Hyppää pääsisältöön

“Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa” – PMMP nousi kymmenvuotisen uransa aikana sukupolvikokemukseksi

Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008.
Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Kuva: Mika Kanerva PMMP,Paula Vesala,Mira Luoti,Paula Vesala & Mira Luoti (PMMP),popmusiikki,musiikki

"Helvetin hyvin menee!" huusi PMMP Rusketusraidat -hitissään 2003 ja hyvinhän kokoonpanon taival kokonaisuudessaan sujui. Yhtye ampaisi parissa vuodessa kotimaan kovimpien yhtyeiden joukkoon ahkeralla keikkailullaan ja täsmäiskuhiteillään. Monesti palkittu PMMP on myynyt urallaan liki 400 000 albumia. Elävä arkisto kokosi yhtyeen live-esiintymisiä, haastatteluita sekä musiikkivideoita vuosien varrelta.

PMMP on vuosina 2002–2013 aktiivisena ollut suomalainen yhtye, jonka keulahahmoina toimivat Paula Vesala ja Mira Luoti. Muita yhtyeen jäseniä olivat Juho Vehmanen (basso), Heikki Kytölä (rummut) sekä Mikko Virta (kitara). Yhtyeen säveltäjävelhona ja tuottajana toimi Jori Sjöroos.

Paula Vesala ja Mira Luoti kohtasivat alun perin Popstars-kilpailun karsinnoissa, mutta eivät vielä tällöin tutustuneet toisiinsa. Vasta myöhemmin Luoti ja Vesala ystävystyivät ja päättivät perustaa bändin. Yhtyeen muut jäsenet löytyivät tuttavapiiristä sekä tuottaja-säveltäjä Jori Sjöroos tuli kuvioihin niin ikään ystävyyssuhteiden kautta. Sanoituksista vastasivat laulajat itse, joskin Vesalan panostus tällä saralla oli suurempi.

PMMP tuli koko kansan tietoisuuteen Rusketusraidat -hitillään, joka oli vuoden 2003 virallinen kesähitti ja myydyin single. Riehakas kappale sai myös konservatiivisimmat kuulijat takajaloilleen – laulettiinhan kappaleessa seksistä nuorten naisten näkökulmasta. Soraäänet povasivat yhtyeen jäävän tähdenlennoksi. Toisin kävi.

Seuraava albumi, Kovemmat kädet (2005), oli vieläkin valtavampi menestys. Levy pysyi Suomen virallisella albumilistalla yli vuoden. Kappaleet olivat aiempaa synkempiä ja niissä nähtiin yhtyeen nimen mukaisesti Paulan ja Miran Molemmat Puolet. Albumin jälkeen yhtyeen ei tarvinnut todistella kenellekään mitään – PMMP:stä syntyi sukupolvikokemus, jollaista ei oltu suomalaisessa musiikkiskenessä nähty sitten Ultra Bran.

PMMP:n kymmenvuotinen ura oli menestyksekäs. Bändi rohmusi useita listaykkösiä, platinalevyjä ja yhdeksän Emma-patsasta. Yhtyeen Veden varaan -albumi palkittiin myös Teosto-palkinnolla vuonna 2009. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa koskettavat sanoitukset, joissa ei kaihdettu tarttua vaikeisiin aiheisiin sekä tarttuvat melodiakulut. Samana vuonna Luoti ja Vesala astelivat myös Linnan juhliin.

PMMP tunnettiin energisestä lavaesiintymisestään ja tinkimättömästä rock-asenteesta. Vuosien keikkailu kantoi hedelmää ja tutuksi tulivat niin suurten festivaalien päälavat kuin hikiset, loppuunmyydyt klubikeikatkin. Kruununjalokiviksi nousivat kaksi loppuunmyytyä keikkaa Helsingin jäähallissa marraskuussa 2013. Tämän jälkeen yhtye jäi määrittelemättömän pituiselle tauolle. Jälkeenpäin molemmat laulajat ovat tahoillaan maininneet, että tauolta tuskin palataan ikinä.

Yhtye teki myös hyvää. Se otti kantaa ihmisoikeusasioihin ja käsitteli kappaleissaan esimerkiksi ulkopuolisuuden tunnetta ja naisten kohtaamaa lähisuhdeväkivaltaa. Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsikin yhtyeen joulukuussa 2013 Amnestyn kynttiläpalkinnolla.

PMMP oli mukana YleX:n kesäkumikampanjassa vuonna 2005. Iloinen poppiralli Kumivirsi sai varsin hyvän vastaanoton yleisön keskuudessa. Se valittiin vuonna 2013 toiseksi suosituimmaksi kesäkumikappaleeksi kautta aikain.

PMMP oli vakiinnuttanut asemansa musiikkimaailman huipulla ja yhtyeen taukoilmoitus tuli monelle yllättäen. “Ihmisille jää hyvä fiilis, kun lopetetaan tässä vaiheessa”, rumpali Heikki Kytölä kertoi tuolloin Ilta-Sanomille.

Molemmat laulajat ryhtyivät myöhemmin tekemään musiikkia sooloartistina. Myös yhtyeen muut jäsenet siirtyivät tekemään omia musiikkiprojekteja: Juho Vehmanen, Heikki Kytölä ja Mikko Virta jatkoivat My first band -yhtyeessä ja Jori Sjöroos jatkoi Magenta Skycoden merkeissä vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen hänkin siirtyi soolouralle sekä tuottamaan muun muassa Vestan esikoisalbumia.

Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa.― Mira Luoti

PMMP:n suosioon löytyy useita selityksiä. Yhtye onnistui olemaan uskottava niin Matti Meikäläisen, kuin Kalliossa asuvan hipsterinkin silmissä. PMMP:n musiikki yhdisti ihmisiä taustoistaan riippumatta. Hittibiisien lisäksi PMMP oli tarina nuorten aikuisten välisestä ystävyydestä, tekemisen riemusta ja ikuisesta kesästä.

Ja aivan kuten Mira Luoti sen tiivisti vuonna 2018 Puoli seitsemän -ohjelmassa julkaistussa videossa: “Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa”.

PMMP:n musiikkivideoita:

PMMP:n discografia

Kuulkaas enot! (2003)
Kovemmat kädet (2005)
Leskiäidin tyttäret (2006)
Puuhevonen (2007)
Veden varaan (2009)
Rakkaudesta (2012)
Matkalaulu (2013)

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.