Hyppää pääsisältöön

Ihmisen parhaalle ystävälle kehitetään aktiivisuusmittaria – Apua, koirani on nörtti!

musta labradorinnoutaja hymyilee laiturilla
musta labradorinnoutaja hymyilee laiturilla Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Lemmikit ovat tänä päivänä perheenjäseniä. Niistä halutaan pitää huolta ja niihin ollaan valmiita satsaamaan. Siksi ihmisen parhaalle ystävällekin kehitetään aktiivisuusmittaria. Onko koirani kohta emäntänsä tapaan nörtti, kysyy tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen blogissaan.

Samalla kun meidän ihmisten elämä täyttyy teknologialla ja digitalisoituu, sama tapahtuu myös lemmikeillemme.

Maailmalta löytyy jo paljon esimerkkejä teknotuotteista, jotka on suunnattu lemmikeille. On olemassa pallonheittorobotteja, tutkapantoja, robottikissanhiekkalaatikoita, älyruokinta-automaatteja sekä kommunikointilaitteita lemmikin ja omistajan etäyhteyteen.

Kun omistaja pukee aktiivisuusmittarin ranteeseensa, koiralla se kulkee kaulapannassa.

Yksi suosittu koirateknologiatuote on ihmisen parhaan ystävän ikioma aktiivisuusmittari. Kun omistaja pukee aktiivisuusmittarin ranteeseensa, koiralla se kulkee kaulapannassa.

Koirien aktiivisuusmittari seuraa muunmuassa koiran aktiivista aikaa, unta ja leikkimistä, kuljettua matkaa ja kulutettuja kaloreita. Näitä mittaustuloksia omistaja voi seurata kännykkäaplikaatiolla.

Lähdin 7-vuotiaan Uno-koirani kanssa koekaniiniksi Turre-projektiin, joka lienee Suomen ensimmäisiä lemmikkieläinteknologiaan keskittyviä projekteja. Siinä tutkitaan ja kehitetään teknologiaa ja palveluita, jotka tukevat ihmisen ja koiran vuorovaikutusta ja parantavat koirien hyvinvoinnin mittaamista. Yksi tutkimusaihe projektissa on juurikin aktiivisuusmittarit.

koiralle asetetaan mittareita
Tohtorikoulutettava Heini Törnqvist virittelee Unolle mittareita testiä varten. koiralle asetetaan mittareita Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Testitila sijaitsee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa Viikissä harmaan betonitalon kellarissa. Tutkimushuone on askeettinen ja minut omistajana ohjataan nopeasti nojatuolille täyttämään erilaisia kyselylomakkeita koirastani ja suhteestani lemmikkiini.

Samalla Unolle puetaan erilaisia sensoreita ja mittareita sisältävät tutkimusvaljaat.

– Maailmalla on lukuisia koirien aktiivisuusmittareita, mutta aiheesta on tehty aika vähän tieteellistä tutkimusta. Siksi me olemmekin tutkimuksen kärjessä, toteaa projektissa työskentelevä tohtorikoulutettava Heini Törnqvist.

musta labradorinnoutaja makaa lattialla aktiivisuusmittari kaulassa
Uno ottaa osan testistä huilin kannalta. musta labradorinnoutaja makaa lattialla aktiivisuusmittari kaulassa Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Noin tunnin kestävän tutkimuksen aikana minulle annetaan erilaisia tehtäviä. Silitän Unoa, annan sille maksalaatikkoa sisältävän lelun, lähden ulos huoneesta ja palaan takaisin tutkimushuoneeseen. Yhdessä tutkimusosiossa tarkastellaan koiran reaktiota yllätykseen.

Koko ajan Unosta mitataan sydämensykettä, hengitystä ja aktiivisuutta. Minun tehtäväni on jatkuvasti arvioida koirani käyttäytymistä kyselylomakkeeseen.

tietokoneruudulla kuva koirasta tutkimushuoneessa
Kokeessa testataan mm. sitä, miten Uno reagoi siihen, että se jätetään yksin huoneeseen. tietokoneruudulla kuva koirasta tutkimushuoneessa Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Entä mitä tuumasi Uno? Se tuntui ottavan koe-eläimen hommat varsin kevyesti, kun alkuvaikeuksista selvittiin. Liukas lattia on Unon heikkous, joten varsinaiseen tutkimushuoneeseen selvittiin lopulta ryömimällä.

Tutkimuksen alun jännityksen jälkeen Uno rauhoittui lepäämään lattialle. Mieluisin tehtävä Unolle oli selvästikin maksalaatikon nuoleminen tutkimuslelusta. Rotuominaisuutensa mukaisesti Uno keskittyi intensiivisesti kalorien nuolemiseen lelusta. Myös viiden minuutin pituinen silitystustehtävä oli Unolle onnen hetki. Uno kääntyili riehakkaasti ympäriinsä, jotta omistaja saisi jokaisen kohdan kehossa tasaisesti rapsuteltua.

Tutkimuksen päätteeksi tutkijat tulivat riisumaan Unolta tutkimusliivin pois ja Uno sai vielä palkkioksi maksalaatikkoa. Imaistuaan herkut, Uno kiitti tutkijoita runsaalla pususateella.

Lopuksi saimme vielä mukaan aktiivisuusmittarin, jonka avulla seurataan Unon toimia kotona viikon ajan.

Aktiivisuusmittari voisi kertoa koiran puolesta, jos sillä on kipuja.

Turre-projektissa on kiinnostuttu erityisesti siitä, miten aktiivisuusmittareilla voidaan tutkia ja tukea koiran hyvinvointia.

– Koira ei esimerkiksi osaa kertoa kivusta. Tutkimuksemme tuloksena tällaisilla mittareilla voitaisiin tulevaisuudessa ehkä tulkita paremmin sitä, milloin koira kärsii. Näin mittareiden avulla voitaisiin parantaa koirien hyvinvointia, Törnqvist sanoo.

musta labradorinnoutaja kuono hiekassa
"Kivaa oli – varsinkin kun sai maksalaatikkoa." musta labradorinnoutaja kuono hiekassa Kuva: Elina Hiltunen Yle Tiede

Uusi teknologia tulee väistämättä myös kotieläinten elämään yhä tiiviimmin tulevaisuudessa. Sen avulla saamme kenties tarkemmin selville karvaisten perheenjäseniemme tarpeet ja toiveet.

Toisaalta, lemmikit ovat jo meitä edellä teknologian omaksumisessa. Monella kissalla ja koiralla on ollut etäluettava RFID-tunnistesiru niskassa jo vuosia.

Jos ihmisen ja koneen yhdistelmää kutsutaan kyborgiksi, lieneeköhän parhaan ystävämme ja teknologian yhdistelmä sitten kycorgi. Mene ja tiedä.

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Anna Autio Yle Tiede

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Yle Tieteen futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina on myös tietokirjailija, joka on juuri julkaissut kirjan depressiosta.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Uusimmat sisällöt - Tiede