Hyppää pääsisältöön

Katujengit ovat siirtyneet nettiin

Kuvassa nuoria vuodelta 1975.
Kuvassa nuoria vuodelta 1975. Kuva: Arja Lento Yle Puhe,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit,Kevyet mullat

Häjyistä sakilaisiin ja lättähatuista aseman jengiin. Katu- tai nuorisojengit herättävät yleensä pelkoa tai vähintäänkin epäluuloa. Suomessa ei viranomaisten mukaan katujengejä ole, vaikkakin erilaisia nuorisoporukoita kadunkulmissa meillä on nähty kaikkina aikoina.

Yle Puheen Kevyet mullat ripoteltiin suomalaisille katujengeille. Jengiytymisestä ja nuorisokulttuurin muutoksista puhuvat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo ja pitkän uran nuorisotyön parissa tehnyt, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa.

On normaalia hakea turvaa toisista

1960- ja 1970-luvun maaltamuuton yhteydessä siirtyivät agraariyhteiskunnan tavat ja ajatukset ihmisten mukana kaupunkeihin. Nuorisotutkija Mikko Salasuo toteaa, että on aivan normaalia, että itseään ja töitä etsivät kaupunkilaisnuoret hakivat turvaa toisistaan.

Nuorelle jengi tarjoaa ihan samanlaisen alustan, kun jollekin muulle tarjoaa viiniseura tai työyhteisö. Ihminen etsii sen tavan luoda itselleen mielekästä elämää.― Nuorisotutkija Mikko Salasuo
Kuvassa tennarit.
Kuvassa tennarit. Kuva: Ben Weber / Unsplash Yle Puhe,Kevyet mullat,nuorisokulttuuri,Nuorisojengit

"Me kaikki kuulumme johonkin jengiin"

Jengi on ollut monelle nuorelle ainoa paikka, jossa hän on saanut tarvitsemaansa arvostusta ja yhteisöllisyyttä. Mutta siinä, kun ennen kokoonnuttiin kadunkulmiin, tänä päivänä nuoret tapaavat toisiaan yhä enemmän verkossa.

Ei ennen vanhaan ollut kännykkää, sun oli pakko kiertää tuolla kadulla ja tsekata mestat, että missä kukakin pyörii.― Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Myös jengi –sanana on muuttanut merkitystään. Jengi-nimitys on onnistuneesti omaksuttu ja otettu käyttöön erilaisissa yhteisöissä, kuten työpaikoilla, järjestöissä ja etenkin urheiluseuroissa. Nykyään on hienoa kuulua jengiin – tää on meidän posse.

  • Vammaiskultti ei voivottele eikä taputtele olalle, vaan kertoo rohkeasti ja rehellisesti miltä vammaisuus tuntuu

    Vammaiskultti on rehellistä puhetta vammaisuudesta

    Vammaiskultti on Yle Puheen uusi 10-osainen radiosarja, jossa puhutaan siitä, miltä vammaisuus tuntuu. Juontajat Jenniina Järvi ja Julianna Brandt ovat runoilijoita ja taiteilijoita, joille itselleen vammaisuus on osa omaa elämää, mutta jotka eivät elä elämäänsä vamma edellä. Radiosarjassa he laittavat itsensä peliin ja haastavat kuulijan kohtaamaan omat ennakkoluulonsa.

  • Kaveri on retkiluistelijan tärkein turvavaruste!

    Retkiluistelussa jäällä kiidetään turvallisesti ryhmässä

    Retkiluistelu on lisännyt suosiotaan viime vuosina. Luonnonjäällä turvallisuusasiat ja hyvä varustus ovat tärkeitä. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin kenkiin tai monoihin. Jäällä kiidetään aina turvallisesti ryhmässä. Yle Puheen Tiina Lundberg kävi tutustumassa retkiluisteluun.

  • Kysy mitä vaan - esitä oma kysymyksesi ja ehdota vieraita

    Yle Puheen Kysy mitä vaan on täällä taas

    Yle Puheen Kysy mitä vaan -ohjelma on tehnyt paluun. Ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Kerro ketä sinä haluaisit kuulla ohjelmassa ja esitä hänellä oma kysymyksesi.