Jännitystä ja rikoksia. Auringonpaistetta, merta ja valoisia kesäöitä. Tyyli uppoaa pohjoismaisiin katsojiin, mutta kiehtoo eksoottisuudellaan myös keskieurooppalaisia.
- Sille on oma nimityksensä: “Scandinavian Blue Sky”; sinistä taivasta, avomerta ja aurinkoa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin paikoissa. Pidin termiä hiukan huvittavana kun kuulin sen, kertoo sarjan ruotsalainen ohjaaja Mattias Ohlsson.
Viveca Stenin dekkareista dramatisoitu Murha Sandhamnissa -sarjassa alkaa kuudes tuotantokausi. Sarjan keskiössä ovat juristi Nora, rikostarkastaja Thomas ja hänen kollegansa Mia. Jaksoja on tähän mennessä tehty 19.
Uudella tuotantokaudella nähdään neljä itsenäistä tarinaa, joihin on helppo hypätä mukaan, vaikkei olisikaan katsonut sarjaa aikaisemmin.
Visuaalinen ympäristö on kotoisa ja esteettinen. Punamullalla maalatut venevajat, kylän keskustan pienet mittasuhteet ja naapureiden läheisyys tuntuu suomalaisesta katsojasta tutulta.
Sandhamnin kuvauspaikat sijaitsevat Tukholman saaristossa, ja ainakin suomalaisen keskivertomökkeilijän näkökulmasta katsottuna ne ovat melkoisia luksushuviloita.
Vuosien mittaan Murha Sandhamnissa -sarja on löytänyt omat katsojansa, jotka palaavat sarjan pariin aina uuden tuotantokauden myötä.
Jos haluat säilyttää illuusiosi tv-sarjan miljööstä, lopeta lukeminen tähän ja jatka suoraan Areenaan, sillä nyt kurkistamme viehättävän saaristokylän kulisseihin.
Yle Areena: Murha Sandhamnissa
Mattias Ohlsson on ohjannut sarjaa sen toisesta tuotantokaudesta (2012) lähtien, aluksi yhteistyönä kollegansa Niklas Ohlsonin kanssa, mutta tuoreimman tuotantokauden hän on ohjannut yksin.
Kaunista ja karua
Saaristossa joko viihtyy, tai sitten ei. Rikostarkastaja Thomas ja tämän vaimo kiistelevät asuinpaikasta. Rouva nimittäin viihtyy mieluiten suurkaupungissa.
Tunnetko olosi mukavaksi luotojen ja karien keskellä?
- Viihdyn Sandhamnissa, mutta en pidä veneistä enkä kylmästä vedestä. Eli en ole ylipäätään mikään saaristolainen. Muistutan siinä suhteessa enemmän poliisin vaimoa.
- Ymmärrän kyllä paikan viehätyksen siellä ollessani, mutta saaristolaiselämä ei ole minua varten, tunnustaa Mattias Ohlsson.
Toisaalta kuvaukset tehdään yleensä silloin, kun saaristo on keväällä ja syksyllä viileä (touko-kesäkuussa ja taas elo-lokakuussa). Ehkä se on vaikuttanut ohjaajan varautuneisuuteen.
- Vuosien aikana moni näyttelijä on saanut hytistä kylmässä vedessä.
Tämän vuoden toukokuu olisi sään puolesta ollut täydellinen kuvauksia ajatellen, mutta tuotantokausi kuvattiin jo 2016 - 2017.
Valoisat kesäyöt
Usein draamatuotanto kuvataan studiossa tai joka tapauksessa sisätiloissa, mutta tässä sarjassa työskennellään paljon ulkona.
Mitä vaatimuksia se asettaa sinulle ohjaajana?
- Olemme erittäin riippuvaisia luonnollisesta valosta, vielä enemmän kuin “tavallisissa” draamatuotannoissa. Kuvallisen jatkuvuuden säilyttämiseksi valon pitäisi olla koko ajan samanlaista.
Mattiaksen mielestä paras valo kuvata on aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Se aiheuttaa haasteita työajoissa, etenkin valoisimpien kuvausjaksojen aikaan touko-kesäkuussa.
- Aloitamme joka päivä kello kolme aamu-yöllä auringon noustessa. Työskentely jatkuu keskipäivään asti. Illalla kaikki saavat mennä ajoissa nukkumaan.
Raskainta se on näyttelijöille. "He istuvat maskeerattavina jo kello 02!", Ohlsson valottaa. Siksi valmiissa jaksoissa ei öisiä kuvia juurikaan näy. Eikä myöskään oikeita auringonlaskuja.
- Niissäkin kuvissa, joissa juristi Nora istuu terassillaan auringon laskiessa, todellinen kuvausajankohta on yleensä koittanut aamun sarastaessa, noin kello kolme.
Millaista säätä tulossa?
Sandhamnissa on melko suotuisat olosuhteet, mutta ohjaajan pitää pystyä ottamaan sään vaihtelut huomioon ja tehdä valmiiksi a-suunnitelman lisäksi suunnitelmat b ja c. Netin sääsovellukset ovat ohjaaja Mattias Ohlssonille tärkeä työväline.
- Teemme kuvaussuunnitelmat täysin auringon ja sovellusten antamien ennusteiden ehdoilla.
Säällä on suora vaikutus käsikirjoitukseen. "Jos näemme että tulossa on huonoa säätä, kirjoitamme kohtauksen uudelleen sillä tavalla, että voimme siirtyä sisätiloihin. Valaisemme silti niin, että taustoista saa aurinkoisen vaikutelman."
Kun luvassa oli myrskyä, työteho kaksinkertaistettiin. "Muodostimme tuplatiimit, joiden väliä näyttelijät siirtyivät. Teimme yhdessä päivässä töitä kahden kuvauspäivän verran."
Sää tarjoaa monenlaisia haasteita. Tällä tuotantokaudella on joitakin kohtauksia kuvattu vain viisi minuuttia äkillisesti alkaneen lumikuuron jälkeen.
- Jouduimme laskemaan kameran jalustaa vähän alemmaksi, jotta lumi ei olisi näkynyt kuvissa.

Elämää fiktion ympärillä
Ulkokuvauksissa mikä tahansa saattaa yllättää: "Eri suunnista pöristelevät moottoriveneet häiritsevät sekä ääntä että kuvaa. Lentokoneiden ylilennot kohti Helsinkiä ja takaisin aiheuttavat tuotannon seisomista. Mutta tiedot lennoista löytyvät myös kätevästi eri sovellusten avulla."
Pesivät linnut ovat joskus menettäneet hermonsa kuvausryhmän vuoksi, mutta yleensä asia on päinvastoin - lintuja yritetään aina houkutella avustajiksi mukaan kuviin.
- Olemme soittaneet lintujen ääniä tai asettaneet kalaa tarjolle houkutellaksemme lintuja.
Kylässä asuu vuoden ympäri noin sata asukasta ja kesäisin vielä useampi. Kuvausryhmä on saanut heiltä aina lämpimän vastaanoton.
..kylään on alkanut tulla yhä enemmän saksalaisia ja ranskalaisia turisteja, jotka haluavat nähdä missä Nora asuu
- Olemme päässeet moneen erityiseen paikkaan kuvaamaan. Moni myös arvostaa sarjaa.
- Vaikka nyt en kyllä tiedä onko osa jo alkanut väsyä, koska kylään on alkanut tulla yhä enemmän saksalaisia ja ranskalaisia turisteja, jotka haluavat nähdä missä Nora asuu. Kuvauspaikoista kiinnostuneille turisteille on myös järjestetty kävelyreittejä. Mutta nyt väkeä ei vielä ole ollut niin paljon kuin Ystadissa, jonne Wallanderin kuvauspaikat sijoittuvat. Sinne saapuu turisteja bussilasteittain.
Moni paikallinen asukas on myös osallistunut kuvauksiin avustajana, ja paikalliset yritykset ovat saaneet eri tehtäviä, mm. kuljetusten järjestämisessä.
Jännitystä päivänvalossa
Kaikki on hienoa ja idyllistä: lokit kirkuvat, vesi liplattaa, aurinko nousee tai laskee värien loistaessa. Mutta tämähän on rikossarja! Miten nämä sopivat yhteen?
- Meillä ei ole pimeää lainkaan, ja olemme sulkeneet synkkyyden ajatuksistamme. Luulen, että kun kaiken idyllisen keskellä tapahtuu traagisia ja inhottavia asioita, siinä on oma viehätyksensä.
..ei ole synkkä ja musta “Nordic Noir”, vaan nimeltään “Scandinavian Blue Sky”
Pohjoisen kesän erityisestä valosta on alettu Keski-Euroopassa puhua omana käsitteenään.
- Pohjoismainen valo ja ruotsalainen saaristo on saksalaisten ja ranskalaisten mielestä aika eksoottinen. Olemme kuulleet, että tämä kuuluu tyylilajiin, joka ei ole synkkä ja musta “Nordic Noir”, vaan nimeltään “Scandinavian Blue Sky”, mikä kuulosti minusta ensikuulemalta aika huvittavalta. Murha Sandhamissa -sarjaa lähetetään myös Saksassa ja Ranskassa.
- En tiedä onko se oikeastaan “käsite”, mutta eräs tuottaja lanseerasi sen. Hän sanoi, että sen mukaisessa tyylistä löytyy sinitaivasta, avomerta ja auringonpaistetta kaikissa mahdollisissa paikoissa.
Meren takana
Entä seuraava, seitsemäs kausi? Asioita on vireillä, mutta sarjan jatkoa ei ole vielä lyöty lukkoon.
Siitä puhuen: myös meidän puolellamme Itämerta on valtavan hienoja saaristomaisemia, joita voisi käyttää kuvauspaikkoina.
- Meidän pitäisi yksinkertaisesti vain tulla sinne!
Oletko vieraillut suomalaisessa saaristossa?
- En, enimmäkseen olen käynyt Helsingissä.
Hienoja paikkoja löytyy esimerkiksi Hangon, Paraisten tai Merenkurkun saaristosta
- Hangossa asuu tuttuja kollegoita, esim. Jon Lindström. Ei olisi mikään huono vaihtoehto siirtää Sandhamnia suomalaiseen saaristoon - täytyykin heti keskustella tuottajan kanssa!
- Ehkä voisimme muuttaa kuvaukset sinne ja väittää olevamme Sandhamnissa. Niinhän teemme osittain nytkin - kaikkea ei nimittäin kuvata Sandhamnissa. Välillä haluaisimme päästä autoilla kuvauspaikoille, ja silloin käytettävissä on vain vähän paikkoja, joihin mennä. Tätä minun ei ehkä pitäisi sanoa ääneen, mutta kun kerran nyt aloitin, niin tunnustettakoon, että välillä käytämme myös järven rantaa kuvauspaikkana, nimittäin Mälarenia.
Oioioi.
- Mutta toivottavasti sitä ei huomaa.
Artikkeli perustuu käännökseen Ulrica Fagerströmin artikkelista. Sen on kääntänyt Tina Lundan ja suomeksi toimittanut Paavo Rytsä.