Hyppää pääsisältöön

“Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa” – PMMP nousi kymmenvuotisen uransa aikana sukupolvikokemukseksi

Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008.
Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Mira Luoti ja Paula Vesala Ratinan stadionilla vuonna 2008. Kuva: Mika Kanerva PMMP,Paula Vesala,Mira Luoti,Paula Vesala & Mira Luoti (PMMP),popmusiikki,musiikki

"Helvetin hyvin menee!" huusi PMMP Rusketusraidat -hitissään 2003 ja hyvinhän kokoonpanon taival kokonaisuudessaan sujui. Yhtye ampaisi parissa vuodessa kotimaan kovimpien yhtyeiden joukkoon ahkeralla keikkailullaan ja täsmäiskuhiteillään. Monesti palkittu PMMP on myynyt urallaan liki 400 000 albumia. Elävä arkisto kokosi yhtyeen live-esiintymisiä, haastatteluita sekä musiikkivideoita vuosien varrelta.

PMMP on vuosina 2002–2013 aktiivisena ollut suomalainen yhtye, jonka keulahahmoina toimivat Paula Vesala ja Mira Luoti. Muita yhtyeen jäseniä olivat Juho Vehmanen (basso), Heikki Kytölä (rummut) sekä Mikko Virta (kitara). Yhtyeen säveltäjävelhona ja tuottajana toimi Jori Sjöroos.

Paula Vesala ja Mira Luoti kohtasivat alun perin Popstars-kilpailun karsinnoissa, mutta eivät vielä tällöin tutustuneet toisiinsa. Vasta myöhemmin Luoti ja Vesala ystävystyivät ja päättivät perustaa bändin. Yhtyeen muut jäsenet löytyivät tuttavapiiristä sekä tuottaja-säveltäjä Jori Sjöroos tuli kuvioihin niin ikään ystävyyssuhteiden kautta. Sanoituksista vastasivat laulajat itse, joskin Vesalan panostus tällä saralla oli suurempi.

PMMP tuli koko kansan tietoisuuteen Rusketusraidat -hitillään, joka oli vuoden 2003 virallinen kesähitti ja myydyin single. Riehakas kappale sai myös konservatiivisimmat kuulijat takajaloilleen – laulettiinhan kappaleessa seksistä nuorten naisten näkökulmasta. Soraäänet povasivat yhtyeen jäävän tähdenlennoksi. Toisin kävi.

Seuraava albumi, Kovemmat kädet (2005), oli vieläkin valtavampi menestys. Levy pysyi Suomen virallisella albumilistalla yli vuoden. Kappaleet olivat aiempaa synkempiä ja niissä nähtiin yhtyeen nimen mukaisesti Paulan ja Miran Molemmat Puolet. Albumin jälkeen yhtyeen ei tarvinnut todistella kenellekään mitään – PMMP:stä syntyi sukupolvikokemus, jollaista ei oltu suomalaisessa musiikkiskenessä nähty sitten Ultra Bran.

PMMP:n kymmenvuotinen ura oli menestyksekäs. Bändi rohmusi useita listaykkösiä, platinalevyjä ja yhdeksän Emma-patsasta. Yhtyeen Veden varaan -albumi palkittiin myös Teosto-palkinnolla vuonna 2009. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa koskettavat sanoitukset, joissa ei kaihdettu tarttua vaikeisiin aiheisiin sekä tarttuvat melodiakulut. Samana vuonna Luoti ja Vesala astelivat myös Linnan juhliin.

PMMP tunnettiin energisestä lavaesiintymisestään ja tinkimättömästä rock-asenteesta. Vuosien keikkailu kantoi hedelmää ja tutuksi tulivat niin suurten festivaalien päälavat kuin hikiset, loppuunmyydyt klubikeikatkin. Kruununjalokiviksi nousivat kaksi loppuunmyytyä keikkaa Helsingin jäähallissa marraskuussa 2013. Tämän jälkeen yhtye jäi määrittelemättömän pituiselle tauolle. Jälkeenpäin molemmat laulajat ovat tahoillaan maininneet, että tauolta tuskin palataan ikinä.

Yhtye teki myös hyvää. Se otti kantaa ihmisoikeusasioihin ja käsitteli kappaleissaan esimerkiksi ulkopuolisuuden tunnetta ja naisten kohtaamaa lähisuhdeväkivaltaa. Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsikin yhtyeen joulukuussa 2013 Amnestyn kynttiläpalkinnolla.

PMMP oli mukana YleX:n kesäkumikampanjassa vuonna 2005. Iloinen poppiralli Kumivirsi sai varsin hyvän vastaanoton yleisön keskuudessa. Se valittiin vuonna 2013 toiseksi suosituimmaksi kesäkumikappaleeksi kautta aikain.

PMMP oli vakiinnuttanut asemansa musiikkimaailman huipulla ja yhtyeen taukoilmoitus tuli monelle yllättäen. “Ihmisille jää hyvä fiilis, kun lopetetaan tässä vaiheessa”, rumpali Heikki Kytölä kertoi tuolloin Ilta-Sanomille.

Molemmat laulajat ryhtyivät myöhemmin tekemään musiikkia sooloartistina. Myös yhtyeen muut jäsenet siirtyivät tekemään omia musiikkiprojekteja: Juho Vehmanen, Heikki Kytölä ja Mikko Virta jatkoivat My first band -yhtyeessä ja Jori Sjöroos jatkoi Magenta Skycoden merkeissä vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen hänkin siirtyi soolouralle sekä tuottamaan muun muassa Vestan esikoisalbumia.

Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa.― Mira Luoti

PMMP:n suosioon löytyy useita selityksiä. Yhtye onnistui olemaan uskottava niin Matti Meikäläisen, kuin Kalliossa asuvan hipsterinkin silmissä. PMMP:n musiikki yhdisti ihmisiä taustoistaan riippumatta. Hittibiisien lisäksi PMMP oli tarina nuorten aikuisten välisestä ystävyydestä, tekemisen riemusta ja ikuisesta kesästä.

Ja aivan kuten Mira Luoti sen tiivisti vuonna 2018 Puoli seitsemän -ohjelmassa julkaistussa videossa: “Pääasia on, että musiikki soi ja ihmisillä on mukavaa”.

PMMP:n musiikkivideoita:

PMMP:n discografia

Kuulkaas enot! (2003)
Kovemmat kädet (2005)
Leskiäidin tyttäret (2006)
Puuhevonen (2007)
Veden varaan (2009)
Rakkaudesta (2012)
Matkalaulu (2013)

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.