Hyppää pääsisältöön

Katujengit ovat siirtyneet nettiin

Kuvassa nuoria vuodelta 1975.
Kuvassa nuoria vuodelta 1975. Kuva: Arja Lento Yle Puhe,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit,Kevyet mullat

Häjyistä sakilaisiin ja lättähatuista aseman jengiin. Katu- tai nuorisojengit herättävät yleensä pelkoa tai vähintäänkin epäluuloa. Suomessa ei viranomaisten mukaan katujengejä ole, vaikkakin erilaisia nuorisoporukoita kadunkulmissa meillä on nähty kaikkina aikoina.

Yle Puheen Kevyet mullat ripoteltiin suomalaisille katujengeille. Jengiytymisestä ja nuorisokulttuurin muutoksista puhuvat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo ja pitkän uran nuorisotyön parissa tehnyt, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

On normaalia hakea turvaa toisista

1960- ja 1970-luvun maaltamuuton yhteydessä siirtyivät agraariyhteiskunnan tavat ja ajatukset ihmisten mukana kaupunkeihin. Nuorisotutkija Mikko Salasuo toteaa, että on aivan normaalia, että itseään ja töitä etsivät kaupunkilaisnuoret hakivat turvaa toisistaan.

Nuorelle jengi tarjoaa ihan samanlaisen alustan, kun jollekin muulle tarjoaa viiniseura tai työyhteisö. Ihminen etsii sen tavan luoda itselleen mielekästä elämää.― Nuorisotutkija Mikko Salasuo
Kuvassa tennarit.
Kuvassa tennarit. Kuva: Ben Weber / Unsplash Yle Puhe,Kevyet mullat,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit

"Me kaikki kuulumme johonkin jengiin"

Jengi on ollut monelle nuorelle ainoa paikka, jossa hän on saanut tarvitsemaansa arvostusta ja yhteisöllisyyttä. Mutta siinä, kun ennen kokoonnuttiin kadunkulmiin, tänä päivänä nuoret tapaavat toisiaan yhä enemmän verkossa.

Ei ennen vanhaan ollut kännykkää, sun oli pakko kiertää tuolla kadulla ja tsekata mestat, että missä kukakin pyörii.― Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Myös jengi –sanana on muuttanut merkitystään. Jengi-nimitys on onnistuneesti omaksuttu ja otettu käyttöön erilaisissa yhteisöissä, kuten työpaikoilla, järjestöissä ja etenkin urheiluseuroissa. Nykyään on hienoa kuulua jengiin – tää on meidän posse.

  • Äänestä! Kirja vs. Leffa: Uhrilampaat

    Kirja vs. Leffa: Uhrilampaat, kirja vai leffa?

    Jarmo Laitanevan toimittamassa Kirja vs. Leffa -ohjelmasarjassa sukelletaan sarjamurhaajasta kertovaan kauhudraamaan. Thomas Harrisin toinen Hannibal Lecter -kirja Uhrilampaat oli jo ilmestyessään vuonna 1988 menestys. Jonathan Demme teki vuonna 1991 Uhrilampaista mukaansatempaavan ja lajityyppiä kunnioittavan elokuvasovituksen. Anna äänesi kumpi on parempi - kirja vai leffa?

  • Äänestä! Kirja vs. Leffa: Ronja Ryövärintytär

    Kirja vs. Leffa: Ronja ryövärintytär, kirja vai leffa?

    Jarmo Laitanevan toimittamassa Kirja vs. Leffa -ohjelmasarjassa samoillaan syvälle Matiaksenmetsän uumeniin ja opetellaan varomaan Helvetinkuiluun putoamista, ajattaroita, männiäisiä ja kakkiaisia. Puheissa on vuonna 1981 ilmestynyt Astrid Lindgrenin yksi suosituimmista teoksista Ronja, ryövärintytär. Ronjasta kertoo myös vuonna 1984 Tage Danielssonin ohjaama elokuva. Anna äänesi kumpi on parempi - kirja vai leffa?

  • Äänestä! Kirja vs. Leffa: Emmanuelle

    Kirja vs. Leffa: Emmanuelle, kirja vai leffa?

    Jarmo Laitanevan toimittamassa Kirja vs. Leffa -ohjelmasarjassa pureudutaan pehmopornon merkkiteokseen eli Emmanuelleen. Vuonna 1957 Emmanuelle Arsan julkasi tämän yhden tunnetuimmista eroottisista romaaneista. Emmanuellen teki kuitenkin kuuluisaksi siitä vuonna 1974 Just Jaeckinin ohjaama elokuvasovitus. Sinun mielipiteesi on myös tärkeä. Anna äänesi kumpi on parempi - kirja vai leffa?