Hyppää pääsisältöön

Onko minulla oikeus vessataukoihin? Voiko myöhästelystä saada potkut?

Kesätyö Q&A: Työssä (kuvituskuva)
Kesätyö Q&A: Työssä (kuvituskuva) Kuva: Heidi Virtanen / Yle kesätyö,työolosuhteet

Lävistykset, läheltä piti -tilanteet, sairastumiset ja susirumat työvaatteet – kesäduunissa voi herätä monenlaisia kysymyksiä ja huolenaiheita. Keräsimme niitä koko joukon ja selvitimme vastaukset.

Jutun asiantuntijoina toimivat työsuojelutarkastajat Tarmo Järvinen ja Maarit Lehmusvirta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä Taloudellisen tiedotustoimisto TATin talous- ja työelämäasiantuntija Riikka Lehtinen.

Joudun kyselemään koko ajan jotain töissäni. Onko se ok?

Kysele rohkeasti, tyhmiä kysymyksiä ei ole. On parempi tehdä asioita oikein kuin väärin tai jättää kokonaan tekemättä.

Jos sinut on laitettu suoraan töihin ilman ohjeistusta, työnantaja on laiminlyönyt lainmukaisen velvoitteensa. Sinulla on oikeus saada perehdytys, jotta voit tehdä työsi tehokkaasti, turvallisesti ja laadukkaasti.

Työssä on ollut läheltä piti -tilanteita, mutta mitään ei ole vielä sattunut. Pitäisikö asiasta kuitenkin ilmoittaa eteenpäin?

Jokainen tekee joskus virheitä ja rikkoo jotain, se ei haittaa. Siitä pitää vain kertoa heti työtoverille tai esimiehelle.

Jos läheltä piti -tilanne tarkoittaa tapaturman vaaraa tai muuta vastaavaa tapahtumaa – esimerkiksi riski pudota, saada sähköisku tai kuulovamma – siitä on ilmoitettava esimiehelle tai työnantajalle. Ilmoitusvelvollisuus on kirjattu työturvallisuuslakiinkin. Työkaverille kertominen ei silloin riitä. Hänellä ei ole velvollisuutta puuttua epäkohtiin ja korjata niitä, toisin kuin esimiehillä ja työnantajan edustajilla.

Satutin itseni työtehtävässä. Miten silloin pitää toimia?

Sinulle kuuluu työterveyshuolto, oli työsuhteesi miten lyhyt tahansa. Jos esimerkiksi kaadut työmatkalla, työpaikan ostos tipahtaa kaupassa varpaallesi tai saat palovamman kahvitauolla, ne ovat myös työtapaturmia, vaikka eivät satukaan työpaikalla tai työtehtävässä. Jo ensimmäisenä työpäivänä kannattaa selvittää, miten työterveys on järjestetty.

Ilmoita tapaturmasta ensin työnantajalle tai lähimmälle esimiehelle. Saat heiltä vakuutustodistuksen maksuttomaan hoitoon, tai jos et ehdi saada sellaista mukaasi, kulut korvataan myöhemmin kuitteja vastaan.

Jos vamma ei ole suuri, se hoituu ehkä pienin toimenpitein työpaikalla. Sinulla on kuitenkin tarvittaessa oikeus käydä työterveyshuollossa näyttämässä vammaa ja saada siihen asianmukaista hoitoa.

Työaikani venyy pomon pyynnöstä. Onko ylitöihin pakko suostua?

Sovitun työajan päälle tehtävä työ on joko lisätyötä tai ylityötä. Ylityötä on se työaika, joka ylittää työaikalaissa säädetyn enimmäistyöajan. Yleistyöajassa, joka on tavallisin työajan muoto, säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jos siis työsopimuksessasi on sovittu vaikka kuuden tunnin vuorokautisesta työajasta, työtunnit kuudesta kahdeksaan ovat lisätyötä. Kahdeksannen tunnin jälkeen kyseessä on ylityö.

Ylityöstä voi aina kieltäytyä ilman seuraamuksia. Työnantaja ei saa sen takia esimerkiksi vähentää työvuoroja. Sama koskee lisätyötä, ellei lyhennetyn työajan työsopimuksessa ole erikseen sovittu, että työntekijä tekee tarvittaessa täydet yleistyöajan tunnit (esimerkiksi 6 tuntia + 2 tuntia lisätyötä).

Lisätyöstä pitää maksaa säännöllisen työajan mukainen palkka, ellei työsopimuksessa ole sovittu tai työehtosopimuksessa määrätty korotetusta palkasta. Ylityöstä on aina maksettava korotettua palkkaa. Lisätyö- ja ylityökorvaukset on myös mahdollista vaihtaa vapaaksi.

Pakkoa ei siis yleensä ole, ja varsinkaan ilmaiseksi työaikaa ei pidä venyttää. Joustavuudesta ei kuitenkaan ole haittaa työmarkkinoilla, ja se voi palkita esimerkiksi ensi kesän työllistymisessä samalle työnantajalle. Jos teet lisätunteja, muista kirjata ne ylös ja tarkista tarvittaessa työaikalaissa määritellyt ylityötuntien enimmäismäärät.

Miten tiedän, olenko riittävän sairas jäädäkseni pois töistä? Tarvitaanko siitä lääkärintodistus, ja jos tarvitaan niin miten nopeasti?

Vointisi ja työtehtäviesi vaatimukset tiedät parhaiten tietysti itse. Jos olet kuitenkin epävarma työkyvystäsi, voit jutella asiasta vanhempien kanssa. Jos arvio on se, että olet liian sairas mennäksesi töihin, ota heti yhteys työnantajaan. On tärkeää, että hän saa tiedon poissaolostasi ennen kuin työvuoro alkaa.

Työsopimuslain mukaan sinun on toimitettava luotettava selvitys sairausloman tarpeellisuudesta. Käytännöksi on muodostunut se, että lääkärintodistus toimitetaan jokaisesta poissaolopäivästä. Joissakin työehtosopimuksissa on määräys siitä, että terveydenhoitajan todistus riittää 2-3 päivän poissaoloon ainakin flunssan riehuessa.

Pidä työnantajaasi ajan tasalla: kun olet menossa lääkäriin selvittämään sairausloman tarvetta, sekä mikä on käynnin tulos – saitko sairauslomaa ja miten pitkään, vai oletko tulossa töihin.

Työnantaja määrää, miten sairauslomasta on ilmoitettava. Tekstari, sähköposti tai muu viesti ei riitä, jos poissaolosta on ohjeistettu soittamaan. Jos puhelu ei heti tavoita, kannattaa lähettää tekstiviesti, mutta soittamista täytyy silti jatkaa. Ilmoitus työkaverille ei myöskään aja asiaa, ellei työnantaja ole nimenomaisesti niin ohjeistanut.

Ensimmäisen työpäivän asioita:
- perehdytys työtehtäviin
- miten ruokailu on järjestetty
- miten työterveys on järjestetty
- miten sairaustapauksissa toimitaan
- onko mahdollista pitää lomapäiviä

Jäänkö ilman palkkaa, jos sairastun?

Lähtökohta on aina se, että jos työvuoro on annettu ja työntekijä jää sairauslomalle, hänellä on oikeus sairausloman palkkaan. Sairausajan palkanmaksuun vaikuttavat kuitenkin monet asiat.

Lain mukaan oikeus koskee ensimmäistä kymmentä sairauspäivää. Siitä voi kuitenkin sopia eri tavalla työsopimuksessa, tai alan työehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määritellä, että alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa.

Työsopimuksessa ei voi sopia sairausajan palkasta heikommin kuin laissa tai työehtosopimuksessa, paremmin kyllä. Jos työehtosopimus on yleissitova, se koskee kaikkia alan työntekijöitä, vaikka työnantaja ei kuuluisikaan työnantajajärjestöön. Silloin sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Voiko lyhyessä työsuhteessa pitää lomaa? Onko lomailu palkallista vai palkatonta?

Lomasta tai lyhyestäkin poissaolosta on aina sovittava työnantajan kanssa riippumatta siitä, oletko ehtinyt ansaita vuosilomaa tai vaikka haluaisit pitää palkatonta lomaa. Lomalle ei voi lähteä vain omalla päätöksellä. Jos loma sopii työnantajalle, asia on sillä selvä.

Vuosilomaa eli palkallisia lomapäiviä ansaitaan pääasiassa kahden säännön mukaan: työntekijän pitää tehdä vähintään 14 työpäivää per kalenterikuukausi tai osa-aikatyönä vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Jos työpäivät tai -tunnit jäävät alle sen, lomapäiviä ei kerry. Lomakorvausta ansaitaan kuitenkin jokaisesta tunnista riippumatta siitä, onko kokoaikainen vai osa-aikainen työntekijä.

Olen huomannut epäasiallista käytöstä työpaikallani. Asia ahdistaa, mutta kenelle siitä uskaltaa puhua?

Ehdottomasti sellaisista havainnoista pitää kertoa. Epäasiallisen kohtelun tunnusmerkistöä löytyy esimerkiksi Työsuojelun sivulta.

Ahdistus on ymmärrettävää, ja ensimmäinen juttukumppani voi olla vaikka oma vanhempi tai muu luotettava aikuinen. Ongelmiin voidaan puuttua ja niitä voidaan muuttaa. Asian eteenpäin viemiseksi on monia keinoja.

Kun työnantajalle ilmoitetaan epäasiallisesta kohtelusta, työturvallisuuslaki velvoittaa häntä ryhtyvän toimiin asian selvittämiseksi ja lopettamiseksi. Jos et halua olla yhteydessä työnantajaan, voit ilmoittaa työpaikan työsuojeluvaltuutetulle, luottamusmiehelle tai keskustella siitä työterveyden kanssa.

Lisäksi voit ottaa yhteyttä työsuojelun vastuualueen päivystykseen, josta saa neuvoja ja ohjeita. Jos työnantaja ei saa häirintää loppumaan tai ei ryhdy toimenpiteisiin, työsuojeluviranomainen voi puuttua asiaan.

Kesätyössä työsuhde on yleensä niin lyhyt, että lomia ei ehditä pitää sen aikana. Silloin ne maksetaan viimeisessä palkassa lomakorvauksena.

Voiko työnantaja vaatia muuttamaan ulkonäköä, esimerkiksi piilottamaan tatuoinnit, poistamaan lävistykset tai värjäämään tukan “normaaliksi”?

Ulkoista olemusta koskevat vaatimukset riippuvat paljon työpaikasta ja siitä, mitä töitä ollaan tekemässä. Työnantaja voi edellyttää, että työntekijän ulkoinen olemus vastaa työpaikan imagoa varsinkin asiakaspalvelussa. Kovin yksityiskohtaisia vaatimuksia ei voi esittää, mutta yleisen hyvän tavan mukaista ulkoasua ja käytöstä kylläkin.

Ulkonäkövaatimukset voivat liittyä myös työhygieniaan ja -turvallisuuteen. Esimerkiksi elintarviketyössä voidaan edellyttää, että hiukset pidetään kiinni ja kynsilakka tai tekokynnet poistetaan, jotta niitä ei päädy asiakkaan eväisiin.

Joskus työpaikoilla on syntynyt kiistoja siitä, miten paljon vaatteita voi vähentää hellesäällä. Työnantajalla on oikeus ratkaista, voiko työpaikalla esiintyä esimerkiksi topissa ja minihameessa tai shortseissa.

Onko pakko pukeutua työpaikan vaatteisiin?

Kyllä. Työvaatteet suojaavat omia vaatteitasi, ne ovat osa työpaikkasi brändiä ja niiden avulla asiakkaat tunnistavat sinut osaksi henkilökuntaa. Työnantajan tarjoamat vaatteet voivat olla myös työturvallisuuskysymys.

Saanko pitää taukoja, vaikka olisin ainoa työntekijä asiakaspalvelussa?

Saat tietysti pitää taukoja. Työntekijälle on annettava päivittäinen lepoaika eli ruokatauko, jos työaika on vähintään kuusi tuntia, sanoo työaikalaki.

Ruokatauko on yhden tunnin mittainen tai sovittaessa lyhyempi, mutta kuitenkin vähintään 30 minuuttia. Se on merkittävä työvuoroluetteloon. Ruokataukoa ei lasketa työajaksi, jos saat poistua sen aikana vapaasti työpaikalta. Joissakin työehtosopimuksissa on annettu mahdollisuus sopia työpaikkakohtaisesti siitä, ettei varsinaista ruokataukoa ole, vaan ruokailu tapahtuu työn lomassa. Siinäkin tapauksessa työnantajan on annettava ohjeet, miten ruokailu järjestyy ja miten mahdollinen asiakaspalvelu tapahtuu ruokailun aikana. Lähtökohtana on edelleen se, että ruokailuun varataan keskeytymätön lyhyt aika.

Työnantaja määrää sen ajan käytöstä, josta maksetaan palkkaa. Monilla työpaikoilla edellytetään, että tauoille ei lähdetä omatoimisesti, vaan niistä sovitaan aina esimiehen tai työnantajan kanssa. Esimerkiksi pienellä työpaikalla asiakaspalvelu ei onnistu, jos kaikki ovat samaan aikaan poissa.

Kahvitauoista ei määrää laki, vaan se perustuu alan käytäntöön tai sovellettavaan työehtosopimukseen. Vessataukoja työnantaja ei voi kieltää pitämästä, mutta työtehtävistä riippuen niihinkin voidaan tarvita säännöt.

Jos olet asiakaspalvelun ainoa työntekijä, on tärkeää, että tiedotat tauostasi asiakkaille – ja mahdollisesti paikalla piipahtavalle työnantajalle. Se voi olla näkyvälle paikalle teipattu lappu, joka kertoo tauosta ja paluuajasta.

Jos sinulla on ongelmia taukojen pitämisessä, ilmoita asiasta työsuojeluvaltuutetulle tai ota yhteyttä työsuojelun vastuualueen päivystykseen. Saat ohjeita ja tarvittaessa myös valvontaa, jotta taukoasiat järjestyvät.

Onko lounasaika työaikaa? Entä muut kahvitauot?

Ruokataukoa ei lasketa palkalliseksi työajaksi, jos saat vapaasti poistua sen aikana työpaikalta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle, miten ruokatauko järjestetään työpaikalla ja milloin se on.

Kahvitauko ei perustu lakiin vaan alan käytäntöön tai sovellettavaan työehtosopimukseen.

Voiko työnantaja kieltää kännykän käytön töissä?

Työnantajalla on oikeus määrätä, mitä työntekijä saa tehdä sinä aikana, josta hänelle maksetaan palkkaa. Monissa työsopimuksissa onkin nykyään määritelty kännykän käyttöä. Jos se on työaikana kielletty, työnantaja ei riko määräyksellään työntekijän oikeuksia.

Kun ollaan esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä, kännykkää ei katsota työaikana. Voi miettiä, miltä se näyttää, jos tuijottaa puhelinta, vaikka pitäisi katsoa asiakasta. Omilla tauoilla se on tietysti sallittua. Puhelimen käyttö voi aiheuttaa myös tapaturmariskin, kun työntekijän huomio on kiinnittynyt muuhun kuin työn tekemiseen ja työympäristöön.

Toisaalta työnantajan kannattaa miettiä, voisiko nuoren työntekijän someosaamista hyödyntää työpaikalla. Ja jos on erikseen sovittu, että työtehtäviin kuuluu vaikka Instagramin tai jonkun muun somekanavan päivitys, niin se on tietysti selvä tapaus.

Voiko työnantaja vaatia, että en saa kirjoittaa tai julkaista kuvia työstäni?

Työpaikasta kertominen, työkavereiden ja esimiesten haukkuminen ja kuvien julkaiseminen somessa on uusi kiistanaihe työelämässä.

Työsopimuksessa voidaan kieltää, että työpaikasta ei saa kirjoittaa eikä julkaista kuvia somessa. Silloin sitä on noudatettava. Ilman kieltoakin on oltava erityisen varovainen siitä, mitä julkaisee, tai onko viisainta jättää kokonaan julkaisematta. Työnantajat seuraavat tarkkaan, mitä työntekijät julkaisevat heistä somessa.

Siinäkin tapauksessa, ettei kirjoittelua tai kuvien julkaisemista ole kielletty, siinä on oltava erityisen varovainen. Kuvien julkaiseminen saattaa loukata esimerkiksi yksityisyyden suojaa, jos niissä on mukana asiakkaita, työkavereita tai työnantajan edustajia. Kuvaaminen saattaa myös paljastaa asioita, jotka kuuluvat liikesalaisuuden piiriin.

Työsopimuslain mukaan työntekijän on oltava lojaali työnantajaansa kohtaan, joten ainakin negatiivinen ja jopa herjaava sisältö on parasta jättää julkaisematta. Jos hyvän tavan rajoja rikotaan, on työsopimuksen päättäminenkin mahdollista. Lojaliteettivelvoite jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Velvoite ei estä tuomasta esiin työpaikan ongelmia, mutta niihin tulee käyttää ensin muita välineitä kuin some. (Toimintaohjeita artikkelin infolaatikossa.)

Voiko myöhästelyn takia saada potkut? Mitä teen, jos nukun pommiin?

Jos huomaat nukkuneesi pommiin tai myöhästyt jostain muusta syystä, soita heti esimiehelle tai työkaverille. Älä viivyttele ilmoittamisessa, äläkä varsinkaan jätä menemättä työpaikalle. Kannattaa pahoitella myöhästymistä ja ehdottaa, miten voisit korvata sen.

Oletus tietysti on, että olet työpaikalla ja valmiina työhön työajan alkaessa. Työkavereidenkin kanssa tulee helposti ongelmia, jos vuoronvaihdon aikaan joudutaan odottelemaan myöhästelijää edes muutama minuutti.

Jos myöhästyt töistä usein, se voidaan katsoa työsopimuksen rikkomiseksi, koska et noudata sovittua työaikaa. Koeaikana – jos sellainen on käytössä – työsopimus voidaan purkaa välittömästi, vaikka varoituksia ei olisi annettu eikä toiminnasta muutenkaan huomautettu.

Koeajan ulkopuolella työsopimuksen päättämiseen tarvitaan aina työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava peruste. Jatkuva myöhästely voidaan laskea sellaiseksi.

Kysymyksiä tai ongelmia?

Koskaan ei kannata jäädä murehtimaan asiaa yksin. Monet tahot tarjoavat apua ja tukea työsuhteen pulmatilanteisiin.

Tietoa löytyy hyvin esimerkiksi ammattiliittojen ja työsuojelun sivuilta tai neuvontapuhelimista, työlainsäädännöstä ja Kesäduunari-infosta. Tietoa 12 eri kielellä mm. työelämästä on infopankki.fi:ssä.

Jos sinulla on ongelma, ilmoita siitä esimiehellesi. Jos keskusteleminen esimiehen kanssa tuntuu vaikealta, juttele asiasta ensin luotettavan aikuisen kanssa. Se voi olla esimerkiksi perheenjäsen, opettaja tai kokeneempi työkaveri.

Mikäli ongelma ei ratkea esimiehen avulla, vie asia työpaikan luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai muulle henkilöstön edustajalle. Jos työpaikalla ei sellaista ole, voit ottaa yhteyttä ammattiliittoosi tai työsuojeluviranomaiseen. Tarvittaessa apua voi tiedustella myös oikeusavusta ja asianajajapäivystyksestä.

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?