Hyppää pääsisältöön

Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Sirppa Sivori-Asp

Sirppa Sivori-Asp (1928–2006) sai ensikosketuksen teatterimaailmaan 1930-luvulla Viipurin kaupunginteatterissa, kun hän neljävuotiaana teki lapsiroolin näytelmässä Pikku-Pirkko Pirkkalasta. Myöhemmin hän opiskeli näyttelemistä ja tv-alaa Yhdysvalloissa.

Sivori-Asp kiinnostui nukketeatterista nähtyään 1950-luvulla Salzburgin kuuluisan Marionettentheaterin esityksiä. Suomalaisen ammattinukketeatterin perustaminen toteutui 1971, jolloin nukketeatteri Vihreä omena aloitti toimintansa. Sivori-Asp toimi Vihreän omenan taiteellisena johtajana 1975–95.

Teatterialan opettajanakin työskennellyt Sivori-Asp vaikutti Suomen nukketeatterijärjestön puheenjohtajana ja Naisten kansainvälisen televisio- ja radiotoimittajien liiton puheenjohtajana.

Elsan matka teatterilavoilta filmille

Mammuttimaisen kirjallisen tuotannon jälkeensä jättänyt Ensio Rislakki (1896–1977) teki leipätyönsä toimittajana, mutta julkaisi useita teoksia lähes vuosittain. Ajoittain Valentin-nimimerkin takaa kirjoittanut Rislakki tunnetaan näytelmiensä lisäksi mm. pakinoista, matkakirjoista ja nokkelista parodioista. Ruman Elsan hän kirjoitti vuonna 1949.

Edvin Laine ohjasi näytelmän välittömästi elokuvaksi, jota ylistettiin aikansa lehdistöarvioissa yhdeksi parhaista, ellei jopa parhaaksi kotimaiseksi komediamenestykseksi.

Vuonna 1958 Ruma Elsa koki uuden tulemisen, kun kapellimestari Jorma Panula tulkitsi tarinan sävellyksiksi, joista syntyi Suomen ensimmäinen musikaali.

Sivori-Asp ohjasi Panulan säveltämän musikaalin musiikkielokuvaksi vuonna 1965. Työryhmään pestautui julkisuuden nousevia tähtiä. Esimerkiksi pukusuunnittelu oli Aira Samulinin, Timo Sarpanevan ja Ingrid Aholinnan kädenjälkeä. Keskeisinä kasvoina nähtiin mm. Birgitta Ulfsson, Iris-Lilja Lassila, Tarja Tuulikki Tarsala, Lasse Pöysti ja Liisamaija Laaksonen, joka näyttelee Elsaa, housuihin pukeutuvaa poikatyttöä.

Kun Elsaa sanotaan rumaksi, päättää hän laittautua, eivätkä miehet voi vastustaa lopputulosta. Elokuva haastaa aikansa sukupuolirooleja ja kuvailee leikkisästi sukupolvien välistä kuilua ja miehistä itserakkautta.

Sivori-Aspin ohjaama Ruma Elsa on pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Liisamaija Laaksonen ja Kaarlo Juurela elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965).
Helge Herala ja Liisamaija Laaksonen elokuvassa Ruma Elsa (1965) Kuva elokuvasta Ruma Elsa (1965). Ruma Elsa
Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa.
Sirppa Sivori-Asp Sirppa Sivori-Asp ja Pentti Karhunmaa. Sirppa Sivori-Asp

Ruman Elsan rooleissa ja työryhmässä

Birgitta Ulfsson (Viivi Kassel, professorin leski)
Iris-Lilja Lassila (Paula, hänen tyttärensä)
Tarja-Tuulikki Tarsala (Irma, hänen tyttärensä)
Liisamaija Laaksonen (Elsa eli Santtu, hänen tyttärensä)
Lasse Pöysti (Taavi Harjula, professori)
Helge Herala (Erkki Karilo, agronomi)
Ismo Kallio (Pertti Oras, kuvanveistäjä)
Kaarlo Juurela (Usko Aamunen, kemian opiskelija)
Emma Väänänen (Minni, kotiapulainen)

Ohjaaja: Sirppa Sivori-Asp
Kirjailija: Ensio Rislakki
Säveltäjä: Jorma Panula
Koreografi: Heikki Värtsi
Lavastussuunnitelija: Aimo Pöyhönen
Kuvaussuunnittelija: Reijo Malo
Äänisuunnittelija: Reino Aaltonen
Kuvaaja: Anssi Mellblom
Filmiääni: Esko Haapaniemi
Leikkaaja: Sara Nummiala-Tuuhea
Puvustus: Ingrid Aholinna, Aira Samulin, Timo Sarpaneva
Maskeeraus: Lilli Markkanen, Eila Lehto
Järjestäjä: Matti Dahlberg
Kuvaussihteeri: Helinä Pekkanen

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.