Hyppää pääsisältöön

Katujengit ovat siirtyneet nettiin

Kuvassa nuoria vuodelta 1975.
Kuvassa nuoria vuodelta 1975. Kuva: Arja Lento Yle Puhe,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit,Kevyet mullat

Häjyistä sakilaisiin ja lättähatuista aseman jengiin. Katu- tai nuorisojengit herättävät yleensä pelkoa tai vähintäänkin epäluuloa. Suomessa ei viranomaisten mukaan katujengejä ole, vaikkakin erilaisia nuorisoporukoita kadunkulmissa meillä on nähty kaikkina aikoina.

Yle Puheen Kevyet mullat ripoteltiin suomalaisille katujengeille. Jengiytymisestä ja nuorisokulttuurin muutoksista puhuvat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo ja pitkän uran nuorisotyön parissa tehnyt, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

On normaalia hakea turvaa toisista

1960- ja 1970-luvun maaltamuuton yhteydessä siirtyivät agraariyhteiskunnan tavat ja ajatukset ihmisten mukana kaupunkeihin. Nuorisotutkija Mikko Salasuo toteaa, että on aivan normaalia, että itseään ja töitä etsivät kaupunkilaisnuoret hakivat turvaa toisistaan.

Nuorelle jengi tarjoaa ihan samanlaisen alustan, kun jollekin muulle tarjoaa viiniseura tai työyhteisö. Ihminen etsii sen tavan luoda itselleen mielekästä elämää.― Nuorisotutkija Mikko Salasuo
Kuvassa tennarit.
Kuvassa tennarit. Kuva: Ben Weber / Unsplash Yle Puhe,Kevyet mullat,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit

"Me kaikki kuulumme johonkin jengiin"

Jengi on ollut monelle nuorelle ainoa paikka, jossa hän on saanut tarvitsemaansa arvostusta ja yhteisöllisyyttä. Mutta siinä, kun ennen kokoonnuttiin kadunkulmiin, tänä päivänä nuoret tapaavat toisiaan yhä enemmän verkossa.

Ei ennen vanhaan ollut kännykkää, sun oli pakko kiertää tuolla kadulla ja tsekata mestat, että missä kukakin pyörii.― Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Myös jengi –sanana on muuttanut merkitystään. Jengi-nimitys on onnistuneesti omaksuttu ja otettu käyttöön erilaisissa yhteisöissä, kuten työpaikoilla, järjestöissä ja etenkin urheiluseuroissa. Nykyään on hienoa kuulua jengiin – tää on meidän posse.

  • Kysy mitä vaan - esitä oma kysymyksesi ja ehdota vieraita

    Yle Puheen Kysy mitä vaan on täällä taas

    Yle Puheen Kysy mitä vaan -ohjelma on tehnyt paluun. Ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Kerro ketä sinä haluaisit kuulla ohjelmassa ja esitä hänellä oma kysymyksesi.

  • Korjaus: Aamu TV:n Jälkiviisaat Yle Puheessa

    Korjaus Aamu TV:n Jälkiviisaisiin

    Yle Puheessa uusittiin perjantain 9.8. Aamu TV:n Jälkiviisaat -osio. Kyseisessä keskustelussa vieraana ollut toimittaja Anu Partanen kertoi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-Ahon olleen norjalaisen massamurhaaja Anders Breivikin esikuva. Partanen on myöhemmin viestipalvelu Twitterissä pahoitellut keskustelussa käyttämäänsä sanavalintaa.

  • Yle Puheen Tarinoiden Kesä - seikkailua, saunomista ja fanittamista

    Yle Puheen kesässä seikkaillaan, saunotaan ja fanitetaan.

    Kesä on täällä, ja niin on myös Yle Puheen ainutlaatuiset kesäohjelmat. Puheen kesä on omistettu tarinoille. Tarinoita kuullaan kesäilmiöistä, faniudesta, saunomisesta, seikkailuista, Itämerestä ja bändielämästä. Kesäohjelmistoon sukelletaan heti juhannuksen jälkeen.

  • Äänestä! Kirja vs. Leffa: Papillon

    Kirja vs. Leffa: Papillon, kirja vai leffa?

    Jarmo Laitanevan toimittamassa Kirja vs. Leffa -ohjelmasarjassa sukelletaan maailman kuuluisimman vankilaolojen ja -pakojen kuvaukseen, kun käsittelyssä on Papillon. Vanki nimeltä Papillon on Henri Charrièren omaelämäkerrallinen romaani vuodelta 1969. Kolme vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen Franklin J. Schaffner ohjasi kirjasta elokuvan, jonka päärooleissa esiintyvät Steve McQueen ja Dustin Hoffman. Anna äänesi, kumpi on parempi - kirja vai leffa?