Hyppää pääsisältöön

Karvoja kärkkyvä naakka ja uneton lepakko

Luontoillan asiantuntijat
Luontoillan asiantuntijat Kuva: Yle / Kuvapalvelu Luontoilta,asiantuntijat

Miksi naakka kärkkyy koirankarvoja? Onko lepakolla jetlag? Ja mikä erikoinen lisko löytyi lenkkipolulta... Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä ja näin asiantuntijat vastasivat.

Naakat hakevat korista koiranvilloja.
Naakat hakevat korista koiranvilloja. Kuva: Seija Aarnio naakka,Luontoilta

"Harjaan Suomen lapinkoirani pohjavilloja ja laitan irronneet villat pieneen koriin parvekkeelle. Ei aikaakaan, kun naakat ovat havainneet ne. Myöhemmin tulevat pikkulinnut, kuten talitiaiset. Tänä keväänä on mennyt neljä korillista. Välillä voisi jakaa jonotusnumeroita naakoille. Kaiteella on parhaimmillaan ollut neljä jonossa. Eli mistä ne voivat tietää että yhdellä parvekkeella neljännessä kerroksessa on villoja?"
Tällaisia keväisiä terveisiä lähetti Seija Aarnio.

Pirkka-Pekka Petelius heittää keskustelun alkuun naakoista oman veikkauksensa.

– Varislinnut ovat fiksuja ja ne osaavat viestiä toisilleen mistä mitäkin löytyy.

– Ja koska ne osaavat lentää, niin ne myös näkevät, Henry Väre lisää.

– Kaikilla eläimillä, jotka lentävät, on parempi avaruudellinen ymmärrys kuin ihmisellä, selvittää puolestaan Jaakko Kullberg. Esimerkiksi pistiäisillä on erittäin hyvä käsitys omasta elinpiiristään. Ne muistavat pesäkolot ja mihin ovat mitäkin kätkeneet.

– Naakat tulevat varmasti jatkossakin käymään parvekkeella katsomassa, että onkos täällä tänä vuonna villoja. Linnut hakevat joka vuosi uudet puhtaat ”petivaatteet”, vaikka ne pesisivätkin samassa paikassa.

Jaakko selvittää sen johtuvan siitä, että lintujen pesissä on niiden loisia ja esimerkiksi koiperhosia sekä raatokuoriaisiin kuuluvia kovakuoriaisia, jotka syövät tällaiset eläinperäiset materiaalit ja siksi materiaalia kuluu paljon.

Vesilisko lenkkipolulla
Vesilisko lenkkipolulla Kuva: Tuuli Naalisvaara liskot,Luontoilta

"Hei, tällainen kauniin täplikäs ja hehkuvakylkinen lisko makaili metsäisessä lammikossa lenkkipolkuni varrella toukokuun 8. päivä. Mikähän mahtaa olla kyseessä? Vesiliskoksi tai alppimanteriksi veikkaisi hakukone Google."

Kysymyksen lähetti Tuuli Naalisvaara.

Rannan tuntumassa makaava sisilisko vaikuttaa studion asiantuntijoiden mielestä valitettavasti kuolleelta.

– Kyseessä on vanha koiras ja vesilisko, koska alppimanteria tavataan Suomessa vain satunnaisesti ja se on isompi kooltaan, Jaakko Kullberg selvittää.

Lepakko roikkuu seinässä.
Lepakko roikkuu seinässä. Kuva: Pirjo Luontoilta,Lepakkobongaus

"Lepakko lenteli keskellä kirkasta päivää pihallamme Orivedellä. Ihmettelimme siinä otusta, kunnes se parkkeerasi itsensä talon harjalle, jossa se kökötti hetkisen ja hetken päästä se oli hävinnyt. Seuraavana aamuna se löytyi talon portaiden juurelta seinälle ripustautuneena ja siinä se tärisi ja liikkui tosi kohmeisen oloisena (yöllä olikin lämpötila lähellä nollaa). Mietin mitä sille pitäisi tehdä, siirtääkö se vai antaa sen olla? Lepakko kömpi sitten itsekseen vanhan talomme rappusten rakoon ja hävisi sinne, joten en koskenut siihen."

"Miksi se lenteli keskellä päivää, oliko se kenties tulossa muuttomatkalta? Kärsikö kenties aikaerosta ja jetlägistä, kun se vaappui niin holtittomasti? Mikähän laji mahtaa olla kyseessä? Saako lepakoihin koskea tai siirtää niitä, jos ne ovat tokkurassa? Entä mihin sellainen kannattaa laittaa toipumaan?"

Kysymyksen lähetti Pirjo Käpälämäestä.

Lepakkokysymykseen lähdetään vastaamaan lajimääritelmällä.

– Kuva on hyvä ja tuntomerkit näkyvät hyvin, Heidi Kinnunen aloittaa. Kyseessä on pohjanlepakko, koska sillä on selässä kultaista karvaa ja kurkussa vaaleaa. Muut Suomen lepakot ovat aika tasaruskeita.

Tulitikkuaskista ei lepakon määrittelyssä hirveästi ole apua, koska melkein kaikki lepakkolajimme ovat noin tulitikkuaskin kokoisia.

Entä miksi lepakko saalisti keskellä päivää?

Heidi arvelee, että lepakot ovat olleet yöllä kohmeisia, koska ne joutuvat laskemaan ruumiinlämpöään, kun lämpötila on lähellä nollaa.

– Lepakot eivät voi saalistaan tuollaisessa lämpötilassa. Lentely olisi energian hukkaamista, koska hyönteiset eivät lennä noin kylmällä.

Lepakot lentävät keväällä päivällä, koska ne ovat talven horroksen jälkeen laihoja ja niiden on lähdettävä etsimään ruokaa. Kesällä ne ovat jo saaneet painonsa takaisin.

– Pohjanlepakot ovat aika reippaita ja karaistuneita otuksia, Heidi jatkaa. Kun lämpötila nousee päivällä lähemmäs kymmentä, niin ne lähtevät saalistamaan.

Jos lepakon löytää paikasta, missä se ei ole turvassa, niin sen voi varovasti nostaa hanskoilla vaikka puunkoloon, mielellään yli metrin korkeudelle, Heidi ohjeistaa. Lepakon on helpompi lähteä lentoon hieman korkeammalta.

– En lähtisi koskemaan lepakoihin, koska niissä on rabiesta, joka on vaarallinen sekä ihmisille että eläimille, Heidi muistuttaa.

Kylmässä lämpötilassa lepakko kannattaa nostaa turvaan lämpimään kohtaan, mutta kesällä sitä ei pidä laittaa suoraan paahtavaan aurinkoon. Esimerkiksi pesästä tippuneita poikasia ei pidä laittaa aurinkoon, vaan ne laitetaan suojaan mahdollisimman lähelle sitä paikkaa mistä niiden oletetaan tippuneen.

– Poikasen voi ripustaa myös esimerkiksi puutalon lautaseinään ja äidit tulevat kyllä hoitamaan omiaan.

Studiossa kysymyksiin vastaamassa olivat Luontoillan asiantuntijat:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Henry Väre – kasvit

Illan isäntänä oli Pirkka-Pekka Petelius.

Luontoillan sähköpostiosoite on luonto.ilta@yle.fi.

yle.fi/luontoilta

Seuraava Luontoilta kuullaan keskiviikkona 11. heinäkuuta kello 18.00-20.00

KUUNTELE OHJELMA AREENASTA:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto