Tina Cavén
Yle
Keskustelua säästä pidetään ehkä muualla kevyenä rupatteluna, mutta sitä se ei ole Suomessa. Mielensäpahoittajien kansa löytää aina valittamisen aihetta vallitsevasta säätilasta.
Kaunis ilma tänään!
Toki, jos haluaa antaa itsestään yltiöpositiivisen kuvan, keskustelun voi avata kehumalla säätä. Todennäköisesti siihen saa kriittisen vastauksen, kuten “turhan kuivaa on ollut luonnon kannalta, ja auringon valo altistaa sitä paitsi ihosyövälle”.
Ei kannattaisi valittaa asioista, joille ei mahda mitään. Fiksumpaa pyrkiä säilyttämään mielenrauha, todeta tilanne ja sopeutua siihen. En silti väitä, etteikö neljäs viikko sadetakissa ja kumisaappaissa vaikuttaisi mielialaan, tai ettei luontokappaleiden kohtalo surettaisi kuivuuden jatkuessa viikkotolkulla, kuten nyt.
Todennäköisesti epäluuloinen kiinnostuksemme säätiloihin periytyy ajoilta, jolloin olimme ravinnon suhteen riippuvaisia ilmojen oikuista. Ei ole kovin montaa sukupolvea ajoista, jolloin Suomessa kuoltiin nälkään katovuosien seurauksena.
Jos merkit paikkansa pitävät,
Yllä oleva sanonta tulee erilaisista ennusmerkeistä, joiden uskottiin kertovan tulevasta säästä. Niiden mukaan osattiin sitten toivoa parasta ja pelätä pahinta. Monet ennusmerkit elävät edelleen loruissa ja sanonnoissa.
Koska meteorologit eivät pysty ennustamaan seuraavan kesän lomasäitä ajoissa tarkasti ja luotettavasti, täytyy neuvoa kysyä sääprofeetoilta, jotka osaavat edelleen tulkita luonnon merkkejä. Käytäntö on silti osoittanut, että parhaiden lomaviikkojen varaaminen aikaisin keväällä on arpapeliä.
Meteorologit puolestaan tuottavat ennusteita tieteellisten havaintojen pohjalta. Kansan suusta kuulee usein, ettei sitä sadetta/auringonpaistetta tullut “vaikka luvattiin”. Ennusteet eivät kuitenkaan ole lupauksia, vaan useiden muuttujien uhkaamia todennäköisyyksiä. Ilmastonmuutoksen tarjoavat tulevaisuudessakin ennustamiselle haasteita, vaikka tiede kehittyy.
Kaikesta kohtaamastaan kritiikistä huolimatta, meteorologit tekevät parhaansa palvellakseen ulkonaliikkujia ja lomansa suunnittelijoita. Oman ammattislanginsa he pyrkivät kääntämään helposti ymmärrettäväksi sääkieleksi. Säätilojen kuvailemisesta sanoin kertoo Aristoteleen kantapään haastateltavana vieraillut luonnontieteilijä, meteorologi ja tietokirjailija Seija Paasonen.
