitenkin esikoiseensa tyytyväinen ja sanoi, ettei tulisi olemaan mistään muusta teoksestaan yhtä ylpeä. Sittemmin hän tosin kertoi “lempilapsekseen” vuonna 1849 ilmestyneen David Copperfieldin.

Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kääntyi ensimmäisen kerran suomen kielelle 1932 ja toistamiseen Marja Helanen-Ahtolan toimesta 1978.

Kirjailija Vappu Roos dramatisoi alkuperäisteoksen pohjalta 12-osaisen kuunnelman, jonka ohjasi Lauri Kuosmanen. Kesällä 1961 ensilähetyksensä saaneen sarjan eloisia hahmoja tulkitsi mm. Keijo Komppa, Matti Aulos ja Hannes Häyrinen. Kuunnelma on pysyvästi kuultavissa ja ladattavissa Areenassa.

Kenkävoidetehtaalta suuren yleisön suosioon

Viktoriaanisen aikakauden suurimmaksi kirjailijaksi kohonnut Charles Dickens syntyi Portsmouthissa vuonna 1812. Myöhemmin kahdeksanlapsiseksi paisuneen ruokakunnan isä toimi kirjurina laivaston palkkavirastossa, ja työ vei koko perhettä paikkakunnalta toiselle.

Ansiotuloistaan huolimatta isä onnistui hoitamaan raha-asiansa niin retuperäisesti, että tuli tuomituksi velkavankilaan, jonne muu perhe häntä seurasi lukuun ottamatta vanhinta tytärtä ja 12-vuotiasta Charlesia, joka passitettiin töihin kenkävoidetehtaaseen. Velkavankilan kurjuutta hän on myöhemmin kuvaillut useissa teoksissaan, myös Pickwick-kerhon jälkeenjääneissä papereissa.

21-vuotiaana Charles tarjosi ensimmäisen kerran omia tekstejään lehtiin, ja niitä alettiinkin pian painaa nimimerkillä Boz, Charlesin lapsuudenaikaisella lempinimellä. Vuonna 1836 Dickens julkaisi siihenastiset kirjoitelmansa kahtena niteenä otsikolla Bozin piirrelmät.

Dickensin kirjallinen tuotanto lähti piirrelmien jälkeen kiivaaseen vauhtiin, sillä Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit julkaistiin 1836–37 ja kiinteäjuonisten romaanien esikoinen Oliver Twist jo 1837–38.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit -kirjan esipuhetta (Marja-Helena Ahtola, 1978) sekä sivustoja charlesdickensinfo.com ja cliffsnotes.com.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.