Jyri Hänninen
Yle
Nuorisosäätiön nimissä tehtyjen jättikauppojen takaa löytyy sekava liikemiesten, yhtiöiden ja rahavirtojen verkosto, joka ulottuu jo lähes koko Itämeren ympäri. Kauppoihin liittyy kadonneita miljoonia, rahanpesuilmoitus, suuria konsulttipalkkioita ja valtava jälkipyykki.
Syksyllä 2017 Nuorisosäätiö päätti käydä ostoksilla.
Puolalainen kiinteistökehitysyhtiö Icon oli etsinyt Helsingin Kampissa sijaitsevalle kerrostalolle ostajaa jo jonkin aikaa.
Kohteen ostamisesta neuvottelivat tai olivat kiinnostuneita useat kotimaiset kiinteistösijoittajat. Sijainti oli erinomainen ja rakennukselle hyväksytty käyttötavan muutos mahdollisti toimistotalon muuttamisen asuinkäyttöön.
Yksi sijoittajista kertoi MOT:lle luulleensa jo, että kaupat syntyvät.
– Sitten yhtäkkiä Nuorisosäätiö tuli ja löi pöytään sellaisen tarjouksen, ettei siihen voinut vastata, mies kertoo MOT:lle. Hän ei halua nimeään julkisuuteen.
Jättikaupat – nyt rakennus seisoo tyhjänä
Nuorisosäätiö maksoi kiinteistöstä 18,5 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun hävinneiden sijoittajien tarjoukset olivat MOT:n tietojen mukaan 13–14 miljoonan euron välissä.
Useat asiantuntijat pitävät kauppahintaa liian suurena. Vain yksi MOT:n haastattelemista kiinteistökaupan asiantuntijoista piti hintaa “varsin hyvänä, mutta ymmärrettävänä.”
Puolalaiset olivat ostaneet kiinteistön noin kaksi vuotta aikaisemmin hieman alle yhdellätoista miljoonalla eurolla. Hinnannousu on merkittävä, vaikka ottaa huomioon kaupungin myöntämän luvan muuttaa toimistot asunnoiksi. Tämä on nostanut kiinteistön arvoa.
Kohtuuhintaisia asuntoja nuorille ei saada rakennettua Helsingin Kamppiin.
Kiinteistön Nuorisosäätiölle myyneet puolalaiset tekivät siis useiden miljoonien eurojen voiton kaupassa.
Nuorisosäätiön suunnitelmissa oli rakentaa kohteeseen paitsi asuntoja myös siirtää toimistotilansa Kamppiin Helsingin Herttoniemestä.
Tällä hetkellä talo seisoo tyhjillään ja aiheuttaa Nuorisosäätiölle merkittäviä kuluja joka kuukausi. Talon muuttaminen asuinkäyttöön vaatisi Nuorisosäätiöltä suuria investointeja. Koko hankkeen hinta on arviolta 40 miljoonaa euroa.
Näillä kustannuksilla asuntojen vuokrataso olisi MOT:n teettämien laskelmien mukaan arviolta noin 40 euroa neliöltä. Nuorisosäätiön Helsingin kohteiden nykyiset neliöhinnat ovat alle puolet tästä.
Halpaa nuorisoasumista kohteeseen ei siis saa rakennettua. Nuorisosäätiön nykyinen johto etsiikin kerrostalolle ostajaa.
Miksi rahoitusvaikeuksissa oleva Nuorisosäätiö osti talon?
Kaupassa ei herätä kysymyksiä vain hinta. Nuorisosäätiö on ajautunut rahoitusvaikeuksiin viranomaisten tutkimusten ja negatiivisen julkisuuden takia.
Suomalaisten pankkien halu myöntää luottoja Nuorisosäätiölle on hiipunut, koska ne pitävät sitä riskiasiakkaana. Nuorisosäätiö on etsinytkin rahoitusta esimerkiksi joukkovelkakirjalainalla eli hakemalla sijoittajia, jotka olisivat halukkaita rahoittamaan säätiön toimintaa.
Samoihin aikoihin kun kiinteistökauppa tehtiin, Nuorisosäätiö ei kyennyt esimerkiksi maksamaan työeläkemaksuja ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä maksuja ajallaan.
Mistä Nuorisosäätiö hankki lähes 20 miljoonaa euroa ostaakseen Kampista kokonaisen kerrostalon?
Kiinteistö pantattu Puolaan
Vihjeitä Nuorisosäätiön rahoitusratkaisusta löytyy kiinteistön rasitustiedoista. Kiinteistölle on otettu panttikirja, jonka arvo on yhdeksän miljoonaa euroa. Nuorisosäätiö on siis pantannut kiinteistön velkojensa vakuudeksi.
Panttikirjan omistaa puolalainen yhtiö nimeltään BSWW Trust. Nimi kannattaa painaa mieleen.
Kiinteistökauppa ei näytä olevan taloudellisesti tai Nuorisosäätiön ydintoiminnan kannalta perusteltu. Tämä ei ole ainutkertaista Nuorisosäätiön toiminnassa viime vuosina.
Nuorisosäätiön entiset johtajat jatkoivat erikoisten liiketoimien tekoa aina potkuihinsa saakka.
Nuorisosäätiön entiset johtajat Perttu Nousiainen ja Aki Haaro ovat poliisitutkinnassa lahjusepäilyjen takia. Niiden taustalla ovat liiketoimet, joita Haaro ja Nousiainen tekivät Nuorisosäätiön liikekumppaneiden kanssa.
MOT:n selvitys osoittaa, että Nuorisosäätiöstä potkut saanut entinen johtajakaksikko jatkoi erikoisten liiketoimien tekoa aivan viime kuukausiin saakka.
Kiinteistökauppojen takaa paljastuu sekava liikemiesten, yhtiöiden, suurien konsulttipalkkioiden ja rahavirtojen verkosto.
Vastauksia siihen, mistä on kyse, pitää etsiä myös Suomenlahden toiselta puolelta Virosta.
Tallinnalaisen tornitalon kabinetissa puhutaan Nuorisosäätiöstä
Virolaisen yhtiön tilat ovat korkeassa tornitalossa lähellä suomalaisille tuttua Viru-keskusta.
Vaikka kyse on yllätysvisiitistä, liikemies Benno-Mihkel Vald on kohtelias.
– Tule tänne kabinettiin. Puhuimmekin juuri Nuorisosäätiöstä, Vald sanoo.
Benno-Mihkel Vald on tehnyt uransa paitsi kiinteistöbisneksessä, myös politiikassa. Vuonna 2003 Vald erosi Kohtla-Järven johdosta, kun paikallinen valtuusto suunnitteli luottamusäänestystä hänen asemastaan.
Olen päätynyt Tallinnaan Valdin työpaikalle Baltic Real Estaten verkkosivujen takia. Yhtiön bisnesidea on hankkia tai hallinnoida tontteja ja kiinteistöjä, tehdä niissä kehitystyötä ja myydä eteenpäin.
Verkkosivuillaan yhtiö kertoo omistavansa myös Suomessa asuntoja yli 600 miljoonalla eurolla. Tieto ei tosin pidä julkisten lähteiden mukaan paikkaansa.
Kiinteistö- tai kaupparekisteritietojen perusteella yhtiöllä ei todellisuudessa ole liiketoimintaa tai kiinteistöomistuksia Suomessa.
Yhtäläisyyksiä ja yhteyksiä
Englanninkielisillä sivuilla kerrotaan, että Suomessa yhtiö “tarjoaa vuokra-asuntoja nuorille työssäkäyville nuorille (18–29-vuotiaille), sekä rakentaa ja ylläpitää kohtuuhintaisia asuntoja”.
Esittelyteksti on lähes identtinen Nuorisosäätiön toiminta-ajatuksen kanssa. Yhtäläisyydet ja yhteydet Nuorisosäätiöön eivät jää tähän.
MOT on kiinnostunut erityisesti Tallinnan Piritassa sijaitsevasta merenrantatontista, jonka Baltic Real Estate kertoo myyneensä eteenpäin kymmenellä miljoonalla eurolla.
Yhtiö ei ole kuitenkaan koskaan omistanut tonttia.
Tontin myyjä oli todellisuudessa Nuorisosäätiö. Kysyn asiaa suoraan Benno-Mihkel Valdilta. Miksi kerrotte myyneenne tontin, joka ei ole koskaan ollut Baltic Real Estaten omistuksessa?
– Emme tietenkään ole omistaneet tonttia, me olemme kiinteistökehitysalalla. Tapana on, että kehittäjä listaa kohteet sivuilleen, Vald sanoo.
Benno-Mihkel Vald ei anna selkeää vastausta siihen, miten Baltic Real Estate on kehittänyt tonttia.
Luksusasuntoja suunniteltiin purjehduskeskuksen viereen
Kabinetissa istuu Benno-Mihkel Valdin lisäksi toinen mies, joka tuntee hyvin Nuorisosäätiön toiminnan.
Valdin vieras on suomalainen liikemies Jukka Tuokkola. MOT:n yllätysvisiitti on sattunut samalle päivälle kuin Tuokkolan Tallinnan-matka.
Vald kertoo, että kaksikko oli keskustelemassa siitä, millä tavoin Nuorisosäätiö pääsee eroon viimeisistäkin Viron-sijoituksistaan.
– Olen käyttänyt Nuorisosäätiön Viron-sijoitusten hoitamiseen juristin kanssa yli 70 päivää. Ei ole niin helppo homma luopua kaikesta kuin mitä Ara luulee, Vald sanoo erinomaisella suomenkielellä.
Vald viittaa Aran eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Nuorisosäätiölle antamaan kehotukseen luopua mittavista sijoituksistaan Virossa.
Aran mielestä yleishyödyllisen säätiön tehtäviin ei kuulu sijoittaa miljooniaan luksusasuntojen rakentamiseen Tallinnassa.
Näin Nuorisosäätiö on kuitenkin tehnyt.
Viranomaiset kehottivat Nuorisosäätiötä luopumaan Viron-bisneksistään.
Nuorisosäätiön Viron-seikkailu alkoi vuonna 2016.
Virossa säätiö on:
- Rakennuttanut Tallinnan keskustan lähelle pienkerrostalon.
- Ostanut tontin läheltä Tallinnan bussiasemaa
- Antanut 15 miljoonan euron sijoituslainan Piritan alueelle suunnitteilla olevan rakennushankkeen rahoittamiseksi.
Varovaisenkin arvion mukaan Nuorisosäätiön Viron-valloitus on maksanut ainakin 20 miljoonaa euroa. Sijoituksista yksi nousee kuitenkin yli muiden.
Piritan hanke on mittava. Alue sijaitsee neuvostoarkkitehtuurin malliesimerkin eli Piritan kylpylähotellin vieressä. Kylpylä rakennettiin Moskovan vuoden 1980 olympialaisia varten. Olympialaisten purjehduskisa käytiin Suomenlahdella Tallinnan edustalla.
Nuorisosäätiö on sijoittanut vähintään 20 miljoonaa euroa Viron bisneksiinsä.
Alueelle aiotaan rakentaa satoja kovan rahan asuntoja. Kyse ei ole kohtuuhintaisesta nuorisoasumisesta, vaan luksustason asunnoista. Työt kohteessa eivät ole vielä alkaneet.
Suurhankkeen käynnistäjä epäiltynä rikoksista
Yksi Piritan suurhankkeen käynnistäjistä on Virossa asuva suomalainen liikemies Arto Autio. Autio on toinen omistaja virolaisessa sijoitusyhtiössä Brave Capitalissa.
Yrityksen toimisto sijaitsee Tallinnan Radisson Blu -hotellin 14. kerroksessa. Toimistoon on rekisteröity useita kymmeniä yhtiöitä. MOT:n käydessä toimistolla paikalla oli vain sihteeri, joka kertoi Arto Aution olevan tapaamisessa.
Brave Capital osti muutama vuosi sitten Piritan tontin, käynnisti alueen suunnittelun ja järjesti arkkitehtuurikilpailun.
Talvella 2018 Aution sijoitusyhtiö jätti kuitenkin hankkeen ja Brave Capital myi tontin tutulle ostajalle eli Nuorisosäätiölle.
Autiota epäillään avunantorikoksista Nuorisosäätiön entisiin johtajiin ja rakennusliike Salpausselän Rakentajiin liittyvässä lahjustutkinnassa.
Aution hallitsemien yhtiöiden kautta on poliisin epäilyjen mukaan ohjattu rahoja niin Salpausselän Rakentajien entiselle pääomistajalle Mika Wileniukselle kuin Nuorisosäätiön entiselle puheenjohtajalle Perttu Nousiaisellekin.
Virolaisen Eesti Ekspress -lehden haastattelussa Autio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikolliseen.
Arto Autio ei antanut MOT:lle haastattelua. Hän pyysi kysymykset sähköpostilla. Niihin vastauksena tuli vain Brave Capitalin viestinnästä vastaavan henkilön lausunto, jonka mukaan yhtiöllä ei ole mitään kommentoitavaa merenrantatontin kauppoihin.
Rikosepäilyjä koskeviin kysymyksiin MOT ei saanut mitään vastausta.
Merenrantontti myydään puolalaisille
Piritan merenrantatontista on tehty viime aikoina vilkkaasti kauppaa.
Yhtälössä on Nuorisosäätiön ja Arto Aution lisäksi mukana puolalaisia kiinteistösijoittajia.
Nuorisosäätiön oli pakko hankkiutua eroon Viron-sijoituksistaan viranomaisten kehotuksen takia. Tätä seurasi operaatio, jossa tontti ja rahat vaihtoivat omistajia vikkelästi.
Nuorisosäätiö löysi tontille uuden omistajan. Huhtikuussa Piritan arvokkaan merenrantatontin omistajaksi tuli puolainen yhtiö BSWW Trust. Siis sama yhtiö, jolla on miljoonien eurojen saatavat Nuorisosäätiöltä Helsingin Kampin kerrostalosta.
Julkisista lähteistä ei selviä, mihin hintaan Nuorisosäätiö osti ja edelleen myi eteenpäin tontin.
”Minä hoidin sen puolalaisten rahoituksen”
Tallinnalaisen toimistotalon kabinetissa istuva Jukka Tuokkola tuntee hyvin puolalaiset, joiden kanssa Nuorisosäätiö on tehnyt bisnestä.
Tuokkola on tehnyt yhteistyötä puolalaisen kiinteistökehitysyhtiö Iconin kanssa jo vuodesta 2015. Hän oli aiemmin myös Iconin Suomen-yhtiön työntekijä.
Tuokkola joutui kuitenkin jättämään työnsä, kun hänen värikäs historiansa tuli esille.
MOT:n käräjä- ja hovioikeuksista keräämien tietojen mukaan Tuokkola on saanut tuomioita ainakin veropetoksista ja rattijuopumuksesta.
Vuosina 2004–2009 Tuokkola oli oikeuden määräämässä liiketoimintakiellossa.
Puhelias Tuokkola kehuu MOT:lle hankkineensa rahoitusvaikeuksista kärsivälle Nuorisosäätiölle suuren lainan Puolasta.
– Minä hoidin sen puolalaisten rahoituksen. Kirjoita sinne juttuun kerrankin jotain hyvää ja kerro, että puolalaisten rahoitus on kolme kertaa halvempaa kuin Nuorisosäätiön lainat ovat [varjopankki] GF Moneylta, Tuokkola sanoo.
Rikoksista tuomittu liikemies kehuu hankkineensa kymmenien miljoonien eurojen rahoituksen Nuorisosäätiölle.
Myös virolainen Benno-Mihkel Vald näyttää tuntevan hyvin Nuorisosäätiön rahoituskuviot. MOT kertoi huhtikuussa Nuorisosäätiön ottaneen useiden miljoonien eurojen lainat GF Moneylta.
Sama yhtiö on rahoittanut myös säätiön johtopaikalta lahjusepäilyjen takia lähteneiden Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen omia liiketoimia.
– Paljon se GF Moneyn lainojen korko on? Vald kysyy.
– On se kai lähemmäs 20 prosenttia, Tuokkola sanoo.
– Oho. Se on ihan pikavippitasoa, toteaa Vald.
– Puolalaisilta saa rahaa selvästi halvemmalla, Tuokkola kertoo.
MOT ei ole pystynyt vahvistamaan, mikä on GF Moneyn tai puolalaisten tahojen Nuorisosäätiölle myöntämien lainojen korkoa.
MOT:n tietojen mukaan Nuorisosäätiö on saanut Puolasta kahdenkymmenen miljoonan euron lainan. Epäselväksi jää, mistä rahat ovat peräisin.
Maksuvaikeuksia ja riitoja
Puolalaisen Icon-kiinteistökehitysyhtiö aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2015. Yhtiön toimintaidea on etsiä ja ostaa kiinteistö, kehittää sitä esimerkiksi kaavamuutoksen tai peruskorjausten avulla ja myydä eteenpäin voitolla.
Iconin yhtiökumppanina oli aluksi suomalainen rakennusliike, jonka oli tarkoitus hoitaa ostettujen kiinteistöjen peruskorjauksia ja muita rakennustöitä. Rakennusliike irtautui Iconin toiminnasta kuitenkin pian.
Myös yhtiöön palkattu suomalainen pitkän linjan kiinteistöalan ammattilainen jätti Iconin varsin nopeasti. Hän ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua, koska oli kirjoittanut vaitiolovelvollisuussopimuksen Iconin kanssa.
Kiinteistöalalla Nuorisosäätiön puolalaisten kumppaneiden maine on jo kärsinyt.
Icon on ostanut vasta yhden kiinteistön Suomessa ja tehnyt esisopimuksen muutaman muun kiinteistön ostamisesta. Kiinteistöpiireissä yhtiön maine on kuitenkin jo kärsinyt.
Iconilla on Helsingin käräjäoikeudessa käynnissä riita-asia yhdestä mönkään menneestä kiinteistökaupasta.
Iconin suomalaisilla konsulteilla on ollut myös vaikeuksia saada puolalaisilta maksuja sovitun mukaisesti. Kiistat maksuista ovat kiristyneet tilanteeseen, jossa konsultit harkitsevat kanteiden nostamista Iconia vastaan.
Kysymyksiä on herättänyt myös rikoksista tuomitun Jukka Tuokkolan rooli yhtiössä.
Iconin mukaan Jukka Tuokkola ei enää työskentele yhtiölle. Helsingin käräjäoikeuden riita-asiaa koskevassa istunnossa Iconin edustaja kuitenkin kertoi Tuokkolan toimivan Iconin edustajana Suomessa.
”Kävimme Lukašenkan kotikaupungissakin…”
Liikemies Jukka Tuokkola on mukana toisessakin yrityskuviossa, joka liittyy suoraan Iconiin.
Viime syksynä puolalainen yhtiö nimeltä Satio Capital S.P. Z.O.O. osallistui tarjouskilpailuun Seinäjoella. Satio Capital halusi ostaa Törnävän sairaala-alueen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Kauppoja ei syntynyt, vaikka Satio Capitalin jättämä tarjous oli korkein.
Tarjouksen oli jättänyt Satio Capitalin nimissä Jukka Tuokkola.
Sairaanhoitopiirin edustajia huolettivat yhtiön taustat. Kuka tai ketkä yhtiön omistavat, ja mistä rahat tulevat? Satio Capitalin suurin omistaja on suomalainen liikemies Terry Lagus, joka on toiminut pitkään kiinteistöalalla.
Lagus ei antanut MOT:lle haastattelua.
Esitteissään Satio Capital kertoo, että sen rahat ovat peräisin sijoittajilta kuten Iconilta. Kaikki kohteet, jotka se kertoo toteuttaneensa, ovat todellisuudessa Iconin hankkeita.
Yhtenä kohteena mainitaan myös Helsingin Kampin kerrostalo, jonka Nuorisosäätiö osti.
MOT:n Virossa tapaama Tuokkola kertoi Satio Capitalin etsivän kohteita muun muassa puolalaisille eli Iconille.
Satio Capitalin toimitilat ovat Helsingin Lauttasaaressa puolityhjässä toimistorakennuksessa. Rakennuksen omistaa Nuorisosäätiö.
Terry Laguksella ja Jukka Tuokkolalla on toinenkin erikoinen yhteys Nuorisosäätiöön.
Viime syksynä Valko-Venäjän suurlähetystö julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin ”suomalaisten yritysten suunnittelevan sijoittamista Valko-Venäjän puunjalostusteollisuuteen”.
Tiedotteessa kerrotaan, että suurlähettiläs Alexander Ostrovsky keskusteli asiasta kahden “yrityksen” eli Nuorisosäätiö ”Oy:n” ja Terry Investin kanssa.
Terry Invest -nimistä yhtiötä ei ole olemassa, vaan kyse on Jukka Tuokkolan mukaan ”brändistä”, jonka alla esimerkiksi Satio Capital toimii. Satio Capitalin suurin omistaja 80 prosentin osuudella on Terry Lagus.
Nuorisosäätiö suunnitteli sijoittavansa "Valko-Venäjän puunjalostusteollisuuteen".
Suurlähettilään kanssa samassa kuvassa ovat liikemies Jukka Tuokkola ja Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan paikalta maaliskuussa rikosepäilyn takia eronnut Perttu Nousiainen.
– Valko-Venäjällä on sellainen modulaaritehdas, johon oltiin tutustumassa. Me olemme käyneet Puolassa vastaavanlaisissa talotehtaissa monta kertaa, Jukka Tuokkola kertoo MOT:lle suurlähettilään tapaamisen taustoista.
Tuokkolan mukaan Nuorisosäätiön suunnitelmissa oli alkaa tilata modulaarisia eli helposti koottavia ja siirreltäviä taloja Valko-Venäjältä.
– Se oli valtionliike, joka niitä tekee. Se toimii [Valko-Venäjän presidentti] Aljaksandr Lukašenkan kotikaupungissa. Me käytiin siellä sahalla, modulaaritehdas oli siellä sahalla, joka toi hyvin synergiaetua, Tuokkola kertoo MOT:lle.
Tuliko hankkeesta mitään?
– Ei, ja nyt säätiössä taitaa olla muuta mietittävää, Tuokkola sanoo.
Kenen kanssa Nuorisosäätiö tekee bisnestä?
Kiinteistöalalla puolalaisten tuloa Suomen markkinoille on seurattu mielenkiinnolla mutta myös ihmetellen. Merkille on pantu myös Nuorisosäätiön ja puolalaisten yhteiset liiketoimet.
Mutta kenen kanssa Nuorisosäätiö on lopulta tehnyt bisnestä?
Iconilla on Suomessa kaksi yhtiötä. Kaupparekisteristä löytyvien asiakirjojen mukaan yhtiöiden omistukset kulkevat Kyproksen veroparatiisisaarelle ja sieltä Puolan kautta Luxemburgiin.
Yhtiöiden suurin omistaja on MOT:n hankkimien asiakirjojen mukaan Michał Kozłowski. Kozłowski on myös ainoa hallituksen jäsen virolaisessa yhtiössä, joka osti Nuorisosäätiöltä arvokkaan merenrantatontin Tallinnassa.
Useat Iconia lähellä olevat lähteet kertoivat Michał Kozłowskin olevan kuitenkin Iconin juristi, joka ei käytä yhtiöissä todellista valtaa.
Todelliseksi vallankäyttäjäksi yhtiössä kerrotaan puolalainen sijoittaja Krzysztof Perłowski, joka neuvottelee hankkeista myös Suomessa. Perłowski ei antanut MOT:lle haastattelua.
Puolalaisen yhtiön omistajana esiintyy liikemies, joka MOT:n mukaan ei käytä todellista valtaa yhtiössä.
Toinen omistaja yritysryppäässä on mies nimeltä Adam Grykin. MOT ei onnistu saamaan hänestä juuri mitään muuta tietoa kuin että kyseessä on Puolan mediassa Iconin omistajana esiintyneen Emanuel Grykinin veli.
Grykinin veljekset ja Iconin pääomistaja Michał Kozłowski ovat vastuuasemissa useissa kymmenissä yhtiöissä Puolassa, Kyproksella ja Luxemburgissa.
Yhtiöt omistavat toisiaan ristiin, omistukset vaihtuvat usein ja verkostosta on vaikea hahmottaa muita solmukohtia kuin kyproslaiset yhtiöt.
Annetaan puolalaisten itse kertoa, mistä oikein on kyse.
”Kyproksen käyttäminen oli virhe”
Helsingin Eteläesplanadilla asianajotoimiston kabinetissa istuu Michał Kozłowski, Iconin pääomistaja. Kozłowski puhuu selkeää englantia. Hän vaikuttaa hiukan varautuneelta ja varovaiselta.
Ääni on paikoitellen niin hiljainen, että puheesta on vaikea saada selvää.
Ennen haastattelua Kozłowski haluaa näyttää esityksen, jossa kerrotaan Iconista. Kozłowski heijastaa seinälle esimerkiksi kuvia hienoista kohteista Varsovassa, jotka Icon on hankkinut, kunnostanut ja myynyt eteenpäin.
Kuvissa vilahtaa myös Nuorisosäätiön myymä Tallinnan merenrantatontti.
– Tämän sinä tiedätkin, Kozłowski sanoo.
Kozłowski kertoo Iconin takana olevan ”yksityisiä sijoittajia”, joita hän ei voi paljastaa. Institutionaalisia sijoittajia kuten työeläkeyhtiöitä ei Iconin rahastossa Kozłowskin mukaan ole mukana.
Voitko kertoa sijoittajista mitään?
– Ikävä kyllä en. Kyse on yksityishenkilöistä, joita minulla ei oikeus paljastaa.
Kozłowski kertoo Iconin takana olevan ”yksityisiä sijoittajia”, joita hän ei voi paljastaa.
MOT kysyy Iconin omistuksista, rakenteesta ja kyproslaisista yhtiöistä. Miksi Iconista ei löydy esimerkiksi ainoatakaan rahastoesitettä tai muuta asiakirjaa, jotka osoittaisivat, että Iconin taustalla on rahasto?
Kozłowski sanoo, että pääosaa Kyproksen-yhtiöistä ei koskaan käytetty Iconin toiminnassa. Yhtiöistä on Kozłowskin mukaan luovuttu.
– Kyproslaisten yhtiöiden käyttäminen Suomeen sijoittamisessa oli virhe, joka maksoi meille vain paljon rahaa, Kozłowski sanoo.
Veroparatiisimaa Kyproksella on sijoitusmaailmassa huono maine, koska esimerkiksi venäläiset käyttävät maata myös kyseenalaisia tai laittomia talousjärjestelyjä tehdessään.
Kozłowski heijastaa seinälle kaavion, jossa on Iconin uusi yhtiörakenne. Sen mukaan Iconin Suomen-yhtiöiden lopullinen omistaja on nykyisin luxemburgilainen yhtiö.
Tieto on yllätys. Kyseisen luxemburgilaisen yhtiön nimi ei ole esiintynyt yhdessäkään asiakirjassa, joita MOT on hankkinut useista eri maista.
Icon on siis rakennettu Kozłowskin mukaan täysin uusiksi. Uudet yhtiöt, uudet rakenteet, uusi alku.
Uusi omistaja on jo muutaman vuoden ollut Luxemburgissa toimineen suuremman rahaston alarahasto. Rahaston sääntöjen mukaan se sijoittaa etenkin listaamattomiin yhtiöihin muun muassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
”Tiesimme Nuorisosäätiön olevan vaikeuksissa”
Mikä sitten on salaperäinen puolalainen BSWW-yhtiö, joka on ostanut Nuorisosäätiöltä noin kymmenen miljoonan euron arvoisen tontin Tallinnasta ja jolle säätiö on velkaa useita miljoonia euroja kerrostalokaupan takia?
Kozłowski kertoo, että BSWW on asianajotoimiston pyörittämä eräänlainen vakuusagentti. Se esimerkiksi säilyttää velkakirjoja, hoitaa sijoittajien lukuun rahastoja ja tekee rahoitusjärjestelyitä.
Kozłowskin mielestä sijoittajien nimet ovat liikesalaisuus. Miten Icon päätyi tekemään liiketoimia Nuorisosäätiön kanssa?
– Meidän näkökulmasta Nuorisosäätiö on instituutio. Tiesimme julkisista lähteistä, että säätiö on vaikeuksissa, jonka takia se joutuu myymään joitain sijoituksiaan. Tämän myötä päädyimme myös ostamaan Tallinnan Piritan tontin, Kozłowski sanoo.
Kozłowski kiistää, että Icon olisi rahoittanut Nuorisosäätiötä. Hänen mukaansa panttikirjat liittyvät siihen, että Nuorisosäätiö ei kyennyt maksamaan heti koko kauppahintaa Helsingin Kampissa ostamastaan kerrostalosta.
Kampin kauppojen hintaa Kozłowski ei halua paljastaa, koska kyse on liikesalaisuudesta. Hänen mielestään säätiö ei ole maksanut kohteesta ylihintaa.
Nuorisosäätiön ex-johto lahjustutkinnan keskiössä
- Helsingin poliisi tutkii talousrikoskokonaisuutta, jossa Nuorisosäätiön entistä toimitusjohtaja Aki Haaroa ja entistä hallituksen puheenjohtajaa Perttu Nousiaista epäillään lahjusten ottamisesta.
- Lahjusrahojen epäillään olevan peräisin lahtelaiselta rakennusliikkeeltä Salpausselän Rakentajilta.
- Rakennusliikkeen entisiä johtajia epäillään muun muassa törkeistä veropetoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista ja lahjonnasta elinkeinotoiminnasta.
- Aki Haaro ja Perttu Nousiainen ovat jättäneet Nuorisosäätiön lahjusepäilyjen tultua julkisiksi.
Jättimäisiä konsulttipalkkioita
Kozłowskin haastattelusta on kulunut viikko, kun MOT saa uutta tietoa puolalaisten rahaliikenteestä.
Iconin Suomen-yhtiö on maksanut useiden satojen tuhansien eurojen konsulttipalkkiot virolaiselle pöytälaatikkoyhtiölle. Jukka Tuokkola on virolaisen yhtiön hallituksen jäsen.
Yhtiön omistaa virolainen nainen. MOT ei onnistu tavoittamaan häntä.
Tilinpäätösten perusteella yhtiöllä ei ole ollut viime vuosina käytännössä lainkaan toimintaa. Viron kaupparekisterin tietojen mukaan vuoden 2017 viimeisellä kvartaalilla eli syys-joulukuussa yhtiö on saanut kuitenkin miljoonan euron tulot.
MOT soittaa Tuokkolalle, ja kysyy asiasta. Mistä työstä sinulle on maksettu satoja tuhansia euroja konsulttipalkkioita?
– Se on varmaan konsulttipalkkio.
Mitä konsultointityötä olet tehnyt?
– Siinä on paljon kaikenlaista, olen tehnyt koko ajan konsultointia. Monenlaista konsultointia. Niitä hankkeita on ollut siellä Virossa, ja Puolassa, ja joka puolella. Ei näitä hommia ihan talkootyönä tehdä, Tuokkola sanoo.
Onko konsulttipalkkioita maksettu myös Nuorisosäätiön Kampista ostamaan taloon liittyen?
– Saattaa siinä olla.
Siinä on paljon kaikenlaista, olen tehnyt koko ajan konsultointia.
Nuorisosäätiön entisten johtajien lahjustutkinnassa selvitetään tekaistuksi epäiltyjä konsulttimaksuja, joita on maksettu juuri Viroon. MOT kysyy suoraan, perustuvatko maksut todelliseen työhön.
– Työhön ja palkkioihin, totta kai.
Myöhemmin Tuokkola soittaa, ja kertoo, että hän ei voi puhua asiasta koska on allekirjoittanut vaitiolovelvollisuussopimuksen. Tuokkola ei halua myöskään kertoa mitään virolaisen yhtiön omistajasta.
MOT kysyy konsulttipalkkioista sähköpostilla myös Iconin omistajalta Michal Kozłowskilta. Hän kertoo, että palkkiot maksettiin Viroon yhtiölle, jonka Tuokkola oli tarkoitusta varten "osoittanut".
– Meillä oli sopimus virolaisen yhtiön kanssa. Kaikki maksut ovat tehty tämän sopimuksen puitteissa.
Nuorisosäätiö maksaa konsultoinnista puolalaisille
Outoja rahasiirtoja on tehty MOT:n tietojen mukaan myös Nuorisosäätiön ja Iconin välillä.
Säätiö on maksanut yli miljoona euroa Iconin Suomen-yhtiöille ennen kuin osapuolet solmivat kaupan Helsingin Kampin kerrostalosta. Kozłowskin mukaan osa rahoista on maksettu kiinteistökaupan esisopimuksen yhteydessä.
Osa rahoista on kuitenkin konsulttipalkkioita. Niitä on maksettu, kun Icon järjesti Nuorisosäätiölle suuren rahoituspaketin Puolasta.
– Icon-konserniin kuuluvalla yhtiöllä on ollut Nuorisosäätiön kanssa sopimus kymmenien miljoonien eurojen rahoituksen hankkimisesta. Icon on neuvotellut sopimuksen onnistuneesti, ja rahoitus on myönnetty, Kozłowski kirjoittaa sähköpostissaan.
Jokin puolalainen taho on siis päättänyt myöntää Nuorisosäätiölle kymmenien miljoonien eurojen lainan.
Rahanpesuilmoitus poliisille...
Iconin rahaliikenne on herättänyt ihmetystä Suomessa. MOT:n tietojen mukaan Iconista on tehty Keskusrikospoliisille ilmoitus mahdollisesta rahanpesusta.
Krp ei kommentoi asiaa.
– Me emme ikinä kommentoi millään tavalla saamiamme rahanpesuilmoituksia. Kyse ei ole edes virallisesta rikosilmoituksesta, sanoo Krp:n rahanpesuselvittelykeskuksen päällikkö Pekka Vasara.
Kozłowski kertoo, ettei hän tiedä rahanpesuilmoituksesta. Hänen mukaansa Icon-konsernin yhtiöissä ei ole koskaan tapahtunut rahanpesua. Kaikki Iconin rahaliikenne on Kozłowskin mukaan ”helposti jäljitettävissä”.
MOT:n tietojen mukaan rahanpesuilmoituksesta on kerrottu Helsingin poliisille, joka tutkii Nuorisosäätiön entisten johtajien lahjusvyyhtiä. Poliisia kiinnostaa myös Viroon maksetut konsulttipalkkiot.
Iconin edustajia ei MOT:n tietojen mukaan epäillä tällä hetkellä rikoksista.
... ja tutkintapyyntö poliisille
Nuorisosäätiö on viimeisen parin vuoden ajan ollut poikkeuksellisen paljon negatiivisen julkisuuden kohteena. Syynä siihen ovat olleet Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen tekemiset säätiön johdossa, jotka johtivat lopulta kaksikon potkuihin.
Lahjusepäiltyjen tultua julki Nuorisosäätiön johto on käytännössä vaiennut. Samaan aikaan säätiössä on alkanut täydellinen remontti ja sotkujen selvittäminen.
Niitä riittää.
MOT:n pyytäessä kommenttia tähän juttuun, on tarjolla jälleen yksi uusi yllätys. Nuorisosäätiön uusi johto on tutkinut Haaron ja Nousiaisen Virossa tekemiä liiketoimia.
Niissä on niin paljon epäselvyyksiä, että Nuorisosäätiö on pyytänyt poliisia selvittämään asian.
Nuorisosäätiön rahoja on kateissa miljoonia euroja. Asiasta on tehty tutkintapyyntö poliisille.
Nuorisosäätiö kertoo, että useita miljoonia euroja säätiön rahoja on kateissa. Viron-seikkailu uhkaa käydä kalliiksi.
Tarkemmin Nuorisosäätiö ei halua asiaa kommentoida, koska poliisilla on käynnissä Haaron ja Nousiaiseen liittyvä esitutkinta.
– Viime vuosina on tehty Nuorisosäätiön toimintatarkoituksen vastaisia ja säätiön talouden kannalta haitallisa sopimuksia, sanoo Nuorisosäätiön operatiivinen johtaja Joni Lappalainen MOT:lle.
Tulevina kuukausina Nuorisosäätiö yrittää selvittää, mitä kaikkea säätiön nimissä on viime vuosina tehty.
Ehkä silloin selviää, mistä puolalaisten rahat ovat peräisin.
Jutussa on käytetty lähteinä Viron ja Suomen kauppa- ja kiinteistörekisterien asiakirjoja, kuten panttikirjoja, kiinteistökauppatietoja, tilinpäätöksiä ja osakasluetteloita. Lisäksi MOT on hankkinut yhtiöiden asiakirjoja Puolasta, Kyprokselta ja Luxemburgista.
