Hyppää pääsisältöön

Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

Pentti Kronqvist
Etualalla Pentti Kronqvist Pentti Kronqvist Kuva: YLE/Agneta Glad Nanoq

Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

Pentti Kronqvist uneksi jo pikkupoikana suurista seikkailuista. Koulu sijaitsi kymmenen kilometrin päässä köyhien kasvattivanhempien kodista. Kävellessään ja hiihtäessään joka päivä koulun ja kodin väliä, hän sai hyvän peruskunnon.

Hän varttui urheilulliseksi nuorukaiseksi, aloitti 16 -vuotiaana työnteon Wärtsilässä, ja osallistui menestyksekkäästi urheilukisoihin.

Urheilijanuorukaisesta kehittyi taitava palomies ja savusukeltaja

Pietarsaaressa huomattiin pian nuoren miehen voimat ja nopeus. Niinpä hänelle suositeltiin palomiehen uraa.

Pentti Kronqvist hakeutui pelastusalalle ja työskenteli sittemmin palomestarina, pelastussukeltajana ja ensihoitajana. Vapaa-ajalla hän suuntasi lmielellään Lappiin, mutta vähitellen retket suuntautuivat arktisille alueille.

Napapiiriretkeilijän fyysiset ja henkiset voimavarat joutuivat koetukselle

Ensimmäisen retki arktisille alueille tapahtui vuonna 1971, mutta vaiherikkain kaikista napapiirin alueille suuntautuneista matkoista tuli viisi vuotta myöhemmin. Huima retki kulki silloin Grönlannista Kanadaan Smith-salmen yli. Kolmihenkinen ryhmä suunnitteli hiihtävänsä 500 kilometrin matkan kuukaudessa, mutta matkalla tuli vastaan yllätyksiä ja lopulta reitille kertyi kilometrejä 300 enemmän ja retki muuttui taisteluksi eloonjäämisestä.

Retkikunta kärsi nälkää ja taisteli lumisokeutta sekä paleltumista vastaan. Matkaa tehtiin hiihtäen sekä koiravaljakoilla USA:n sotilastukikohdasta Thulesta - Kanadaan Grisefjordiin. Jäätilanteen takia retkikunta ei pystynyt ylittämään Smith-salmea suunnitelmiensa mukaan, vaan he joutuivat hiihtämään ajottua reittiä pohjoisemmaksi. Sekä ruoka että voimat hiipuivat vähitellen.

Pelastus tuli viime hetkellä kun retkikunta tapasi kanadalaisia RCM-poliiseja (ratsupoliiseja), jotka veivät heidät moottorikelkoilla turvaan.

Lapsuuden maisemiin rakentui talkoovoimin ja lahjoituksin ainutlaatuinen museo

Retkiltään ja matkoiltaan Pentti Kronqvist on tuonut mukanaan monia muistoesineitä. Vuosien saatossa niitä kerääntyi niin paljon että ne eivät mahtuneet enää kotiin. Niinpä hän sai idean rakennuttaa lapsuutensa maisemiin Fäbodaan museon.

Kukaan ei aluksi uskonut, että museosta, joka sai nimekseen Nanoq (jääkarhu grönlanniksi), tulisi totta, mutta sitkeydellään ja päättäväisyytensä asioista Pentti Kronqvist on saanut talkooporukan toisensa jälkeen kokoon rakentamaan alueelle jopa 25 rakennusta.

Nanoq-museon malli on Pohjois-Grönlannissa Itan pyyntipaikalla oleva 1800-luvulla rakennettu turvemaja. Kaiken, mitä ​Nanoqissa on esillä, Kronqvist on itse hankkinut tai saanut lahjoituksena. Taiteilijat, naparetkeilijät tai Nanoqiin muutoin ihastuneet vieraat ovat lahjoittaneet museoon esineitä ja kokoelmia.

Lukuiset arktiset tutkimusretket niin Kanadaan kuin Grönlantiin ovat muokanneet kesäkuussa 80-vuotispäiviään viettävästä Pentti Kronqvististä sankarin, jonka elämänmittainen intohimo arktisiin oloihin näkyy konkreettisesti Pietarsaaren Fäbodassa kalliomaastoon upotettuna museona, Nanoqina.

Arktinen museo Nanoq lyhyesti

Museosta löytyy arktiseen kalastukseen ja metsästykseen liittyviä esineitä, arktisia eläimiä ja kasveja, arktisten kansojen vaatteita ja tekstiilejä sekä arktista taidetta. Tunnetut arktiset tutkimusmatkailijat ovat lahjoittaneet retikuntavarusteita. Lisäksi museosta löytyy Kanadan inuiittien tekemä vuolukivikokoelma.

Alueelle on rakennettu myös turvemaja, pyyntimaja, kullanhuuhdontakenttä ja -maja sekä muita vanhoja eksoottisia rakennuksia. Uusimpina rakennuksina ovat Goichmanin galleria ja museon kirkko.

Arktiska museet Nanoq i Jakobstad
Nanoq museo Pietarsaaren Fäbodassa Arktiska museet Nanoq i Jakobstad Kuva: YLE
A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq.
Uusin rakennus museoalueella on kirkko A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq. Kuva: YLE/Ann-Catrin Granroth Nanoq
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.