Iijoki, maaseutu, metsäseikkailut ja kotitalo joen rannalla. Joka päivä uimaan, oli veden lämpötila mikä hyvänsä. Näistä mielikuvista koostuvat hirviobändi Lordin kosketinsoittajan Hellan muistot Pohjois-Pohjanmaalla vietetyistä lapsuuden kesistä.
- Iin kesässä valon määrä yllättää aina. Fiilis on aina yhtä huikea, kun pimeän talven jälkeen aurinko paistaa lähes läpi vuorokauden. Se vaikuttaa ihmisten mielialaan ihan selkeästi. Kesä pohjoisessa on iso juttu ja sellainen, jota odottaa koko talven, Hella miettii Radio Suomen Rokkarin kesä -ohjelmassa.
Kesä pohjoisessa on iso juttu.
Musiikki on ollut iso osa Hellan elämää aivan pikkutytöstä saakka. Muusikkoäidin kasvattamana hän sai tutustua musiikkiin koko lapsuutensa, mutta vaikka äiti olisi toivonut tyttärestä viulistia, Hella valitsi pianon. Soittotunneilla hän alkoi käydä 4-5 -vuotiaana.
Rokki kolahti Hellaan ensimmäisen kerran mummolassa 90-luvun puolivälissä.
- Meillä maalla ei näkynyt MTV, mutta mummolassa oli kaapeli-tv. Muistan olleeni alakouluikäinen ja selailleeni kanavia mummolassa, kun sieltä tuli Bon Jovin kappale Always. Jäin monttu auki tuijottamaan. Sitten piti ostaa kasetti ja sitä biisiä tuli sen jälkeen luukutettua lukemattomia kertoja. Se kerta mummolassa oli herättävä hetki, ja siitä alkoi myös minun rokkimusadiggailuni.
Nuoruuden kesät Hella vietti kotimaisia festareita kierrellen. Siinä samalla musiikkimaku kehittyi raskaampaan suuntaan, ja lopulta omaksi suosikiksi valikoitui melodinen metallimusiikki. Sen innoittamana Hella vaihtoi pianon syntetisaattoriin ja liittyi ensimmäiseen bändiinsä reilu parikymppisenä.
Kellaribändistä suoraan suurille lavoille
Musiikillisesti suurin elämänmuutos Hellalle oli se, kun hän vuonna 2012 siirtyi kotimaisista pikkubändeistä kansainvälisiä lavoja kiertävän Lordin riveihin.
- Se oli valtava harppaus. Edellisen keikkani olin soittanut pikkubändissä Semifinal-klubilla Helsingissä. Seuraavaksi olin äänittämässä Lordin kanssa levyä Nashvillessä, sitä seurasi tv-esiintymisiä ja ensimmäinen varsinainen Lordi-keikka oli heti Saksassa isolla lavalla täydelle salille.
Hella on Lordin ainoa naispuolinen jäsen ja hän kokee sen itselleen luontevaksi.
- Bändimaailma ylipäätään on aika miesvoittoista. Useimmissa bändeissä, joissa olen ollut kosketinsoittajana, olen ollut ainoa naisjäsen. Jotenkin ryhmädynamiikka on ollut aina kauhean luontevaa. Se sopii minulle. Tulen hyvin miesporukassa juttuun. Ehkä olen vähän äijä, Hella nauraa.
Tulen hyvin miesporukassa juttuun. Ehkä olen vähän äijä.
Siviilissä Hella on kuin kuka tahansa suomalainen perheenäiti, mutta lavalla hän pukeutuu hirviönuken hahmoon. Siihen solahtaminen on hänelle helppoa.
- Olen saanut koko ajan olla itse vahvasti läsnä hahmoni luomisessa. Jokaisen levyn puitteissa asu uusitaan. Olen aina saanut itse vaikuttaa, ellen jopa päättää, mitä Hella pukee. Hahmo on siksi tosi paljon minun näköiseni.
Alter-ego, jonka takana omat kasvot ja henkilöllisyys ovat julkisuudelta piilossa, on Hellalle helpotus.
- Saan itsestäni paljon enemmän irti lavalla maskien kanssa, ja keikan jälkeen voin hiippailla suihkunraikkaana Pikku Myy -yöpaidassani keikkabussiin nukkumaan, eikä kukaan tunnista. Ennen keikkaa taas voin käydä omana itsenäni kaikessa rauhassa katsomassa lämppäribändejä yleisön joukossa. Se on siistiä.
Vihdoin Muumimaailmaan!
Pitkiä kiertueita tekevässä bändissä soittaminen on kahden pienen lapsen äidille harkittu valinta. Pitkiä poissaoloja Hella kompensoi olemalla muuten kotona lasten kanssa lähes kaiken aikansa.
- Aika näyttää miten tämä vaikuttaa lapsiin. Vielä he ovat pieniä. Tilanne on ollut meillä aina tiedossa, ja olemme päättäneet, että meidän perheessämme tehdään näin. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin, ja lapseni ovat varmasti yksiä suurimpia Lordi-faneja. Heille on tärkeää, että äiti on Hella ja että äiti soittaa. Toivon, että se myös antaa heille jotain ja se on hieno asia, josta he voivat olla ylpeitä.
Lapseni ovat varmasti yksiä suurimpia Lordi-faneja.
Lordin ulkomaisia festarikeikkoja lukuun ottamatta Hellan kesä kuluukin lasten ehdoilla.
- Varsinkin vanhempi lapsi on jo sen ikäinen, että hän haluaa tehdä asioita. En esimerkiksi ole ikinä ollut Muumimaailmassa, ja mielestäni on ihanaa, että nyt minulla on hänen myötään viimein syy lähteä käymään siellä.
Lasten kanssa käydään toki joka kesä myös lapsuudenkodissa Iissä, jossa aikanaan Suomi-kasteensa sai myös Hellan kanadalainen aviomies.
- Ihan ekaksi hänet piti viedä pohjoiseen ja rantasaunaan ja heittää Iijokeen. Näistä aloitettiin. Hän on ollut tosi vaikuttunut suomalaisesta ruokakulttuurista. Itse kasvatettu, kalastettu, metsästetty tai poimittu ruoka on ainutlaatuista suurkaupungissa kasvaneelle pojalle.
Rokkarin kesä Yle Radio Suomessa lauantaisin kello 17.15 - 18.00
