Hyppää pääsisältöön

“Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa” – PMMP nousi kymmenvuotisen uransa aikana sukupolvikokemukseksi

Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008.
Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Kuva: Mika Kanerva PMMP,Paula Vesala,Mira Luoti,Paula Vesala & Mira Luoti (PMMP),popmusiikki,musiikki

"Helvetin hyvin menee!" huusi PMMP Rusketusraidat -hitissään 2003 ja hyvinhän kokoonpanon taival kokonaisuudessaan sujui. Yhtye ampaisi parissa vuodessa kotimaan kovimpien yhtyeiden joukkoon ahkeralla keikkailullaan ja täsmäiskuhiteillään. Monesti palkittu PMMP on myynyt urallaan liki 400 000 albumia. Elävä arkisto kokosi yhtyeen live-esiintymisiä, haastatteluita sekä musiikkivideoita vuosien varrelta.

PMMP on vuosina 2002–2013 aktiivisena ollut suomalainen yhtye, jonka keulahahmoina toimivat Paula Vesala ja Mira Luoti. Muita yhtyeen jäseniä olivat Juho Vehmanen (basso), Heikki Kytölä (rummut) sekä Mikko Virta (kitara). Yhtyeen säveltäjävelhona ja tuottajana toimi Jori Sjöroos.

Paula Vesala ja Mira Luoti kohtasivat alun perin Popstars-kilpailun karsinnoissa, mutta eivät vielä tällöin tutustuneet toisiinsa. Vasta myöhemmin Luoti ja Vesala ystävystyivät ja päättivät perustaa bändin. Yhtyeen muut jäsenet löytyivät tuttavapiiristä sekä tuottaja-säveltäjä Jori Sjöroos tuli kuvioihin niin ikään ystävyyssuhteiden kautta. Sanoituksista vastasivat laulajat itse, joskin Vesalan panostus tällä saralla oli suurempi.

PMMP tuli koko kansan tietoisuuteen Rusketusraidat -hitillään, joka oli vuoden 2003 virallinen kesähitti ja myydyin single. Riehakas kappale sai myös konservatiivisimmat kuulijat takajaloilleen – laulettiinhan kappaleessa seksistä nuorten naisten näkökulmasta. Soraäänet povasivat yhtyeen jäävän tähdenlennoksi. Toisin kävi.

Seuraava albumi, Kovemmat kädet (2005), oli vieläkin valtavampi menestys. Levy pysyi Suomen virallisella albumilistalla yli vuoden. Kappaleet olivat aiempaa synkempiä ja niissä nähtiin yhtyeen nimen mukaisesti Paulan ja Miran Molemmat Puolet. Albumin jälkeen yhtyeen ei tarvinnut todistella kenellekään mitään – PMMP:stä syntyi sukupolvikokemus, jollaista ei oltu suomalaisessa musiikkiskenessä nähty sitten Ultra Bran.

PMMP:n kymmenvuotinen ura oli menestyksekäs. Bändi rohmusi useita listaykkösiä, platinalevyjä ja yhdeksän Emma-patsasta. Yhtyeen Veden varaan -albumi palkittiin myös Teosto-palkinnolla vuonna 2009. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa koskettavat sanoitukset, joissa ei kaihdettu tarttua vaikeisiin aiheisiin sekä tarttuvat melodiakulut. Samana vuonna Luoti ja Vesala astelivat myös Linnan juhliin.

PMMP tunnettiin energisestä lavaesiintymisestään ja tinkimättömästä rock-asenteesta. Vuosien keikkailu kantoi hedelmää ja tutuksi tulivat niin suurten festivaalien päälavat kuin hikiset, loppuunmyydyt klubikeikatkin. Kruununjalokiviksi nousivat kaksi loppuunmyytyä keikkaa Helsingin jäähallissa marraskuussa 2013. Tämän jälkeen yhtye jäi määrittelemättömän pituiselle tauolle. Jälkeenpäin molemmat laulajat ovat tahoillaan maininneet, että tauolta tuskin palataan ikinä.

Yhtye teki myös hyvää. Se otti kantaa ihmisoikeusasioihin ja käsitteli kappaleissaan esimerkiksi ulkopuolisuuden tunnetta ja naisten kohtaamaa lähisuhdeväkivaltaa. Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsikin yhtyeen joulukuussa 2013 Amnestyn kynttiläpalkinnolla.

PMMP oli mukana YleX:n kesäkumikampanjassa vuonna 2005. Iloinen poppiralli Kumivirsi sai varsin hyvän vastaanoton yleisön keskuudessa. Se valittiin vuonna 2013 toiseksi suosituimmaksi kesäkumikappaleeksi kautta aikain.

PMMP oli vakiinnuttanut asemansa musiikkimaailman huipulla ja yhtyeen taukoilmoitus tuli monelle yllättäen. “Ihmisille jää hyvä fiilis, kun lopetetaan tässä vaiheessa”, rumpali Heikki Kytölä kertoi tuolloin Ilta-Sanomille.

Molemmat laulajat ryhtyivät myöhemmin tekemään musiikkia sooloartistina. Myös yhtyeen muut jäsenet siirtyivät tekemään omia musiikkiprojekteja: Juho Vehmanen, Heikki Kytölä ja Mikko Virta jatkoivat My first band -yhtyeessä ja Jori Sjöroos jatkoi Magenta Skycoden merkeissä vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen hänkin siirtyi soolouralle sekä tuottamaan muun muassa Vestan esikoisalbumia.

Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa.― Mira Luoti

PMMP:n suosioon löytyy useita selityksiä. Yhtye onnistui olemaan uskottava niin Matti Meikäläisen, kuin Kalliossa asuvan hipsterinkin silmissä. PMMP:n musiikki yhdisti ihmisiä taustoistaan riippumatta. Hittibiisien lisäksi PMMP oli tarina nuorten aikuisten välisestä ystävyydestä, tekemisen riemusta ja ikuisesta kesästä.

Ja aivan kuten Mira Luoti sen tiivisti vuonna 2018 Puoli seitsemän -ohjelmassa julkaistussa videossa: “Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa”.

PMMP:n musiikkivideoita:

PMMP:n discografia

Kuulkaas enot! (2003)
Kovemmat kädet (2005)
Leskiäidin tyttäret (2006)
Puuhevonen (2007)
Veden varaan (2009)
Rakkaudesta (2012)
Matkalaulu (2013)

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.