Hyppää pääsisältöön

Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

Pentti Kronqvist
Etualalla Pentti Kronqvist Pentti Kronqvist Kuva: YLE/Agneta Glad Nanoq

Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

Pentti Kronqvist uneksi jo pikkupoikana suurista seikkailuista. Koulu sijaitsi kymmenen kilometrin päässä köyhien kasvattivanhempien kodista. Kävellessään ja hiihtäessään joka päivä koulun ja kodin väliä, hän sai hyvän peruskunnon.

Hän varttui urheilulliseksi nuorukaiseksi, aloitti 16 -vuotiaana työnteon Wärtsilässä, ja osallistui menestyksekkäästi urheilukisoihin.

Urheilijanuorukaisesta kehittyi taitava palomies ja savusukeltaja

Pietarsaaressa huomattiin pian nuoren miehen voimat ja nopeus. Niinpä hänelle suositeltiin palomiehen uraa.

Pentti Kronqvist hakeutui pelastusalalle ja työskenteli sittemmin palomestarina, pelastussukeltajana ja ensihoitajana. Vapaa-ajalla hän suuntasi lmielellään Lappiin, mutta vähitellen retket suuntautuivat arktisille alueille.

Napapiiriretkeilijän fyysiset ja henkiset voimavarat joutuivat koetukselle

Ensimmäisen retki arktisille alueille tapahtui vuonna 1971, mutta vaiherikkain kaikista napapiirin alueille suuntautuneista matkoista tuli viisi vuotta myöhemmin. Huima retki kulki silloin Grönlannista Kanadaan Smith-salmen yli. Kolmihenkinen ryhmä suunnitteli hiihtävänsä 500 kilometrin matkan kuukaudessa, mutta matkalla tuli vastaan yllätyksiä ja lopulta reitille kertyi kilometrejä 300 enemmän ja retki muuttui taisteluksi eloonjäämisestä.

Retkikunta kärsi nälkää ja taisteli lumisokeutta sekä paleltumista vastaan. Matkaa tehtiin hiihtäen sekä koiravaljakoilla USA:n sotilastukikohdasta Thulesta - Kanadaan Grisefjordiin. Jäätilanteen takia retkikunta ei pystynyt ylittämään Smith-salmea suunnitelmiensa mukaan, vaan he joutuivat hiihtämään ajottua reittiä pohjoisemmaksi. Sekä ruoka että voimat hiipuivat vähitellen.

Pelastus tuli viime hetkellä kun retkikunta tapasi kanadalaisia RCM-poliiseja (ratsupoliiseja), jotka veivät heidät moottorikelkoilla turvaan.

Lapsuuden maisemiin rakentui talkoovoimin ja lahjoituksin ainutlaatuinen museo

Retkiltään ja matkoiltaan Pentti Kronqvist on tuonut mukanaan monia muistoesineitä. Vuosien saatossa niitä kerääntyi niin paljon että ne eivät mahtuneet enää kotiin. Niinpä hän sai idean rakennuttaa lapsuutensa maisemiin Fäbodaan museon.

Kukaan ei aluksi uskonut, että museosta, joka sai nimekseen Nanoq (jääkarhu grönlanniksi), tulisi totta, mutta sitkeydellään ja päättäväisyytensä asioista Pentti Kronqvist on saanut talkooporukan toisensa jälkeen kokoon rakentamaan alueelle jopa 25 rakennusta.

Nanoq-museon malli on Pohjois-Grönlannissa Itan pyyntipaikalla oleva 1800-luvulla rakennettu turvemaja. Kaiken, mitä ​Nanoqissa on esillä, Kronqvist on itse hankkinut tai saanut lahjoituksena. Taiteilijat, naparetkeilijät tai Nanoqiin muutoin ihastuneet vieraat ovat lahjoittaneet museoon esineitä ja kokoelmia.

Lukuiset arktiset tutkimusretket niin Kanadaan kuin Grönlantiin ovat muokanneet kesäkuussa 80-vuotispäiviään viettävästä Pentti Kronqvististä sankarin, jonka elämänmittainen intohimo arktisiin oloihin näkyy konkreettisesti Pietarsaaren Fäbodassa kalliomaastoon upotettuna museona, Nanoqina.

Arktinen museo Nanoq lyhyesti

Museosta löytyy arktiseen kalastukseen ja metsästykseen liittyviä esineitä, arktisia eläimiä ja kasveja, arktisten kansojen vaatteita ja tekstiilejä sekä arktista taidetta. Tunnetut arktiset tutkimusmatkailijat ovat lahjoittaneet retikuntavarusteita. Lisäksi museosta löytyy Kanadan inuiittien tekemä vuolukivikokoelma.

Alueelle on rakennettu myös turvemaja, pyyntimaja, kullanhuuhdontakenttä ja -maja sekä muita vanhoja eksoottisia rakennuksia. Uusimpina rakennuksina ovat Goichmanin galleria ja museon kirkko.

Arktiska museet Nanoq i Jakobstad
Nanoq museo Pietarsaaren Fäbodassa Arktiska museet Nanoq i Jakobstad Kuva: YLE
A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq.
Uusin rakennus museoalueella on kirkko A wooden church and a wooden shed in the arctic museum Nanoq. Kuva: YLE/Ann-Catrin Granroth Nanoq
  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.