Hyppää pääsisältöön

Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

Pentti Kronqvist
Etualalla Pentti Kronqvist Pentti Kronqvist Kuva: YLE/Agneta Glad Nanoq

Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

Pentti Kronqvist uneksi jo pikkupoikana suurista seikkailuista. Koulu sijaitsi kymmenen kilometrin päässä köyhien kasvattivanhempien kodista. Kävellessään ja hiihtäessään joka päivä koulun ja kodin väliä, hän sai hyvän peruskunnon.

Hän varttui urheilulliseksi nuorukaiseksi, aloitti 16 -vuotiaana työnteon Wärtsilässä, ja osallistui menestyksekkäästi urheilukisoihin.

Urheilijanuorukaisesta kehittyi taitava palomies ja savusukeltaja

Pietarsaaressa huomattiin pian nuoren miehen voimat ja nopeus. Niinpä hänelle suositeltiin palomiehen uraa.

Pentti Kronqvist hakeutui pelastusalalle ja työskenteli sittemmin palomestarina, pelastussukeltajana ja ensihoitajana. Vapaa-ajalla hän suuntasi lmielellään Lappiin, mutta vähitellen retket suuntautuivat arktisille alueille.

Napapiiriretkeilijän fyysiset ja henkiset voimavarat joutuivat koetukselle

Ensimmäisen retki arktisille alueille tapahtui vuonna 1971, mutta vaiherikkain kaikista napapiirin alueille suuntautuneista matkoista tuli viisi vuotta myöhemmin. Huima retki kulki silloin Grönlannista Kanadaan Smith-salmen yli. Kolmihenkinen ryhmä suunnitteli hiihtävänsä 500 kilometrin matkan kuukaudessa, mutta matkalla tuli vastaan yllätyksiä ja lopulta reitille kertyi kilometrejä 300 enemmän ja retki muuttui taisteluksi eloonjäämisestä.

Retkikunta kärsi nälkää ja taisteli lumisokeutta sekä paleltumista vastaan. Matkaa tehtiin hiihtäen sekä koiravaljakoilla USA:n sotilastukikohdasta Thulesta - Kanadaan Grisefjordiin. Jäätilanteen takia retkikunta ei pystynyt ylittämään Smith-salmea suunnitelmiensa mukaan, vaan he joutuivat hiihtämään ajottua reittiä pohjoisemmaksi. Sekä ruoka että voimat hiipuivat vähitellen.

Pelastus tuli viime hetkellä kun retkikunta tapasi kanadalaisia RCM-poliiseja (ratsupoliiseja), jotka veivät heidät moottorikelkoilla turvaan.

Lapsuuden maisemiin rakentui talkoovoimin ja lahjoituksin ainutlaatuinen museo

Retkiltään ja matkoiltaan Pentti Kronqvist on tuonut mukanaan monia muistoesineitä. Vuosien saatossa niitä kerääntyi niin paljon että ne eivät mahtuneet enää kotiin. Niinpä hän sai idean rakennuttaa lapsuutensa maisemiin Fäbodaan museon.

Kukaan ei aluksi uskonut, että museosta, joka sai nimekseen Nanoq (jääkarhu grönlanniksi), tulisi totta, mutta sitkeydellään ja päättäväisyytensä asioista Pentti Kronqvist on saanut talkooporukan toisensa jälkeen kokoon rakentamaan alueelle jopa 25 rakennusta.

Nanoq-museon malli on Pohjois-Grönlannissa Itan pyyntipaikalla oleva 1800-luvulla rakennettu turvemaja. Kaiken, mitä ​Nanoqissa on esillä, Kronqvist on itse hankkinut tai saanut lahjoituksena. Taiteilijat, naparetkeilijät tai Nanoqiin muutoin ihastuneet vieraat ovat lahjoittaneet museoon esineitä ja kokoelmia.

Lukuiset arktiset tutkimusretket niin Kanadaan kuin Grönlantiin ovat muokanneet kesäkuussa 80-vuotispäiviään viettävästä Pentti Kronqvististä sankarin, jonka elämänmittainen intohimo arktisiin oloihin näkyy konkreettisesti Pietarsaaren Fäbodassa kalliomaastoon upotettuna museona, Nanoqina.

Arktinen museo Nanoq lyhyesti

Museosta löytyy arktiseen kalastukseen ja metsästykseen liittyviä esineitä, arktisia eläimiä ja kasveja, arktisten kansojen vaatteita ja tekstiilejä sekä arktista taidetta. Tunnetut arktiset tutkimusmatkailijat ovat lahjoittaneet retikuntavarusteita. Lisäksi museosta löytyy Kanadan inuiittien tekemä vuolukivikokoelma.

Alueelle on rakennettu myös turvemaja, pyyntimaja, kullanhuuhdontakenttä ja -maja sekä muita vanhoja eksoottisia rakennuksia. Uusimpina rakennuksina ovat Goichmanin galleria ja museon kirkko.

Arktiska museet Nanoq i Jakobstad
Nanoq museo Pietarsaaren Fäbodassa Arktiska museet Nanoq i Jakobstad Kuva: YLE
A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq.
Uusin rakennus museoalueella on kirkko A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq. Kuva: YLE/Ann-Catrin Granroth Nanoq
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.