Hyppää pääsisältöön

Liveklubien ahdingosta tullut maailmanlaajuinen trendi

live kuva
live kuva Puhelin

Suomen musiikkikenttä sai huonoja uutisia kesäkuun ensimmäisellä viikolla, kun Turun Gong ilmoitti sulkevansa ovensa.

Vastaavia viestejä on saanut lukea vähän väliä ympäri maailmaa: esimerkiksi New Yorkissa legendaarinen B.B. Kingin liveklubi meni huhtikuussa konkurssiin. Molemmilla paikoilla syynä oli kohonnut vuokrataso.

Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja etujärjestö LiveFin ry julkaisi kesäkuun 4. päivä artikkelin, jonka mukaan pienet toimijat musiikkialalla eivät tuota liiketaloudellisesti voittoa lainkaan ja keskikokoisillakin voittomarginaali on pieni. Samaan aikaan myös The Guardian ja Vice lehdet ovat huolissaan livemusiikin asemasta Britanniassa.

– Klubitilanne koko Euroopassa on ahtaampi nykyään, verrattuna esimerkiksi 70- tai 80-lukuun, Tavastian toimitusjohtaja ja pitkän linjan musiikkivaikuttaja Juhani Merimaa tiivistää.

Miksi keikkapaikat ovat niin ahtaalla?

Keikoilla käydään nykyään hyvin viikonloppupainotteisesti, mikä ei riitä klubin kannattavaan pyörittämiseen. Kiinnostavia, porukkaa vetäviä bändejä on loppujen lopuksi aika vähän, jonka lisäksi keikoilla kävijät kuluttavat alkoholia selvästi entistä vähemmän.

– Nykyään tullaan enemmänki katsomaan keikka ja sitten mennään pois. Se, että viihdyttäisiin samassa paikassa koko ilta on ainakin Helsingissä aika harvinaista, Merimaa paljastaa.

Lähtökohtaisesti tuloja pyritään saamaan keikkalippujen myynnillä. Esimerkiksi 100-150 hengen tiloissa loppuunmyydyllä illalla saadaan katettua vain bändin palkkio, minkä jälkeen täytyy maksaa vielä esimerkiksi teknikon ja muun henkilökunnan palkat ja tilojen vuokrat. Verottajakin ottaa omansa välistä.

– Lippujen hinnat ovat bändeillä nykyään niin kovat, että haluaisin haastaa heitä vähän. Jos levymyynti sakkaa, niin haluavatko he myös kutistaa klubeja? Elävän musiikin yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Finne aloittaa.

Monet festivaalit tuskailevat yhtyeiden kovien hintojen kanssa etenkin ulkomaisten artistien kohdalla. Kun levyt eivät myy, on leipä tienattava jostain muualta ja sen seurauksena keikkojen hintoja nostetaan.

– Jos lippujen hintoja vähän tiputettaisiin, saisimme enemmän yleisöä ja kaikki olisivat onnellisempia, Finne jatkaa.

Sääntö-Suomella on oma vaikutuksensa yöelämän pinteelle. Esimerkiksi Club Liberte Helsingin Kalliossa joutui taistelemaan meluhaittoja koskevia säännöksiä vastaan ihan alusta loppuun saakka.

Kun aikaikkuna jolloin musiikki saa soida pienenee, myös klubin paine tehdä tuottoa entistä lyhyemmässä ajassa kasvaa.

Korkeakulttuuri vastaan pienet keikkapaikat

Kun lipputulot ja baarin tuotot eivät riitä, voisivat apuun rientää tuet. Esimerkiksi Suomen Kansallisooppera nauttii erityisasemaa valtion tuen piirissä, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Myös Lontoossa sijaitseva Royal Opera House saa vuosittain 96 miljoonan punnan (yli 108 miljoonaa euroa) tukea brittiläiseltä Music Venue Trustilta.

– Oopperat ja konserttisalit ovat julkisia investointeja. Suuri osa on täysin tuettuja, mutta myös heillä on tärkeä rooli on pääsylippujen myynnissä. Ulkomailla on jo pohdittu miten järjestelmä saataisiin toimivaksi niin, että se tukisi myös esimerkiksi rock-klubien kehittymistä. Varmaan tällänen keskustelu olisi syytä Suomessa aloittaa, Tavastian Juhani Merimaa alleviivaa.

Tukien jakoon liveklubien osalta on herätty opetus- ja kulttuuriministeriössä, minkä seurauksena käynnistettiin vuonna 2020 valmistuva uudistus Musiikin edistämissäätiön ja Taiteen edistämiskeskuksen jakamien tukien osalta.

Uudistusta suunnitellaan niin, että genrerajat eivät enää määrittele tuen saannin mahdollisuutta. Myös tuotantoalustojen, eli keikkapaikkojen siirtyminen tuen piiriin on hyvä asia: tähän asti tukea ovat voineet hakea ainoastaan artistit, jotka itse tuottavat sisältöä tuotantoalustoille.

Mistä ratkaisu?

– Haastaisin klubeja miettimään uusia konsepteja, joilla saisi ihmisiä tulemaan. Uudistuksena voisi olla vaikka koko palveluprosessin uudistaminen kokonaispaketiksi, Finne miettii.

Spotifyn ja Youtuben luoman musiikin yltäkylläisyyden aikakautena ihmiset ovat keskittyneet metsästämään kokemuksia. Festivaalit ovat onnistuneet markkinoimaan ison elämyksen kävijöille ja sen vuoksi esimerkiksi Ruisrock myytiin loppuun tänä vuonna ennätysnopeasti.

Myös konserttisalikiertueet ovat suosiossa intiimin ja usein akustisemman tunnelman vuoksi.

– Nuoret ovat tottuneet olemaan vaativia kuluttajia. Ilman nuoria keikkakävijöitä ala ei uudistu. Keikkajärjestänä pitää unohtaa genrerajat ja täytyy ajatella laatikon ulkopuolelta, jotta ohjelma on monipuolinen. Haasteena on miten viestit näillä resursseilla aiheesta – mutta jotenkin se on vain tehtävä, Finne kertoo.

Köyhempää kaupunkikulttuuria ja vähemmän mahdollisuuksia

Tapahtumapaikat vaikuttavat suoraan kaupunkien kulttuuritarjontaan, viihtyvyyteen ja esimerkiksi turismin määrään. Kaupungille jalkautunut juhlakansa tuo rahaa mm. taksiyrittäjille, sekä ruokakojuille ja tukee näin katukuvan monimuotoisuutta.

Vaikka pienet keikkapaikat eivät liikuta suuria massoja, nekin ovat tärkeitä. Suuret bändit täyttävät isommat salit, mutta ilman pienempiä klubeja pienen bändin on todella vaikeaa nousta suureksi.

– Liveklubeja täytyy miettiä kokonaisuudessaan, sekä sitä miten suuri niiden kulttuurillinen tehtävä on. On todella harmillista jos sellainen jää pois, Juhani Merimaa pohtii.

  • Vesta uskoo, että korona on se kriisi, joka muuttaa kaiken

    Vesta haaveili nuorena terapeutin ammatista.

    Vesta uskoo, että korona on se kriisi, joka muuttaa kaiken Vesta haaveili nuorena terapeutin ammatista. Nyt kuulijat avautuvat hänelle haavoistaan. Vesta julkaisi uuden kappaleen Valonsäteet perjantaina 15. toukokuuta. Kakkoslevy Uskon tulevaan ilmestyy syksyllä.

  • YleX:n vuoden 2020 kesäkumibiisin esittää Tuure Boelius!

    Hengitä-biisin ovat tehneet Jurek ja Henna Sarriola.

    YleX:n vuoden 2020 kesäkumibiisin esittää Tuure Boelius. Hengitä-biisin ovat tehneet Jurek ja Henna Sarriola. Boeliukselle tärkeää on, että kesäkumibiisin esittää julkisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva artisti. Kesäkumeja on perinteisesti jaettu festareilla ja nuorten tapahtumissa, mutta koronaviruksen vuoksi niiden jakelu keskitetään nyt syksyn jälkeiseen aikaan. Kondomeja annetaan järjestöjen toimesta myös kouluterveydenhuoltoon, lastensuojeluun ja nuorisotyöhön.

  • YleX Aamun Viki ja Köpi järjestävät kolmen päivän Mökkifestarit kesäkuussa

    Mökkifestarit on kolmen päivän spessulähetys YleX Aamussa.

    YleX Aamun Viki ja Köpi järjestävät kolmen päivän Mökkifestarit kesäkuussa YleX Aamun Mökkifestarit kuuluu radiossa ja näkyy Yle Areenan streamissa 26.–28.6. Kaksi miestä, yksi mökki ja koko Suomen kokoinen mökkifestariviikonloppu! YleX Aamun Ville "Viki" Eerikkilä ja Juuso "Köpi" Kallio laittavat itsensä likoon 26.–28.