Hyppää pääsisältöön

Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

Veikko Halmetoja avaa galleriansa oven
Galleristi Veikko Halmetoja Helsingissä galleria Artagin edustalla. Veikko Halmetoja avaa galleriansa oven Kuva: Yle/Lisa Enckell Veikko Halmetoja,Kuusi kuvaa

Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja taidekriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

Rakkaus kuvataiteisiin syntyi jo hyvin varhain ja sitä vain vahvistivat ne kymmenet kuvataideleirit joihin Veikko Halmetoja sai osallistua jo kymmenenvuotiaasta alkaen. Varsinainen käänne tapahtui Mäntän ensimmäisillä kuvataideviikoilla, jolloin hän näin Lea ja Pekka Kantosen videoinstallaation, joka käsitteli perheen tunnetiloja.

– Se oli jotenkin radikaali ja itselleni jotain aivan uutta. Vuosi 1995 oli muutenkin ratkaiseva. Silloin kuvataideviikkojen kuraattorina oli Ilkka Juhani Takalo-Eskola. Taiteilijoita oli yli 160 ja heillä oli vanha kerrostalo käytössä. Itse toimin kerrostalossa keskusteluoppaana, muistelee Veikko Halmetoja.

Nykytaide räjäytti tajunnan

Ars 95 Ateneumissa oli Veikko Halmetojalle kuitenkin se vaikuttavin tajunnan räjäyttävä näyttely, joka avasi nykytaiteen uudella tavalla. Taiteen harrastajasta kehittyi taiteen ammattilainen, ei kuitenkaan sen tekijänä vaan sen katsojana. Kriitikon kynästä lähti taidearvioita, niin Aamulehteen kuin Helsingin Sanomiin.

Kiinalaisen nykytaiteen tukahdutettu poliittisuus kiinnostaa

Viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti Kiinan nykytaide on alkanut kiinnostaa Veikko Halmetojaa.

– Vaikka se muoti-ilmiönä onkin vähän mennyt ohitse, niin kyllä se mitä tapahtuu Kiinan nykytaide skenessä, on todella mielenkiintoista, kertoo Veikko Halmetoja, joka on useamman kerran vieraillut Kiinassa

Ennekuin Kiinan valtio hyväksyi maan nykytaiteen osaksi valtion virallista kulttuuria, nykytaide joutui elämään ikäänkuin maan alla. Veikko Halmetojan mukaan esimerkiksi tunnetun kiinalaisen nykytaiteilija Ai Wei Wein teokset edustavat tätä tukahdutettua poliittisuutta.

– Poliittisuus on siellä koko ajan läsnä, mutta se esitetään hyvin verhotusti, ja tämä tekee siitä mielenkiintoista. Kiinalainen julkipoliittinen taide on vuorostaan sen verran alleviivaavaa, ettei se ole enää kiinnostavaa, sanoo Veikko Halmetoja.

Runous on visuaalista

Ei vain kuvataide vaan myös kirjallisuus ja erityisesti runous inspiroivat Veikko Halmetojaa. Kajaanin runonviikoilla kahdeksatta vuotta tiedottajana pörräävä Veikko Halmetojalle runous on hyvin visuaalista.

– Nautin siitä että voin lukea runon, ja kahden päivän päästä lukea sen uudelleen. Se jää elämään minun mieleeni, eikä vaadi sitä että olisin pitkään paikallani kohtuullisen hektisessä työelämässä lukemassa romaania. Runon sanat jäävät mieleen, kuvailee Veikko Halmetoja.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?