Hyppää pääsisältöön

Ajattelitko ladata lomalla akkuja? Jotta jaksat taas painaa syksyllä töissä?

Joonas Pesosen kasvokuva, teksti Työelämä valtaa elämän
Joonas Pesosen kasvokuva, teksti Työelämä valtaa elämän Kuva: YLE/Saara Paasikivi kolumnistit

On naurettavaa puhua 37,5 tunnin työviikoista ja kiky-sopimuksista, kun työpaikka kulkee jatkuvasti takataskussa. Missä vaiheessa jaksamme paneutua muihin meille tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin, ihmettelee entinen konsultti ja nykyinen someammattilainen Joonas Pesonen.

”Viikonloppu on ihmisen parasta aikaa!” luki ystäväni Facebook-seinällä tällä viikolla. TGIF–tagilla (Thank God It's Friday) on Instagramissa reilu 30 miljoonaa julkaisua. Maailmasta löytyy yli 900 samaa nimeä kantavaa ravintolaakin. Viikonloppu tosiaan tuntuu olevan ihmisen parasta aikaa, mutta miksi ajattelemme näin?

Palasin juuri Aasiasta Suomeen omalle pleikkarisukupolvelleni tyypilliseltä ”irti oravanpyörästä” –reppureissulta. Intiassa havahduin pohtimaan työelämää ja sen järjettömyyttä: sitä, miten työ antaa raamit elämällemme.

Käytämme jopa yhden kolmasosan elämästämme työntekoon. Työelämä, etenkin luova ja tietotyö, on salakavalasti hiipinyt osaksi vapaa-aikaamme. Ennen elimme kahta erillistä elämää: työ- ja vapaa-ajanelämää. Nykyään monella alalla on melkeinpä mahdotonta erotella näitä toisistaan.

On naurettavaa puhua 37,5 tunnin työviikoista ja kiky-sopimuksista, kun työpaikka kulkee jatkuvasti takataskussa.

Työstä irtaantuminen on ainakin itselleni haastavaa ja jopa työlästä. Esimerkiksi kesken sieniretken saatan saada puhelimeeni ilmoituksen, että manageroimalleni Facebook-sivulle on tullut kyseenalainen kommentti. Viestiin pitää reagoida heti tai muuten paska saattaa osua tuulettimeen, ja viikonlopun jälkeen tilannetta on turha enää korjailla. On naurettavaa puhua 37,5 tunnin työviikoista ja kiky-sopimuksista, kun työpaikka kulkee jatkuvasti takataskussa.

Olen usein työviikon jälkeen aika tapissa. Ajatus lenkkisaunasta kavereiden kanssa perjantai-iltana tuntuu vain kaukaiselta opiskeluaikojen muistolta. Lauantaina menojalan vipattaessa alkaa väistämättä miettiä maanantaiaamua ja tulevaa työviikkoa – kannattaako lähteä ulos vai ei? Viimeistään sunnuntaina kello viiden aikaan vilkaisee jo ensimmäisen kerran kalenteriin nähdäkseen, millainen työviikko on tuloillaan.

Teemme 11 kuukautta tauotta töitä, jotta pääsemme kuukaudeksi lataamaan akkujamme – jotta jaksamme taas painaa 11 kuukautta duunissa.

”Mitäs kesälomasuunnitelmia on?”
”Ajattelin ottaa aivan iisisti ja ladata akkuja”.

Kuulostaako tutulta? Teemme 11 kuukautta tauotta töitä, jotta pääsemme kuukaudeksi lataamaan akkujamme – jotta jaksamme taas painaa 11 kuukautta duunissa. Sanoisin, että ”Thank god it’s friday” ei tässä vaiheessa enää riitä.

Milloin työelämästä tuli näin dominoiva osa elämäämme?

Nautin työstäni ja sen tekemisestä. Teen työtäni intohimolla ja rakkaudella, ja ihmiset ympärilläni antavat minulle paljon. Minulla olisi varmasti petrattavaa itseni johtamisen taidoissa, mutta huomaan kysyväni itseltäni toistuvasti samoja kysymyksiä: missä määrin haluan antaa omaa aikaani toisten ihmisten tai organisaatioiden käytettäväksi? Millä hinnalla myyn aikaani? Enkä tarkoita pelkästään asioiden rahallista arvoa, vaan myös abstraktimpia asioita, joista käymme jatkuvasti kauppaa, kuten henkisiä resurssejani ja vapauden tunnetta.

Konsultit paasaavat kilpaa työn murroksesta. Työhön tulisi ottaa mukaan niin aivot kuin sydänkin, kuten toimitusjohtaja, tietokirjailija Karoliina Jarenko toteaa. Enää ei riitä fyysinen läsnäolo ja pakkotoistonomaiset liikkeet tehtaan linjastolla, vaan meiltä vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja uuden oppimista.

Milloin työelämästä tuli näin dominoiva osa elämäämme?

Työpaikkahakemuksissa haetaan huippuosaajia ja ketteriä oppijoita. Jokaisen työn oletetaan tuntuvan kutsumusammatilta, jolle haluaa antaa kaikkensa.

Aika ajoin kannattaa pysähtyä miettimään elämässä merkityksellisiä asioita. Mistä asioista unelmoit? Vietätkö tarpeeksi aikaa ystävien ja perheen parissa? Milloin ehdit harrastaa tai tehdä vapaaehtoistyötä? Missä vaiheessa ehdimme ja jaksamme oikeasti paneutua näihin tärkeisiin ja meille merkityksellisiin asioihin?

En vähättele työn merkitystä, pikemminkin kyseenalaistan prioriteettejä. Teemmekö työtä elääksemme vai elämmekö tehdäksemme töitä?

Jokaisen työn oletetaan tuntuvan kutsumusammatilta, jolle haluaa antaa kaikkensa.

Kun annan aikaani ja sydämeni työlle, toivon saavani vastineeksi muutakin kuin palkkakuitin. Esimerkiksi unelmia ja vaaleanpunaisen hattaran värisiä hetkiä elämääni. Vapauden tunnetta. Tunnetta siitä, ettei työ vie elämääni vaan työ kulkee vierelläni. Sekä tunnetta siitä, että minua arvostetaan, vaikka elämässäni on työn lisäksi muutakin merkityksellistä sisältöä.

Tiedän, etteivät nämä asiat sovi excel-taulukoihin, eivätkä ne näy osingoissa ja minun tulisi olla kiitollinen sille yrittäjälle, joka on luonut työtä tähän maahan. Naiivina Aasian reppureissaajana ja radikaalina y-sukupolven edustajana uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa menestyvät ne yritykset, jotka antavat työntekijöilleen mahdollisuuden myös omien unelmiensa toteuttamiseen ja merkityksellisyyden löytämiseen. Löytyypä se merkitys sitten työtehtävistä tai siitä, että on vihdoin perjantai.

Kirjoittaja on entinen konsultti, nykyinen somekersantti, joka välttelee päivätöikseen oikeiden töiden tekemistä ja uskoo inhimillisempään työelämään

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?