Hyppää pääsisältöön

Timo Rautiainen: Mietin, osaanko olla enää hevi

Metallimuusikko Timo Rautiainen.
Metallimuusikko Timo Rautiainen. Kuva: Yle Yle Radio Suomi,Timo Rautiainen

Trio Niskalaukauksen nokkamiehestä Timo Rautiaisesta piti tulla isona joko työtön tai iskelmälaulaja.

- Niin olin vastannut kun minulta oli pikkupoikana kysytty haaveammattia. Työttömänä en luojan kiitos ole päivää - kahta enempää joutunut olemaan. Iskelmälaulajaksi olisin aina halunnut, mutta nyt se on mennyt tämän rokin puolelle.

Näin toteaa Timo Rautiainen Radio Suomen Rokkarin kesä -ohjelmassa, jossa raskaan rokin eturivin muusikot kertovat musiikkivalintojen avulla elämänsä kesistä.

- Jos olisin syntynyt parikymmentä vuotta aikaisemmin, niin olisin varmaan vetänyt muusikkona käännösiskelmiä.

Iskelmälaulajaksi olisin aina halunnut, mutta nyt se on mennyt tämän rokin puolelle.

.
Iskelmäviettiään Rautiainen tyydyttää kuitenkin yhä säännöllisesti laulamalla karaokea.

- Minulla on kotona vehkeet ja olisiko noin 70 suomenkielistä karaokelevyä. Se on henkisesti terapeuttista ja rentouttavaa, kun sitä ei tarvitse tehdä viikonloppuiltaisin baarissa. Joskus jopa maanantaina aamupäivällä, kun elämä tuntuu tukkoiselle ja tylsälle, niin kun laulaa puoli tuntia niin se avaa lukot. Aina ensimmäisenä laulan Joukoa ja Kostia, Kai Hyttistä, Topi Sorsakoskea tai Tapani Kansaa.

Hevimies oli kiltti lapsi

Iskelmämusiikki kuuluu vahvasti myös Timo Rautiaisen musiikkivalinnoissa, kun hän käy läpi lapsuuden ja nuoruuden kesiä.

- Niissä kuuluu huolettomuus. Maailma oli silloin toinen. Lapset olivat lapsia ja aikuiset aikuisia. Nykyään ne vähän sekoittuvat, kun tuntuu että selkeää aikuisuuden rajaa ei ole olemassa. Itse olen saanut kasvaa hyvinkin turvallisissa olosuhteissa. Kesällä pyöräiltiin ja uitiin, joskus jopa ongittiin tai virvelöitiin.

Rautiainen tunnustaa kuuluneensa siihen porukkaan, joka aina osti innoissaan uuden virvelin, mutta ei koskaan saanut sillä saalista.

Kun uutinen Hendrixin kuolemasta kerrottiin, isä istui selkäni takana sohvalla, minä istuin lattialla ja leikin, ja isä sanoi sitten, että noin niille huumemiehille käy.

Lapsuuden ja nuoruuden musiikkimuistot vievät Rautiaisen takaisin lapsuudenkodin olohuoneeseen, jonka lattialla nuori muusikonalku näki televisiosta uutisen Jimi Hendrixin kuolemasta ja siitä kun ihminen ensimmäisen kerran käveli kuussa.

- Kun uutinen Hendrixin kuolemasta kerrottiin, isä istui selkäni takana sohvalla, minä istuin lattialla ja leikin, ja isä sanoi sitten, että noin niille huumemiehille käy.

Timo Rautiainen muistaa olleensa itse kiltti lapsi ja nuori. Villeimmät nuoruusmuistot liittyvät kesään -79, jolloin hän oli 16-vuotias, ja Pelle Miljoona oli kova juttu. Silloin kokeiltiin alkoholia ja tupakkaa ja perustettiin kavereiden kanssa bändi, joka treenasi naapurin pojan kodin saunassa.

- Rumpali oli pukuhuoneen puolella, minä olin löylyhuoneen puolella ja oviaukossa seisoi basisti. Koko treenin aikana en nähnyt rumpalia lainkaan. Naapurissa asunut vanhapoika oli kommentoinut treenejämme, että hienosti soittavat, mutta soittaisivat joskus jotain toistakin biisiä, vaikka siihen aikaan meillä oli ohjelmistossa ainakin kymmenen kappaletta, Rautiainen nauraa.

Lukulasit katsomoon Tuskassa

Aikuisuuden kesiin Timo Rautiaisella liittyy paljon muistoja festarikeikoista Trio Niskalaukauksen kanssa. 2000-luvun taitteen molemmin puolin kesäviikonloput täyttyivät keikkamatkoista. Menestystä tuli niin paljon, että sen myötä Rautiainen luopui erityisopettajan työstä ja ryhtyi täysipäiväiseksi muusikoksi.

- Ensimmäiset festarikesät olivat erikoisia. Oli suorastaan järkyttävää, kun omat nuoruuden idolini, Pelle Miljoona, Ismo Alanko, Kauko Röyhkä ja Tuomari Nurmio tulivat kuin vanhoina tuttuina moikkaamaan, että miten on keikat menny. Silloin piti oikein vilkaista selän taakse, että tuliko se tosiaan nyt mulle puhumaan.

Piti oikein vilkaista selän taakse, että tuliko se tosiaan nyt mulle puhumaan.

Vuosi sitten Trio Niskalaukaus teki paluun 13 vuoden tauon jälkeen.

- On sanottava että tauko teki hyvää. Mutta jännitin kyllä ennen ensimmäisiä keikkoja, että osaanko olla enää hevi.

Keikat menivät luontevasti, mutta Rautiainen myöntää vuosien muuttaneen omaa olemista.

- Yleensä keikan jälkeen kitaristi heittelee plektroja yleisöön. Viime kesän Tuska-festarin keikan jälkeen minä heitin yleisöön lukulasit. Ne sai joku tyttö eturivistä. Huikkasin perään, että vie iskälle!

Rokkarin kesä Yle Radio Suomessa lauantaisin kello 17.15 - 18.00

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi