Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Sirppa Sivori-Asp

Sirppa Sivori-Asp (1928–2006) sai ensikosketuksen teatterimaailmaan 1930-luvulla Viipurin kaupunginteatterissa, kun hän neljävuotiaana teki lapsiroolin näytelmässä Pikku-Pirkko Pirkkalasta. Myöhemmin hän opiskeli näyttelemistä ja tv-alaa Yhdysvalloissa.

Sivori-Asp kiinnostui nukketeatterista nähtyään 1950-luvulla Salzburgin kuuluisan Marionettentheaterin esityksiä. Suomalaisen ammattinukketeatterin perustaminen toteutui 1971, jolloin nukketeatteri Vihreä omena aloitti toimintansa. Sivori-Asp toimi Vihreän omenan taiteellisena johtajana 1975–95.

Teatterialan opettajanakin työskennellyt Sivori-Asp vaikutti Suomen nukketeatterijärjestön puheenjohtajana ja Naisten kansainvälisen televisio- ja radiotoimittajien liiton puheenjohtajana.

Elsan matka teatterilavoilta filmille

Mammuttimaisen kirjallisen tuotannon jälkeensä jättänyt Ensio Rislakki (1896–1977) teki leipätyönsä toimittajana, mutta julkaisi useita teoksia lähes vuosittain. Ajoittain Valentin-nimimerkin takaa kirjoittanut Rislakki tunnetaan näytelmiensä lisäksi mm. pakinoista, matkakirjoista ja nokkelista parodioista. Ruman Elsan hän kirjoitti vuonna 1949.

Edvin Laine ohjasi näytelmän välittömästi elokuvaksi, jota ylistettiin aikansa lehdistöarvioissa yhdeksi parhaista, ellei jopa parhaaksi kotimaiseksi komediamenestykseksi.

Vuonna 1958 Ruma Elsa koki uuden tulemisen, kun kapellimestari Jorma Panula tulkitsi tarinan sävellyksiksi, joista syntyi Suomen ensimmäinen musikaali.

Sivori-Asp ohjasi Panulan säveltämän musikaalin musiikkielokuvaksi vuonna 1965. Työryhmään pestautui julkisuuden nousevia tähtiä. Esimerkiksi pukusuunnittelu oli Aira Samulinin, Timo Sarpanevan ja Ingrid Aholinnan kädenjälkeä. Keskeisinä kasvoina nähtiin mm. Birgitta Ulfsson, Iris-Lilja Lassila, Tarja Tuulikki Tarsala, Lasse Pöysti ja Liisamaija Laaksonen, joka näyttelee Elsaa, housuihin pukeutuvaa poikatyttöä.

Kun Elsaa sanotaan rumaksi, päättää hän laittautua, eivätkä miehet voi vastustaa lopputulosta. Elokuva haastaa aikansa sukupuolirooleja ja kuvailee leikkisästi sukupolvien välistä kuilua ja miehistä itserakkautta.

Sivori-Aspin ohjaama Ruma Elsa on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Liisamaija Laaksonen ja Kaarlo Juurela elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Helge Herala ja Liisamaija Laaksonen elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa.
Sirppa Sivori-Asp Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa. Sirppa Sivori-Asp

Ruman Elsan rooleissa ja työryhmässä

Birgitta Ulfsson (Viivi Kassel, professorin leski)
Iris-Lilja Lassila (Paula, hänen tyttärensä)
Tarja-Tuulikki Tarsala (Irma, hänen tyttärensä)
Liisamaija Laaksonen (Elsa eli Santtu, hänen tyttärensä)
Lasse Pöysti (Taavi Harjula, professori)
Helge Herala (Erkki Karilo, agronomi)
Ismo Kallio (Pertti Oras, kuvanveistäjä)
Kaarlo Juurela (Usko Aamunen, kemian opiskelija)
Emma Väänänen (Minni, kotiapulainen)

Ohjaaja: Sirppa Sivori-Asp
Kirjailija: Ensio Rislakki
Säveltäjä: Jorma Panula
Koreografi: Heikki Värtsi
Lavastussuunnitelija: Aimo Pöyhönen
Kuvaussuunnittelija: Reijo Malo
Äänisuunnittelija: Reino Aaltonen
Kuvaaja: Anssi Mellblom
Filmiääni: Esko Haapaniemi
Leikkaaja: Sara Nummiala-Tuuhea
Puvustus: Ingrid Aholinna, Aira Samulin, Timo Sarpaneva
Maskeeraus: Lilli Markkanen, Eila Lehto
Järjestäjä: Matti Dahlberg
Kuvaussihteeri: Helinä Pekkanen

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.