Hyppää pääsisältöön

Piittaamaton rakentaminen raivostuttaa asukkaita Helsingin vuokrataloissa: ”Lapset leikkivät pihalla terävien peltien päällä” – naula upposi pikkupojan jalkaan

Saneeratun kerrostalokiinteistön piha ja julkisivu.
Vuokralaiset ovat erittäin pettyneitä Helsingin Pihlajamäessä tehdyn saneerausurakan työn laatuun. Saneeratun kerrostalokiinteistön piha ja julkisivu. korjausrakentaminen

Moni asukas moittii Helsingin kaupungin omistamiin vuokrakerrostaloihin tehdyn remontin jälkeä. Erityisesti heitä sapettaa se, että työmiehet jättivät talon pihan kuntoon, joka aiheutti vaaraa lapsille ja kotieläimille. Urakoitsijan mukaan 10 miljoonan remontti Pihlajamäessä meni suunnitelmien mukaan. Asiantuntija taas pitää asukkaiden tyytymättömyyttä oikeutettuna ja sanoo, että piittaamattomuus on ongelma koko rakennusalalla.

Pihlajamäessä Liusketiellä asuva helsinkiläisnainen palasi lähes puolitoista vuotta kestäneen evakon jälkeen kotiinsa viime maaliskuussa. Työn jälki vastaremontoidussa asunnossa kävi selväksi jo nopealla vilkaisulla.

Ulko- ja väliovissa on ollut useiden senttien rakoja, niin että näkyy läpi ja kaikki äänet kuuluvat. – Vuokralainen

– Ikkunalauta ei ollut suora, vaan se oli muurattu vinoon ja aaltoili. Maalit hilseilivät, uudet lattiat ja ikkunat olivat täynnä maaliroiskeita. Seinässä oli yhdessä kulmassa reikä, saumaukset oli tehty huonosti, eivätkä kaikki ovet pysyneet kiinni. Kuivauskaapit oli osalla asukkaista asennettu muualle kuin tiskialtaiden päälle, eikä keittiössä ollut pistorasiaa ollenkaan. Valkoista pölyä oli joka puolella vaatekaappia myöten. Mitään ei ollut siivottu, asukas kuvailee.

Kuva rakennusvirheestä.
Asukkaat ovat valittaneet pääurakoitsijalle useista räikeistä rakennusvirheistä. Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

“Tiskialtaan yllä roikkui sähköjohto, vaatehuoneen ovea ei saanut auki”

Pihlajamäen remontti oli mittava. Koko julkisivu purettiin ja uusittiin, kuten myös parvekkeet ja vesikatto. Lisäksi katto-, seinä- ja lattiapinnat ja ikkunat, ovet sekä asuntojen keittiöt ja kiinteät kalusteet pantiin uuteen uskoon. Kylpyhuoneita ei remontoitu.

Miesasukas sanoo odottaneensa, että remontin myötä asumisviihtyvyys parantuisi. Sen sijaan asunnosta löytyi vaaralliselta vaikuttavia virityksiä.

– Tiskialtaan yläpuolella roikkui sähköjohto. Se kyllä korjattiin nopeasti sen jälkeen, kun ilmoitin asiasta. Mutta suoraan kuivauskaapin alapuolelle asennettu pistorasia on yhä paikallaan, joten sinne voi vuotaa vettä, vuokralainen ihmettelee.

– Vaatehuoneen hylly oli asennettu niin, että ovea ei saanut auki. Ulko- ja väliovissa on ollut useiden senttien rakoja, niin että näkyy läpi ja kaikki äänet kuuluvat. Vessan pyykkikaapista löytyi työmiesten jättämiä hygieniatuotteita kuten partateriä. Olen asunut näillä pihoilla 20 vuotta ja kaikilla, joiden kanssa olen jutellut, on ollut jotain ongelmia. Ihan ala-arvoista.

Kuva rakennusvirheestä.
Rappauksia ja maalauksia oli yhä tekemättä, kun MOT vieraili Liusketiellä toukokuussa. Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen
Kyllä tämä oli ihan sellainen lopputulos, jota ollaan tavoiteltu. – Pääurakoitsija

Eniten asukkaita ovat kuitenkin huolestuttaneet ilmanvaihtoon, lämmitykseen, viemäröintiin ja pihan kuntoon liittyvät ongelmat. Vuokralaiset eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään.

“Rakentaessa sattuu ja tapahtuu”

Pihlajamäen peruskorjatut neljä kerrostaloa ja niiden 108 vuokra-asuntoa omistaa Helsingin kaupungin asunnot eli Heka, joka on Suomen suurin vuokranantaja. Talojen saneerausprojektin pääurakoitsijana toimi suomalainen Varte Oy, joka käytti projektissa apuna toistakymmentä aliurakoitsijaa.

– Ei meille ole tullut tietoa, että kohteessa olisi mitään kummempaa. Rakentaminen on vähän käsityötä, siinä sattuu ja tapahtuu. Sen takia ovat takuuajat ja urakoitsija korjaa takuuaikana havaitut virheet, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö sanoo.

Heka valitsi hankintalain mukaisessa kilpailutuksessa urakan toteuttajaksi Varten, joka teki edullisimman tarjouksen. Urakan hinta oli hieman vajaat 10 400 000 euroa.

– Yleensä rakennusurakoissa valitaan näin.

Varten korjausrakentamisyksikön johtajan Tuomas Juvosen mukaan urakka sujui pääasiassa suunnitelmien mukaan.

– Kyllä tämä oli ihan sellainen lopputulos, jota ollaan tavoiteltu. Mitään laadunheikennyksiä emme ole havainneet. Olemme korjanneet omalta puutelistaltamme, valvojan puutelistalta ja asukkaiden puutelistalta niissä mainittuja asioita. Lopussa on tehty loppusiivous, Juvonen sanoo.

Kuva rakennusvirheestä.
Ikkunoiden parissa riitti töitä. Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

Ikkunat huurussa, patterit kylminä

Asukkaat muuttivat takaisin maaliskuussa, kun talvi oli vielä voimissaan. Yksi asukkaista kertoo, että patterit olivat muuttaessa jääkylmät, eivätkä toimineet ja ikkunat olivat huurussa. Kylpyhuoneessa patteri ei toimi edelleenkään ja kosteuden kanssa tulee ongelmia.

Valitettavasti emme voineet tälle ihan riittävästi. – Pääurakoitsija

– Viereiseen yksiöön muutti tyttö, joka tuli siihen evakkoon hometalosta. Hän oli iloinen, kun pääsi vastaremontoituun asuntoon. Hän asui siellä viikon ja sairasteli niin pahasti, että hänen oli pakko muuttaa pois. Asunto oli pitkään sen jälkeen tyhjillään ja porukkaa hommissa.

Useat asukkaat kertovat myös, että taloihin asennettu koneellinen ilmanvaihto puski aivan liian kylmää ilmaa ja vuokralaiset palelivat asunnoissaan.

– Muutos on vanhoille asukkaille huomattava verrattuna entiseen, kun aikaisemmin koneellista ilmanvaihtoa ei ollut. Ennenkin on todettu, että asukkaalle tulee vedon tunne. Ilmamäärä, mikä nykymääräyksillä tulee, on kova, Varten Tuomas Juvonen sanoo.

“Uskaltaako tähän kotiutua?”

Loka-auto on tuttu näky Liusketien pihassa. Yhteisen pesutuvan alapuolella sijaitsevassa ryömintätilassa petti putki ja tilaan vuosi asukkaiden jätevettä. Vesi piti imeä pois ja tila desinfioida.

Yksi MOT:n haastattelema asukas kertoo, että hänen vessansa ja eteisensä lattian alla on mitattu kosteutta ja sisäilmaa tarkkaillaan nyt mittarilla. Vuokralaisten mukaan ainakin kahdessa asunnossa jätevettä on noussut sisään asuntoihin.

Korjausrakennusvastaava Juvonen sanoo olevansa tietoinen yhdestä tapauksesta, jossa asukkaan asuntoon tulvi vettä. Hän selittää tapausta lapsen lapasen aiheuttamalla tukoksella putkistossa. Pesutuvan alla pettäneen putken rikkoutumisen syytä ei tiedetä, mutta Juvosen mukaan syy voi liittyä siihen, että putkisto oli yli vuoden poissa käytöstä, mikä voi aiheuttaa tukoksia. Putki- ja kylpyhuoneremontti valmistui Liusketiellä vuonna 2006.

Kuva rakennusvirheestä.
Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

Vuokralaisten on vaikeaa tietää, mitkä ongelmat liittyvät suoranaisesti nyt tehtyyn saneerausurakkaan. Jatkuvat korjaukset ja takelteleva tiedonkulku suututtavat asukkaita.

– Tuntuu, että tämä on aivan susi ja tikittävä pommi, eikä ikinä tiedä, mitä seuraavaksi tulee. Kaikesta saa koko ajan itse ilmoittaa ja remonttimies tulee tekemään yhden asian kerrallaan. Mietin, että uskaltaako tähän kotiutua. Mitä jos vesi-, ilmastointi ja lämmitysasiat ovat niin huonosti, että joudumme taas kohta lähtemään, lapsiensa kanssa Liusketiellä asuva vuokralainen kysyy.

Pihalla oli lautakasoja siellä täällä, pressua, johtoa, kaappien osia, muttereita, nauloja, ruuveja, kaikkea remonttiroskaa. – Vuokralaiset

Pääurakoitsijan mukaan mahdolliset kosteusvauriot eivät liity peruskorjaukseen ja asunnot ovat turvallisia asua.

Piha kuin kaatopaikka

Vuokralaisia on suututtanut myös se, millaisessa kunnossa asuintalojen piha-alueet olivat paluumuuton koittaessa. Pihoille kerättiin töiden aikana sekalaista rakennusjätettä kuten metalliromua, mikä aiheutti asukkaiden mukaan vaaraa taloyhtiössä asuville lapsille ja kotieläimille.

– Romun päälle oli satanut lunta, ja lapset leikkivät terävien peltien päällä. Emme tienneet, että lumen alla on jotakin. Pihalla oli lautakasoja siellä täällä, pressua, johtoa, kaappien osia, muttereita, nauloja, ruuveja, kaikkea remonttiroskaa. Yksi oudoimmista asioista oli noin kolmen metrin pätkä johtoa, joka oli kiinni maassa ja lojui lasten liukumäen vieressä. Sellainen rikki leikattu johto siinä sateen alla hiukan hirvitti, kaksi asukasta kertovat.

– Koiran kanssa piti olla aika varovainen, kun lähti ulos. Lyhtypylväät olivat kaikki vinossa eri suuntiin. Piha oli kuin kaatopaikka ja aloimme itse siivota, kun ketään ei kuulunut.

Kuva rakennusvirheestä.
Pihalta löytyy edelleen remontista jäänyttä jätettä. Asukkaiden mukaan heidän paluumuuttonsa aikaan piha oli kuin kaatopaikka. Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen
Jos hankkeet menevät hyvin, ei tällaista tapahdu. – Hankkeen valvoja

Rakennusten takana sijaitseva päiväkoti kuului myös remontin piiriin, ja sen pihalla säilytettiin rakennusjätettä. Aluetta ei aidattu, vaan pihalle pääsi avaamalla päiväkodin portin. Yhden asukkaan lapsi astui päiväkodin pihalla naulaan, joka upposi lenkkarin läpi jalkaan. Lapsi sai jalkapohjaansa ison verta vuotavan haavan.

Varten Tuomas Juvosen mukaan piha-alueiden suhteen olisi voitu toimia paremmin. Hän vetoaa siihen, että pihoja oli hankala siivota talvi-aikaan.

– Kyllähän siellä on tavaraa ollut, mutta ei sitä tarkoituksellisesti jätetty talvea vasten lumihankeen. Valitettavasti emme voineet tälle ihan riittävästi. Urakka loppuu varsinaisesti talon ulkopuolisilta osilta kesäkuun lopussa. Siivosimme pihaa kerran viikossa sen jälkeen, kun lumet sulivat pois.

– Päiväkodin porttiin olisi voinut jonkun paremman lukon laittaa. Naulaan astuminen on valitettava tapaus, mutta se oli työmaa-aluetta, eikä sinne saa mennä.

Juvosen mukaan urakoitsija vastaa korjauksiin liittyvistä kustannuksista.

Vastaanottotarkastus osoitti puutteita

Liusketien peruskorjausurakan rakennuttajana toimi Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT, ja rakennuttajan lisäksi urakkaa valvoivat ulkopuoliset valvontakonsultit. ATT:n projektipäällikkö Ilkka Arponen sanoo, että kohteessa järjestettiin helmikuussa urakkasopimuksen mukainen vastaanottotarkastus, jossa osapuolet sopivat yhteisen määräajan, jolloin urakoitsijalle osoitetut virheet ja puutteet on viimeistään korjattu ja tarkastettu.

Kuva rakennusvirheestä.
Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

– Julkisivutöitä ja talon ulkopuolella olevia töitä oli viimeistelemättä. Lisäksi lvi- ja sähköteknisissä töissä oli pieniä puutteita. Pidämme erillisen tilaisuuden, jossa pitää osoittaa, että ne on korjattu. He (urakoitsija) ovat ilmoittaneet, että kesäkuun alussa saamme tarkemman aikataulutiedon. Tämä toimintatapa on valitettavasti pikkuisen pitkämuotoinen, mutta me varmistamme, että asiat on tehty ennen kuin kohde on lopullisesti valmis, Arponen sanoo.

Onko ensin tehdään ja korjataan myöhemmin -mentaliteetti oikein asukkaan kannalta?

– Ei se ole meidän tahtotila. Jos hankkeet menevät hyvin, ei tällaista tapahdu. Me pyrimme siihen, että annamme urakoitsijalle mahdollisuuden tehdä luovutusvaiheen työt hyvissä ajoin ennen kuin tehdään tarkastus ja katselmukset.

“Piittaamattomuutta luvattoman paljon”

Asukkaita ihmetyttää se, miksi työmiehet ovat tehneet remontin aikana asennuksia, joita takuuvarmasti joudutaan korjailemaan jälkeenpäin. Vääriin paikkoihin asennettuja pistorasioita, kaappeja, hyllyjä, tekemättömiä rappauksia ja maalauksia sekä muita virheitä on käyty korjaamassa pitkin kevättä.

Kuva rakennusvirheestä.
Ulkoiluvälinevaraston ovesta roikkui johto. Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen
Tässä on kyse asenteesta, kuulostaa uskomattomalta hutiloinnilta. – Asiantuntija

Suomalaisen rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT:stä sanoo, että Pihlajamäen tapauksessa asukkailla on perusteltu syy valittaa työn laadusta. Rakennusteollisuus RT on rakennusalan yritysten edunvalvontajärjestö.

– Ei periaate saa olla se, että ensin tehdään, ja sitten pakosta korjaillaan. Täysin vastoin sitä, mitä asiakkaalla on lupa odottaa ja mihin urakoitsijan pitää kyetä. Täytyyhän siinä olla järki kädessä, mihin laitetaan kaapit ja että kaapin ovet pääsevät aukeamaan. Tässä on kyse asenteesta, kuulostaa uskomattomalta hutiloinnilta, tekniikan tohtori Pekkanen sanoo.

Rakennusliiton ja Rakentamisen Laatu RALA:n tuoreessa kyselyssä selvitettiin syitä rakentamisen laadun pulmiin. Yleisin syy ongelmiin kiireen jälkeen oli kyselyyn vastanneiden Rakennusliiton jäsenten mielestä työntekijöiden välinpitämättömyys omaa ja toisten työtä kohtaan.

– Piittaamattomuutta on luvattoman paljon. Tiedän tapauksia, joissa on jätetty vastaavanlaisia lapsellisia virheitä, sitten niiden korjaaminen on ollut työlästä ja on saanut paimentaa.

Rakennusmestarijärjestö RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen sanoo tunnistavansa ilmiön. Hällä väliä -asenne on ongelma työmailla.

Kuva rakennusvirheestä.
Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

– Välillä nousee esiin tapauksia, joissa ainoa selitys virheille on välinpitämättömyys. Sen takia rakennusalan laadun parantamisessa, vaikka on kaikenlaisia teknisiä varmistuksia, on pitkälti kyse asennemuokkauksesta. Niin, että ammattiylpeys suunnittelu-, rakennuttaja-, ja rakentajavaiheessa nousee kunniaan, Järveläinen toteaa ja sanoo uskovansa, että asia on menossa parempaan päin.

Liusketien asukkaiden mukaan joistakin virheistä on joutunut huomauttamaan moneen kertaan, ja osassa tapauksista korjaaminen on ollut hidasta. Pekkanen pitää urakassa käytettyä lähes parinkymmenen aliurakoitsijan määrää tavanomaisena, mutta virheiden korjaaminen saattaa nykyrakentamisessa olla monen kokin soppa.

– Ensin Hekalla esimerkiksi isännöitsijä toteaa virheen, sitten tieto menee rakennusliikkeelle ja rakennusliike toteaa, että tähän tarvitaan aliurakoitsijaa. Ketju venyy helposti älyttömän pitkäksi, Pekkanen sanoo.

Jopa 13 miljardin bisnes

Korjausrakentaminen on Suomessa ison rahan liiketoimintaa: Pelkästään asuinrakennuksia korjattiin viime vuonna 7,6 miljardin eurolla ja kokonaismarkkina kohosi 13,1 miljardiin.

Asuinrakennusten kohdalla korjausrakentaminen onkin ylittänyt uudisrakentamisen arvon. Ala on kasvanut 2–4 prosenttia vuosittain viimeisen vuosikymmenen ajan.

Kuva rakennusvirheestä.
Kuva rakennusvirheestä. rakentaminen

Pihlajamäen kerrostalot valmistuivat suuren lähiöbuumin aikana vuonna 1975, kun Suomi vyöryi maalta kaupunkeihin. Se on siis tyypillinen korjausrakennuskohde, ja vastaavanlaisia projekteja tullaan näkemään lähivuosina paljon.

– Korjausrakentaminen painottuu tulevina vuosina isoihin kaupunkeihin, etelään ja lähiöihin. Akilleen kantapää voi olla se, että nyt kun uudisrakentaminen on lähtenyt vetämään, niin helposti korjausrakentamisen suunnittelijat valuvat uudispuolelle, koska se on helpompaa toimintaa. Silloin korjausrakentamiseen voi iskeä resurssipula, jollei ole jo iskenyt, Jari Virta Kiinteistöliitosta sanoo.

Onko sinulla kokemusta rakentamisen ongelmista? Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi

Kommentit