Hyppää pääsisältöön

Onko tässä Suomen viisi omaperäisintä matkakohdetta? Katso lista ja lähde reissuun!

Naista esittävä patsas jolla tekohampaat ja lasisilmät.
Oikeat tekohampaat? Kyllä vain. Parikkalan patsaspuiston kivisillä asukeilla on myös lasisilmät - ja kenties salainen yöllinen elämä... Naista esittävä patsas jolla tekohampaat ja lasisilmät. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Veijo Rönkkönen,patsas,Parikkalan patsaspuisto

Kesäloma Suomessa eikä mitään ideaa minne menisi? Luuletko jo nähneesi kaiken? Katso lista erikoisista nähtävyyksistä ja yllätä itsesi!

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Egenland on toisenlainen matkaopas Suomeen, sillä kohteet on valittu yleisöehdotusten joukosta. Egenland-ohjelman kymmenen jaksoa voit katsoa Areenasta, ja matkaopasta selata Egenlandin omilla sivuilla.

Tässä Egenlandin vinkit omaperäisempään Suomi-matkailuun – ole hyvä!

Koriste
Koriste koristeet

Kammi-kylä, keskelle suota rakennettu ihmeellinen maailma

Nummijärvi, Kauhajoki

Oksien kätkössä mökki suolla.
Oksien kätkössä mökki suolla. Kuva: Yle / Maria Seppälä kammit,suo,Nummijärvi,egenland_kammikyla

Nummijärvi tunnetaan juhannuksen metallimusiikkifestareista, mutta siellä sijaitsee myös tämä uskomaton paikka. Sen on suunnitellut ja omin käsin turvesuolle rakentanut Erkki Kalliomäki.

Kammi-kylä on Erkin raivaama suoparatiisi luonnon äärellä oleskeluun ja rauhoittumiseen, jossa ei ole "mikään paikka vatupassis eikä suorakulmas".

Itse rakennettu kaksikerroksinen savusauna Nummijärven Kammi-kylässä.
Savusaunasta voi hypätä vilvoittelemaan kahvinmustaan veteen. Itse rakennettu kaksikerroksinen savusauna Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Nicke Aldén savusaunat,saunat,kammit,Nummijärvi,egenland_kammikyla
Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä.
Erkki Kalliomäki on rakentanut suolle Kammi-kylän omien sanojensa mukaan oksankäkkyröistä. Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Nummijärvi,Päähine,Erkki Kalliomäki

Lue Egenlandin juttu Erkin elämäntyöstä! Käsittämättömän kekseliäisyyden Kammi-kylä – Erkki rakensi suolle saunakylän, jossa ei ole yhtään suoraa kulmaa

Koriste
Koriste

Ei La Scala, vaan La Kala: Suomen pienin oopperatalo

Sumiainen, Äänekoski

Oopperalaulaj Marie Finne-Bray vihreässä iltapuvussa, violetti peruukki päässä ja päivänvarjo kädessään, taustalla flyygeli, katsojien selkiä kuvan laidoilla.
Marie Finne-Bray laulaa aariaa. Oopperalaulaj Marie Finne-Bray vihreässä iltapuvussa, violetti peruukki päässä ja päivänvarjo kädessään, taustalla flyygeli, katsojien selkiä kuvan laidoilla. Kuva: Yle / Harri Anttila Sumiainen,oopperalaulajat,ooppera,taidemusiikki,Marie Finne-Bray

Keski-Suomen Sumiaisten kylänraitilla korviin voi kantautua oopperan säveliä ja aplodeja aivan tavallisen omakotitalon alakerran korjaamohallista.

Siellä harjoittelevat ja esiintyvät Australiasta Suomeen vuonna 2010 muuttaneet Marie Finne-Bray ja Piers Bray seurueineen. Finne-Brayt päättivät perustaa oopperatalon kotiinsa paikallisten toiveesta.

Savonlinnan oopperajuhlat? Vai sittenkin Suomen pienin oopperatalo La Kala?

La Kala -oopperan muusikoita peruukit päällä ja esiintymisasuissa kävelemässä peräkkäin oopperatalon pihalla
Kesällä 2017 La Kalassa kuultiin Mozart-aiheinen konsertti. La Kala -oopperan muusikoita peruukit päällä ja esiintymisasuissa kävelemässä peräkkäin oopperatalon pihalla Kuva: Yle / Harri Anttila Sumiainen,ooppera,oopperalaulajat,Kimmo Tuuri
Lähikuvassa kuohuviinilasi, jossa vähän juomaa jäljellä, taustalla henkilöitä, eivät näy selvästi.
Esityksen päätteeksi kohotetaan lasillinen Sumiskumppaa. Lähikuvassa kuohuviinilasi, jossa vähän juomaa jäljellä, taustalla henkilöitä, eivät näy selvästi. Kuva: Yle / Harri Anttila Sumiainen,Kuohuviinilasi,egenland_sumiainen

Lue Egenlandin juttu Sumiaisten hulluudesta! ”Otetaan täysin hullu idea ja pistetään se toimimaan – Tempauksistaan tunnetusta Sumiaisten kylästä ponnistaa nyt oma oopperatalo”

Koriste
Koriste

Soiva metsä, merkillisten metsäsoittimien orkesteri

Suomussalmi

Kesällä mennään metsään; mökille, mustikkaan, telttailemaan, vaeltamaan, istumaan kannonnokkaan. Suomussalmella metsässä voi myös soittaa ja kuunnella erikoisia instrumentteja.

Miltä mahtavat kuulostaa helinäpuu, ukkospellit, paalutribula tai tynnyrihärkä?

Soitinkierroksen lopuksi Soivassa metsässä voi pysähtyä ihailemaan Kaunisharjun laelta avautuvaa järvimaisemaa.

Pyöreistä putkista, jotka kiinnitetty pystypuihin, tehty kookas soitin, nimeltään viuhkaharmuuni, Suomussalmen Soivassa Metsässä.
Soivassa metsässä voi soittaa viuhkaharmuunia. Pyöreistä putkista, jotka kiinnitetty pystypuihin, tehty kookas soitin, nimeltään viuhkaharmuuni, Suomussalmen Soivassa Metsässä. Kuva: Yle / Harri Anttila Soiva Metsä,Suomussalmi,viuhkaharmuuni
Metsässä sinisiin kaapuihin pukeutuneita naisia, soittavat sinisiä huiluja, keskellä ison kirkonkellon äärellä vihreäkaapuinen nainen naamio kasvoilla. Soivan Metsän Ilmattaria.
Ilmattaret soittavat huilujaan, ja kello kajahtaa metsässä. Metsässä sinisiin kaapuihin pukeutuneita naisia, soittavat sinisiä huiluja, keskellä ison kirkonkellon äärellä vihreäkaapuinen nainen naamio kasvoilla. Soivan Metsän Ilmattaria. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi Suomussalmi,Soiva Metsä,huilu,egenland_Suomussalmi

Lue Egenlandin juttu Suomussalmen sielua hivelevistä nähtävyyksistä! Soiva Metsä ja Hiljainen kansa – Suomussalmen omaleimaiset kulttuurikohteet viehättävät kiireettömyydellään

Koriste
Koriste

Parikkalan patsaspuisto, yhdeksi maailman karmaisevimmista paikoista valittu patsaskokoelma

Koitsanlahti, Parikkala

Ristittyihin käsiin leukaansa nojaava sammaloitunut patsas.
Ristittyihin käsiin leukaansa nojaava sammaloitunut patsas. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Veijo Rönkkönen,Parikkalan patsaspuisto,patsaat

Tässä on yksi Suomen vaikuttavimmista taidekohteista: jo edesmenneen Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa itärajan tuntumassa.

Patsaspuistossa on yli 550 Rönkkösen tekemää betonipatsasta, jotka joogaavat, leikkivät, tanssivat, uivat ja marssivat. Niistä pitävät huolta puistopehtoorit Kimmo Heikkilä ja Atte Paju. Tunnettu matkailujulkaisu Condé Nast listasi patsaspuiston yhdeksi maailman pelottavimmista paikoista vuonna 2016.

Mutta mitäköhän Rönkkösen patsaat puuhaavat öisin?

Taiteilija Veijo Rönkkösen pelottavan näköinen patsas "Kuolema"
Kuolema. Taiteilija Veijo Rönkkösen pelottavan näköinen patsas "Kuolema" Kuva: Yle/Eva Pursiainen Parikkalan patsaspuisto,Veijo Rönkkönen,patsas
Pitkä rivi betonipatsaita.
Lasten paraati. Pitkä rivi betonipatsaita. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Veijo Rönkkönen,Parikkalan patsaspuisto,patsaat

Lue Egenlandin juttu Parikkalan patsaspuistosta! Joogaavia patsaita ja tekohampaita – Parikkalan patsaspuistossa voi katsoa kuolemaa suoraan silmiin

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

Galleria Gottorp, taidegalleria joka saa mielen kääntymään keskiajan noitavainoihin

Kristiinankaupunki

Piirrettyjä suurikokoisia julisteita lautaseinillä, piirroksia noitavainoista: rovio, jolla poltetaan hahmoja, hirsipuu, tekstiä
Roviot paloivat myös Kristiinankaupungissa. Piirrettyjä suurikokoisia julisteita lautaseinillä, piirroksia noitavainoista: rovio, jolla poltetaan hahmoja, hirsipuu, tekstiä Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,museot,Stina Engvall (Kirjailija),Rovio,sonja lapveteläinen

Kesälomalla voi pysähtyä myös synkempien aiheiden, kuten noitavainojen, äärelle.

Tähän taikauskoiseen ajanjaksoon Suomen historiassa voi tutustua Kristiinankaupungin Galleri Gottorpissa, jonka pihapiirin yhdessä rakennuksessa toimii noitanäyttely.

Suomessa kuoli noitavainojen uhreina noin sata henkilöä 1500–1700-luvuilla. Vainot keskittyivät erityisesti Ahvenanmaalle, ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Viipurin Karjalaan.

– Jos miettii, miten pieni yhteisö Kristiinankaupunki oli siihen aikaan – täällä asui 1600-luvulla alle 200 asukasta – ja jos neljä naista joutuu syytetyksi noituudesta ja poltetuksi roviolla varsin lyhyen ajanjakson sisään…, pohtii galleristi Stina Englund.

Puinen tienviitta jossa teksti Noitatalo
Puinen tienviitta jossa teksti Noitatalo Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,viitat (opasteet),egenland_gottorp
Noitaa esittäviä nukkeja Galleria Gottorpissa Kristiinankaupungissa.
Noitaa esittäviä nukkeja Galleria Gottorpissa Kristiinankaupungissa. Kuva: Maria Seppälä / Yle Kristiinankaupunki,noidat,museot,Egenland_Kristiinankaupunki


Lue Egenlandin juttu sisarusten galleriasta, jossa idylli ja synkkyys yhdistyvät! Kun noitaroviot paloivat Kristiinankaupungissa – Kesäidylli Galleria Gottorp esittelee synkkää vaihetta pikkukaupungin historiassa

Suomen kartta josta näkyy Egenland-konseptin mukaan viisi omalaatuisinta matkakohdetta Suomessa.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta josta näkyy Egenland-konseptin mukaan viisi omalaatuisinta matkakohdetta Suomessa. Kuva: Yle/John Stark kartat

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi on tulossa alkuvuodesta 2020! Seuraa meitä Instagramissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Egenland

Uusimmat sisällöt - Egenland