Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Sirppa Sivori-Asp

Sirppa Sivori-Asp (1928–2006) sai ensikosketuksen teatterimaailmaan 1930-luvulla Viipurin kaupunginteatterissa, kun hän neljävuotiaana teki lapsiroolin näytelmässä Pikku-Pirkko Pirkkalasta. Myöhemmin hän opiskeli näyttelemistä ja tv-alaa Yhdysvalloissa.

Sivori-Asp kiinnostui nukketeatterista nähtyään 1950-luvulla Salzburgin kuuluisan Marionettentheaterin esityksiä. Suomalaisen ammattinukketeatterin perustaminen toteutui 1971, jolloin nukketeatteri Vihreä omena aloitti toimintansa. Sivori-Asp toimi Vihreän omenan taiteellisena johtajana 1975–95.

Teatterialan opettajanakin työskennellyt Sivori-Asp vaikutti Suomen nukketeatterijärjestön puheenjohtajana ja Naisten kansainvälisen televisio- ja radiotoimittajien liiton puheenjohtajana.

Elsan matka teatterilavoilta filmille

Mammuttimaisen kirjallisen tuotannon jälkeensä jättänyt Ensio Rislakki (1896–1977) teki leipätyönsä toimittajana, mutta julkaisi useita teoksia lähes vuosittain. Ajoittain Valentin-nimimerkin takaa kirjoittanut Rislakki tunnetaan näytelmiensä lisäksi mm. pakinoista, matkakirjoista ja nokkelista parodioista. Ruman Elsan hän kirjoitti vuonna 1949.

Edvin Laine ohjasi näytelmän välittömästi elokuvaksi, jota ylistettiin aikansa lehdistöarvioissa yhdeksi parhaista, ellei jopa parhaaksi kotimaiseksi komediamenestykseksi.

Vuonna 1958 Ruma Elsa koki uuden tulemisen, kun kapellimestari Jorma Panula tulkitsi tarinan sävellyksiksi, joista syntyi Suomen ensimmäinen musikaali.

Sivori-Asp ohjasi Panulan säveltämän musikaalin musiikkielokuvaksi vuonna 1965. Työryhmään pestautui julkisuuden nousevia tähtiä. Esimerkiksi pukusuunnittelu oli Aira Samulinin, Timo Sarpanevan ja Ingrid Aholinnan kädenjälkeä. Keskeisinä kasvoina nähtiin mm. Birgitta Ulfsson, Iris-Lilja Lassila, Tarja Tuulikki Tarsala, Lasse Pöysti ja Liisamaija Laaksonen, joka näyttelee Elsaa, housuihin pukeutuvaa poikatyttöä.

Kun Elsaa sanotaan rumaksi, päättää hän laittautua, eivätkä miehet voi vastustaa lopputulosta. Elokuva haastaa aikansa sukupuolirooleja ja kuvailee leikkisästi sukupolvien välistä kuilua ja miehistä itserakkautta.

Sivori-Aspin ohjaama Ruma Elsa on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Liisamaija Laaksonen ja Kaarlo Juurela elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Helge Herala ja Liisamaija Laaksonen elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa.
Sirppa Sivori-Asp Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa. Sirppa Sivori-Asp

Ruman Elsan rooleissa ja työryhmässä

Birgitta Ulfsson (Viivi Kassel, professorin leski)
Iris-Lilja Lassila (Paula, hänen tyttärensä)
Tarja-Tuulikki Tarsala (Irma, hänen tyttärensä)
Liisamaija Laaksonen (Elsa eli Santtu, hänen tyttärensä)
Lasse Pöysti (Taavi Harjula, professori)
Helge Herala (Erkki Karilo, agronomi)
Ismo Kallio (Pertti Oras, kuvanveistäjä)
Kaarlo Juurela (Usko Aamunen, kemian opiskelija)
Emma Väänänen (Minni, kotiapulainen)

Ohjaaja: Sirppa Sivori-Asp
Kirjailija: Ensio Rislakki
Säveltäjä: Jorma Panula
Koreografi: Heikki Värtsi
Lavastussuunnitelija: Aimo Pöyhönen
Kuvaussuunnittelija: Reijo Malo
Äänisuunnittelija: Reino Aaltonen
Kuvaaja: Anssi Mellblom
Filmiääni: Esko Haapaniemi
Leikkaaja: Sara Nummiala-Tuuhea
Puvustus: Ingrid Aholinna, Aira Samulin, Timo Sarpaneva
Maskeeraus: Lilli Markkanen, Eila Lehto
Järjestäjä: Matti Dahlberg
Kuvaussihteeri: Helinä Pekkanen

Keskustele
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.