Teemu Laaksonen
Yle
Metallinilmaisinharrastaja ei ollut uskoa silmiään, kun savisen kuopan pohjalle valahti kymmeniä hopearahoja ja -koruja. Hän seisoi pellolla keskellä Sysmän muinaisjäännösaluetta, jota on tutkittu jo kymmeniä vuosia. Siitä huolimatta metallinilmaisin osui johonkin poikkeukselliseen.
Kalle Lappinen teki löytönsä Sysmän keskiaikaisen kirkon lähellä syyskuussa vuonna 2017. Samalta Ihananiemen alueelta on löydetty merkkejä asutuksesta niin kivi-, pronssi- kuin rautakaudeltakin.
‒ Se oli yllätys. En odottanut, että sieltä oikeasti löytyy hopeakätkö. Olin jo sopeutunut ajatukseen, että se on taas auran terä tai jotain muuta roskaa, Lappinen kertoo.
Arkeologien arvioiden mukaan esineet ovat päätyneet maahan myöhäisrautakaudella, todennäköisesti 1050-luvulla. Suomessa myöhäisrautakausi ajoitetaan vuosiin 800‒1300.
Löytö pitää sisällään paitsi 31 rahaa, myös soljen, kaksi riipusta sekä neljä sormusta ja kolme vaatteiden koristeluun käytettyä spiraalia.
Rahoissa olevista kiinnityslenkeistä voidaan päätellä, että ne ovat olleet osana kaulaketjua. Rahat ovat arabialaisia ja bysanttilaisia sekä niiden jäljitelmiä – mikä on itse asiassa löydön merkittävin osa.
Kansallismuseon rahakammion intendentin Jani Oravisjärven mukaan on poikkeuksellista, että kerralla löytyy iso määrä ulkomaisten rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Ne raottavat ikkunaa 1000-luvun sysmäläisten arkeen ja arvoihin paremmin kuin muualta tulleet, alkuperäiset rahat.
Oravisjärven arvion mukaan jäljitelmiä on saatettu tehdä, koska on haluttu valmistaa näyttävä koru ja aitoja rahoja ei ole ollut saatavilla. Hopeat ovat saattaneet kuulua muinaiselle mahtinaiselle, jolla on ollut varaa erottua perusrahvaasta.
Löytöön kuuluu aivan erityinen kolikko, joka perustuu harvinaiseen bysanttilaiseen kultarahaan. Alkuperäisen rahan on lyöttänyt Bysantin keisari Mikael V valtakaudellaan vuosina 1041–1042.
‒ Bysanttilaisia kultarahoja on jäljitelty esimerkiksi Tanskassa, mutta tämä on ensimmäinen joka on löytynyt Suomesta, Oravisjärvi sanoo.
Hänen mukaansa on loogista olettaa, että jäljitelmät on tehty rautakautisessa Suomessa, koska ne ovat jäljitelmiä ja täältä löydetty.
Hopeakorujen joukossa on myös kullattu sormus, josta katsoo viiksekäs mies. Vastaavanlaista sormusta ei ole aiemmin löydetty Suomesta.
Museoviraston arkeologisten kokoelmien amanuenssi Ville Rohiola arvioi, että kyseessä on uskonnollinen hahmo. Kasvokuvio saattaa liittyä esimerkiksi kristinuskoon tai viikinkien jumaltarustoon.
‒ Yhden tulkinnan mukaan se voisi olla Odin. Toinen asia on sitten se, että millainen mytologia sysmäläisellä väellä on tuolloin ollut. Ovatko he puhuneet Odinista vai mahdollisesti Ukosta? Näitä yritetään pikkuhiljaa selvittää, Rohiola sanoo.
Sysmän hopealöytöön kuuluu myös ristinmuotoinen riipus, joten on mahdollista, että 1000-luvun alun sysmäläiset ovat eläneet pakanallisen ja esikristillisen kulttuurin taitoskohdassa. Kristinusko levisi Suomeen 1000- ja 1100-lukujen kuluessa.
Vaikka esihistoria jääkin monin paikoin tulkintojen varaan, vahvistaa Sysmän hopea-aarre sitä käsitystä, että muinaisesta Suomesta on ollut paljon yhteyksiä muualle maailmaan, jopa Lähi-itään asti.
HUOM! Jos löydät yli 100-vuotiaan esineen, ilmoita siitä Museovirastolle
Etsiessäsi historiallisia tai esihistoriallisia esineitä, muista ainakin seuraavat asiat:
1) Metallinetsintä ja kaivaminen muinaisjäännöksellä tai sen ympärillä on kielletty. Muinaisjäännöskohteeseen on suositeltava pitää vähintään 200 metrin etäisyys.
2) Jos löydät esineen tai esineen osan, jota arvelet yli 100 vuotta vanhaksi, jota et tunnista tai joka vaikuttaa muuten erityisen mielenkiintoiselta, lopeta kaivaminen ja ilmoita löydöstäsi Museovirastolle tai maakuntamuseolle. Ota yhteyttä myös, jos törmäät mahdolliseen muinaisjäännöskohteeseen.
3) Älä puhdista esinettä itse, tärkeää tietoa voi kadota.
4) Lisätietoa muinaisjäännöksistä löydät Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta.
5) Ilmoita löydöstäsi Museovirastolle osoitteeseen metallinilmaisin@museovirasto.fi Lisäohjeita löytyy täältä.
Edit 15.6.2018: Lisätty ohjeet muinaisesineiden etsijöille.
